Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

Opiskelija Kaisa Ankkurin ensimmäinen oma koti Lahdessa on paikassa, jossa monet viettävät elämänsä viimeiset vuodet

Tutkijan mukaan nuorten läsnäolo auttaa vanhuksia kokemaan, etteivät he ole heitettynä syrjään yhteiskunnasta.

Hiljattain Lahteen muuttanut Kaisa Ankkuri totuttelee parhaillaan uuteen kaupunkiin eikä ole vielä ehtinyt tapaaamaan naapureitaan. Kuva: Alina Mäkynen

Lastenohjaajaopiskelija Kaisa Ankkurin vuokra-asunto näyttää aivan tavalliselta opiskelijakämpältä. Asunnossa on 25 neliötä, valkoiset seinät ja muovimatto. Koti ei sijaitse missä tahansa kerrostalossa, vaan Lahden Diakonialaitoksessa (Dila), jonka rakennuksissa asuu Ankkurin lisäksi ikäihmisiä.

Lohjalta kotoisin oleva Ankkuri sai kesällä opiskelupaikan Diakoniaopiston Lahden kampukselta, mutta budjettiin sopivaa asuntoa ei löytynyt. Otettuaan yhteyttä kouluun Ankkuri kuuli hankkeesta, jossa Dila haki edullisen vuokrahuoneen asukkaaksi opiskelijaa, joka tekisi vastineeksi vapaaehtoistyötä noin 10 tuntia kuukaudessa. Asumismuoto herätti Ankkurin mielenkiinnon.

– Nyt olen asunut täällä kolme viikkoa, hän kertoo.

Asumismuoto on levinnyt Helsingistä muualle Suomeen

Lahdessa on kokeiltu tänä kesänä Hollannista lähtöisin olevaa mallia, jossa nuoret muuttavat palvelutaloon saman katon alle vanhusten kanssa. Esimerkiksi Lahden seudulla Harjulakodin senioritalo Ainolassa on asunut opiskelija heinäkuun alusta saakka.

Ankkuri puolestaan on Lahden Diakonialaitoksen ensimmäinen nuori asukas, ja toinen on parhaillaan haussa.

Dilan lisäksi Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymä hakee vuokra-asukkaaksi opiskelijaa Lahden Lepolakotiin, jossa asuu monenkuntoisia ikäihmisiä. Nuoret sitoutuvat viettämään aikaa senioreiden kanssa esimerkiksi järjestämällä yhteistä ohjelmaa omien kiinnostuksenkohteidensa pohjalta.

Vanha ihminen voi kokea, ettei hänellä ole ketään, jolta voisi saada apua tai että häntä pelottaa jäädä yksin kotiin. Itä-Suomen yliopiston tutkija Elisa Tiilikainen

Pari vuotta sitten malli tuotiin Helsinkiin, jossa nuorten läsnäolo vähensi palvelutalossa asuvien vanhusten yksinäisyyden tunnetta ja toisinpäin. Helsingistä asumismuoto levisi ainakin Espooseen, Vantaalle, Ouluun ja Rovaniemelle. Helsingissä hankkeen lähtökohtana oli tarjota asuntoja niitä tarvitseville nuorille.

– Nuoret toivat piristystä vanhusten arkeen ja samalla nuoret hyötyivät asunnosta ja yhdessä tekemisestä, kertoo hankkeen projektipäällikkö Miki Mielonen.

Diakoniajohtaja Anne-Maria Karjalainen kertoo, että nuorten rekrytoimisella Dila haluaa lisätä yhteisöllisyyttä eri-ikäisten ja -taustaisten ihmisten välillä. Nuoret eivät ole tekemisissä vain ikäihmisten kanssa vaan voivat osallistua esimerkiksi perheille ja nuorille suunnattuihin tapahtumiin.

Vielä Kaisa Ankkuri ei ole ehtinyt tapaamaan naapureitaan tai miettimään, mitä hän voisi tehdä yhdessä muiden kanssa. Ankkuri uskoo, että kokemus opettaa hänelle paljon uutta.

– Haluan olla tiiviisti mukana toiminnassa ja tuottaa iloa ihmisille, jotka ovat siinä mukana, hän sanoo.

Vapaaehtoistoiminta hyödyttää myös Ankkurin opintoja, sillä hän suorittaa osan lastenohjaajan tutkinnosta osallistumalla Dilan toimintaan.

Yksinäisyys koskettaa eniten kaikkein vanhimpia ihmisiä

Yhteisöllisten asumismuotojen kokeilu on tervetullutta, sillä tutkimukset osoittavat, että pitkäkestoinen ja syvä yksinäisyys lisää esimerkiksi ennenaikaisen kuoleman riskiä. Tutkija Elisa Tiilikainen Itä-Suomen yliopistosta muistuttaa, että vain 5–10 prosenttia suomalaisista kokee pitkittynyttä yksinäisyyttä, jolla on kaikkein kielteisimmät seuraukset. Mitä vanhemmista ja huonokuntoisimmista ikäihmisistä on kyse, sitä useammin yksinäisyys heitä koskettaa.

Tiilikaisen mukaan iäkkäiden kokemuksissa yksinäisyys ja turvattomuus kulkevat usein käsikkäin. Laitoshoidon purkamisen takia Suomessa asuu entistä huonokuntoisempia ikäihmisiä yksin kotona.

– Vanha ihminen voi kokea, ettei hänellä ole ketään, jolta voisi saada apua tai että häntä pelottaa jäädä yksin kotiin. Pelkään, että tällaiset kokemukset lisääntyvät tulevaisuudessa, jos erilaisia asumismuotoja ei ole tarjolla.

Yksinäisyyden lieventämisen lisäksi useat vanhukset kokevat nuorten läsnäolon muutenkin myönteisenä. Tiilikainen on haastatellut tutkimuksissaan iäkkäitä ihmisiä yksinäisyydestä ja muista sosiaalisiin suhteisiin liittyvistä kysymyksistä. Keskusteluissa on noussut esiin, että ikäihmiset haluaisivat olla tekemisissä itseään nuorempien sukupolvien kanssa.

– Nuorten läsnäolo auttaa ikäihmisiä kokemaan, etteivät he ole heitettynä syrjään yhteiskunnasta, Tiilikainen sanoo.

Sama kokemus nousi esiin Helsingin yhteisöllisessä asumiskokeilussa.

– Kun palvelutalon asukkaat näkivät nuoria käytävillä ja kahvilassa, se toi vanhuksille tunnetta normaalista arjesta ja siitä, etteivät vanhukset ole vain keskenään, Miki Mielonen sanoo.

Asumismallissa on vaikeinta nuorten rekrytointi

Nuorten ja vanhusten yhteisöasumisen haittapuolia on nuorten pieni määrä palvelutalojen vakituisiin asukkaisiin verrattuna. Esimerkiksi Helsingin kokeilussa nuoria oli kolme ja palvelutalon asukkaita sata, joten nuoret eivät pystyneet olemaan mukana kaikkien vanhusten elämässä. Vastaava tilanne on nyt Lahdessa. Helsingin hankkeen projektipäällikön Mielosen mukaan kokeilussa eniten pähkäilyä aiheutti nuorien valitseminen.

– Hankekauden aikana meillä oli yhteensä kymmenen nuorta, ja kaikki valinnat eivät olleet onnistuneita. Jos nuori ei pysty antamaan mitään naapurille, yhteiselo ei toimi, Mielonen sanoo.

Lue myös: Oma tupa, oma lupa – 10 vuotta kodittomana ollut Laukkanen tahtoisi oman kodin, jossa olisi tv ja pyykinpesukone
 

Myös diakoniajohtaja Anne-Maria Karjalaisen mukaan nuorten pitää olla sitoutuneita vapaaehtoistyöhön. Kun Diakonialaitos alkoi hakea nuorta asukasta kesällä, asunnosta kiinnostuneiden määrä ei ollut suuri.

– Aavistelen, että se johtuu siitä, että yhteisöllisen asumisen malli on uusi ja kokemuksia ei vielä ole paljon. Oli kiva, että Kaisalta tuli yhteydenotto, Karjalainen sanoo.

Juttua täydennetty 31.8.2018: Lisätty tieto, että Lahden seudulla Harjulakodissa on asunut opiskelija heinäkuun alusta saakka. Ankkuri ei siis ole ensimmäinen opiskelija, joka asuu Lahdessa senioritalossa.

Alina Mäkynen
alina.makynen@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 7,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
7,90€

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi