Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

"Kotihoitoon ei todellakaan palkata ketä tahansa" - osaajia etsitään Päijät-Hämeessä nyt mummosimulaattorilla

Kotihoidon uudet työntekijät valitaan simulaatioharjoituksen kautta.

Hyky palkkaa uusia kotihoitajia testaamalla heitä työhaastattelun sijaan mummosimulaattorissa. Paula Hopia-Hakkarainen ja Kirsi Petäjäsuvanto seuraavat miten lähihoitaja Timo Viljakainen suoriutuisi. Kuva: Mirja Hussain

Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän kotihoito on alkanut rekrytoida uusia työntekijöitä mummosimulaattorin kautta. Mummosimulaattori on aidon kodin näköiseksi sisustettu huone, jossa mummon roolia esittää hyvinvointiyhtymän työntekijä, ja työn hakija toimii tilanteessa aivan kuten hän toimisi oikealla kotikäynnillä kotihoidon asiakkaan luona.

Kouluista valmistuu niitäkin, jotka eivät pärjää työssä. Kotihoitoonkaan ei todellakaan palkata ketä tahansa. Kotiin vietävien palveluiden rekrytoija Kirsi Petäjäsuvanto

Simulaattori otettiin käyttöön kesällä ja sen avulla on rekrytoitu niin lähihoitajia, sairaanhoitajia kuin esimiehiäkin. Kokemus on ollut positiivinen kaikille osapuolille.

– Jotkut ovat hyviä selittämään asioita perinteisessä haastattelussa, mutta eivät toimikaan niin oikeassa tilanteessa. Toiset taas eivät osaa selittää, mitä tekisivät, mutta osaavat hyvin käytännössä, kotihoidon tulosaluejohtaja Jouni Sakomaa sanoo.

Simulaatiotilanteessa saadaan nopeasti paljon tietoa hakijasta. Muistaako hän esitellä itsensä asiakkaalle, saako mitattua verensokerit, huomaako roskat lattialla?

Simulaattorihaastattelu tehdään ryhmässä niin, että läsnä on useampi hakija. Tilanne suunnitellaan etukäteen, mutta siihen saatetaan lisätä jotain yllättävää. Tärkeintä olisi se, että hakija pystyy olemaan omana itsenään, sillä näyttelijää työhön ei haeta.

Vastaavaa mummosimulaattoria ei tiettävästi ole käytetty rekrytoinnissa muualla. Koulutuksissa simuloituja tilanteita on hyödynnetty.

"Kotihoitoon ei todellakaan palkata ketä tahansa"

Kotihoito poikkeaa monesta muusta hoitotyöstä siinä, että hoitajat ovat yksin asiakkaan kotona. Lähellä ei ole ketään, keneltä voisi kysyä nopeasti apua tai neuvoa, ja ainoastaan asiakas ja hoitaja tietävät, mitä käynnillä on oikeasti tapahtunut. Moni ei siksi ehdottomasti halua tehdä kotihoitotyötä.

– Monet taas haluavat tehdä pelkästään sitä. Työ on mielenkiintoista, kivaa ja itsenäistä ja siinä on tiettyä vapautta, vaikka aikataulut ovatkin hyvin tiukat, Sakomaa sanoo.

– Vielä viisi vuotta sitten monet hakijat sanoivat, että haluavat mihin tahansa työhön paitsi kotihoitoon, mutta se on nyt muuttunut selvästi, sanoo kotiin vietävien palveluiden rekrytoija Kirsi Petäjäsuvanto.

Tulosaluejohtaja Jouni Sakomaa kertoo, että mummosimulaattorin perustaminen ei maksanut mitään. Kuva: Mirja Hussain

Kotihoitoon on toistaiseksi saatu tarpeeksi hyviä työntekijöitä, vaikka syrjäkylien paikkoja saattaa hakea vain muutama. Lahdessa esimiehen paikkaa haki noin 20 ja hoitajien paikkoja keskimäärin 5–10 ihmistä.

– Kouluista valmistuu niitäkin, jotka eivät pärjää työssä. Kotihoitoonkaan ei todellakaan palkata ketä tahansa, Petäjäsuvanto sanoo.

Petäjäsuvanto myöntää kuitenkin, että joskus rekrytointi saattaa epäonnistua. Silloin tulee palautetta asiakkaalta tai asiakkaan omaisilta. Ongelmatilanteita on kuitenkin harvoin, vaikka työntekijät ovat kotihoidossa äärimmäisen kovilla.

– Hoitoalalla kaikki ovat kuormittuneita, mutta työntekijät uskaltavat kyllä kertoa esimiehille jaksamisongelmista, Sakomaa sanoo.

Kotihoidosta ei voi enää säästää

Kotihoidon asiakasmäärät kasvavat 10 prosenttia vuodessa. Nykyhenkilöstöllä ei selvitä enää ensi vuoden asiakasmäärästä, vaan rahaa lisähenkilöstön palkkaamiseen on pakko saada. Tälle vuodelle määrärahaa oli jo lisättävä kesken vuoden, kun Aluehallintoviranomainen huomautti, että kotihoidon työntekijöitä oli liian vähän.

– Huomautus tuli vuosia jatkuneesta tilanteesta. Ongelma on nyt selätetty, mutta jos rahaa ei tulee lisää, asiakasmäärää ei voi enää kasvattaa, Sakomaa sanoo.

Nykyään 23 000:sta käynnistä yksi jää tekemättä, eikä sen parempaan tulokseen realistisesti edes voida päästä.

Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymä ilmoitti maanantaina, että se on aloittanut sopeuttamistoimet, joiden tarkoituksena on karsia kuluja yhteensä neljällä miljoonalla eurolla. Jokainen toimiala joutuu säästämään miljoonan. Kotiin vietävien palveluiden tulosaluejohtaja Jouni Sakomaa sanoo kuitenkin, että kotihoidossa ei voida enää säästää.

– Sairaalassa osastolla voi ehkä olla yksi hoitaja vähemmän ja muut tekevät silloin enemmän, mutta kotihoidossa ei voi, sillä silloin käynnit jäävät kokonaan tekemättä, Sakomaa sanoo.

Lue myös: Lahdessa tankanneet ihmeissään: "Eipä ole koskaan tullut vastaan valehtelevaa mittaria"
 

Myös kaikenlainen tehostaminen on jo tehty aikoja sitten.

– Keinot on käytetty. Ehdoton vaatimus on kuitenkin se, että asiakas saa aina ne palvelut, jotka hänelle kuuluvat, Sakomaa sanoo.

Sopeuttamistoimien yhteydessä myös sijaisten käyttöä pitää välttää. Kotihoidossa käytetään paljon niin sanottuja vakituisia sijaisia, eli ihmisiä, joilla on vakituinen työsopimus, mutta jotka menevät aina sinne, missä työntekijää kunakin päivänä tarvitaan. Vakituisia varahenkilöitä on Lahden seudulla noin 60–70.

Nyt on perustettu myös uusi resurssipooli, jonka työntekijät tekevät alueella muutaman viikon tai muutaman kuukauden pituisia jaksoja, kunnes siirtyvät seuraavalle alueelle. Resurssipoolin avulla paikataan pidempiä poissaoloja.

– Henkilöstön joustava käyttö tasaa työpainetta yksiköissä. Suuntaus on se, että työntekijät rekrytoidaan suoraan liikkuvaan työhön, Sakomaa sanoo.

Emmi Tuomisto
emmi.tuomisto@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 7,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
7,90€

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi