Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

Sähköistyvät kirjoitukset eivät huoleta Nastopolin abeja - ylioppilastutkintotodistus jatkossa entistä tärkeämpi

Ensi syksystä lähtien ylioppilaskokeita saa uusia niin monta kertaa kuin haluaa. Opetus- ja kulttuuriministeriön arvion mukaan koesuoritukset lisääntyvät parilla prosenttiyksiköllä nykyisestä.

Rand Mohamad Deeb aikoo suorittaa lukion kahdessa vuodessa. Kuva: Sami Kuusivirta

Nastopolin lukion abiturientit Teemu Piironen ja Rand Mohamad Deeb valmistautuvat parhaillaan syksyn ylioppilaskirjoituksiin. Piirosella on edessään lyhyen matematiikan ja historian kokeet. Deeb kirjoittaa syksyllä biologian ja ranskan.

Hän pyrkii lukion jälkeen lääketieteelliseen opiskellakseen lääkäriksi isänsä jalanjäljissä. Deeb kirjoittaa lähes kaikki aineet, joista on hyötyä lääketieteellisen opiskelijahaussa. Vain kemian kirjoittamiselle ei jää aikaa, sillä hän suorittaa lukion kahdessa vuodessa, ja kaikki tarvittavat kurssit eivät mahtuneet lukujärjestykseen.

– Toivon, että saan tarpeeksi pisteitä muista aineista, Deeb sanoo.

Ylioppilastutkinnon merkitys kasvaa tulevaisuudessa, kun yhä useampi opiskelija valitaan korkeakouluun ylioppilastutkinnon arvosanojen perusteella. Todistusvalinta on pääväylä korkeakouluun vuodesta 2020 lähtien.

Esimerkiksi kauppakorkeakoulut lisäsivät todistuksella valittavien opiskelijoiden määrää jo tänä vuonna. Valintakokeita järjestetään jatkossa sellaisille hakijoille, joilla ei ole soveltuvaa todistusta tai arvosanat eivät ole tarpeeksi hyviä.

Rand Mohamad Deebille ylioppilaskokeen arvosanojen korostuminen ei aiheuta lisästressiä.

– Muutokset eivät vaikuta minuun, koska opiskelisin samalla tavalla kaikissa tapauksissa. Haluan saada hyviä arvosanoja, hän sanoo.

Teemu Piirosta muutokset mietityttävät, mutta paineet kirjoituksiin eivät silti tunnu suurilta.

– Ehkä vähän pelottaa, että pärjäänkö lopulta vai tarvitseeko minun kirjoittaa enemmän kuin olin aiemmin suunnitellut. Jatko-opinnot eivät silti huoleta vielä, hän kertoo.

Randin mukaan ylioppilaskirjoituksiin valmistautuminen vaatii pitkiä työpäiviä. Esimerkiksi biologian kokeeseen opiskellaan viisi kirjaa, joiden tiedot pitää omaksua lyhyessä ajassa. Opiskelussa auttaa kertauskurssi, jossa biologian lukio-oppimäärän aiheita opiskellaan ryhmässä.

– Pidän biologiasta ja uskon mahdollisuuksiini saada hyvät pisteet kokeessa. Ranskan koe minua pelottaa vielä vähemmän kuin biologia, koska olen asunut Afrikan Mauritaniassa, jossa puhutaan ranskaa, hän kertoo.

Rand Mohamad Deeb kirjoittaa ensimmäiset aineensa tänä syksynä. Teemu Piironen aloitti kirjoitusurakan viime keväänä maantiedon kokeella. Kuva: Sami Kuusivirta

Opiskelijavalinnoissa hyödynnettäviä aineita uusitaan enemmän

Ensi vuoden syksystä lähtien ylioppilaskokeita saa uusia rajattomasti. Tähän asti hyväksytyn kokeen on saanut uusia kerran ja hylätyn kokeen kaksi kertaa. Uusimismahdollisuuksien parantamisella opetus- ja kulttuuriministeriö pyrkii helpottamaan lukiolaisten mahdollisuuksia hakeutua korkeakouluopintoihin todistuksella.

Ylioppilastutkintolautakunnan pääsihteerin Tiina Tähkän mukaan noin 10 prosenttia arvioiduista ylioppilaskokeista on uusijoiden tekemiä. Opetus- ja kulttuuriministeriö on arvioinut, että koesuoritukset lisääntyvät uusimismahdollisuuksien parantumisen vuoksi noin 13 000:lla vuodessa. Kyse on parin prosenttiyksikön muutoksesta nykytilanteeseen.

– Vuosien varrella uusijoiden määrässä on ollut pientä nousua. Sellaisia aineita, joita hyödynnetään opiskelijavalinnassa, uusitaan jonkin verran enemmän, Tiina Tähkä kertoo.

Keskivertoa enemmän uusijoita on esimerkiksi kemiassa ja biologiassa, joita käytetään lääketieteellisen opiskelijavalinnassa.

Teemu Piironen aikoo uusia historian kokeen, jos se sattuisi menemään pieleen. Oppiaine on Piirosen vahvuus ja odotukset tuloksista ovat korkealla. Tällä hetkellä häntä kiinnostaisi jatkaa historian opintoja lukion jälkeen ja opiskella historian opettajaksi.

– Muissa aineissa tavoitteeni on se, etten kirjoita A:ta, hän sanoo.

Piironen ei ole ainoa, joka haluaa uusia aineen, jossa on hyvä. Tiina Tähkän mukaan opiskelijavalinnassa hyödynnettävien aineiden lisäksi opiskelijat uusivat keskimääräistä enemmän sellaisia aineita, joissa he kokevat oman osaamistasonsa erittäin hyväksi ja joissa kilpailu korkeista arvosanoista kova.

– Esimerkiksi pitkää englantia uusitaan paljon, koska suomalaiset osaavat kieltä hyvin, ja silloin korkeiden arvosanojen saaminen on kovan työn takana, Tähkä kertoo.

Jos uusijoiden määrä kasvaa, tilat Lahdessa ovat kortilla

Lahden lukiojohtajan Heikki Turusen mukaan uusijoiden mahdollinen lisääntyminen aiheuttaisi päänsärkyä Lahden kaupungin lukioissa eli Kannaksessa, Lahden lyseossa, Nastopolissa ja Tiirismaan lukiossa.

– Meillä on nyt jo tutkintojen suorittamiseen vaadittava tila kortilla. Jos uusijoita on tulevaisuudessa iso määrä, olemme lirissä, Turunen sanoo.

Turusesta ei ole vielä varmaa, lisääntyykö kirjoittajien määrä vai kirjoittavatko nuoret uudistusten takia kerralla sellaiset paperit, joilla pääsee jatkokoulutukseen.

Orimattilalaisen Erkko-lukion rehtori Saija Loponen kertoo, että heillä kokeiden uusijoita on muutamia vuodessa. Erkko-lukiossa on noin 125 opiskelijaa, joista abiturientteja on tänä vuonna noin 40.

– Jos kokelas epäonnistuu jossakin aineessa, niin hän varmaan tulee tulevaisuudessa nykyistä herkemmin uusimaan. Jää nähtäväksi, että minkä verran uusijat lisääntyvät.

Matematiikan yo-koe sähköistyy viimeisenä keväällä

Uutta tämän vuoden kirjoituksissa on muun muassa fysiikan, kemian ja matematiikan kokeiden sähköistyminen. Saija Loposen mukaan näiden aineiden sähköistyminen nostaa joidenkin kokelaiden jännitystasoa. Kokeet eroavat esimerkiksi reaaliaineista, koska niissä käytetään matemaattisia tietokoneohjelmia, jotka vaativat opettelua.

– Ohjelmien käyttöä on toki harjoiteltu, ja ne opiskelijat, jotka nyt kirjoittavat ovat koko lukion ajan käyttäneet ohjelmia.

Myös Heikki Turunen luottaa sähköisten kokeiden harjoittelussa syntyneeseen rutiiniin. Keväällä sähköistyvien matematiikan kirjoitusten järjestelyt aiheuttavat lisäpohdintaa.

– Matematiikan kokeessa vaikeinta on ohjelmistojen saaminen kuntoon, Turunen sanoo.

Nastopolin lukion Teemu Piironen tekee matematiikan kokeen vielä tänä syksynä käsin, mutta Rand Mohamad Deeb suorittaa sen sähköisenä keväällä.

– Monimutkaiset ohjelmat eivät ole vielä hallussa, mutta harjoittelemme niiden käyttöä joka tunnilla, Deeb sanoo.

Sähköistyneet kokeet saavat kummaltakin abiturientilta kehuja.

– Koneella tekstiä voi lisätä helposti väleihin eikä se rasita kättä kuten kirjoittaminen, Piironen sanoo.

Rand Mohamad Deeb on kotoisin Syyriasta. Hän opiskeli suomen kielen vain viidessä kuukaudessa ennen lukio-opintojen aloittamista Lahdessa. Nyt hän suorittaa lukiota kahdessa vuodessa. Kuva: Sami Kuusivirta
Lue myös: Nastopolissa petyttiin raskaasti lakkautusesitykseen: "Tuntuu, että itäistä Lahtea pyyhitään aika rankalla kädellä"
 
Pääsykoeuudistus

Todistuksen painoarvo nousee

Korkeakoulujen pääsykokeet eivät ole tästä vuodesta alkaen saaneet edellyttää pitkäkestoista valmistautumista. Vuodesta 2020 lähtien nykyistä suurempi osa opiskelijoista valitaan korkeakouluun ylioppilastutkinnon arvosanojen perusteella ja soveltuville aloille ammatillisen perustutkinnon arvosanojen perusteella.

Todistusvalinnan lisäksi valintakokeita järjestetään niille, joita ei voida valita todistuksen perusteella. Tällaisia hakijoita voivat olla ne, joilla ei ole soveltuvaa todistusta tai arvosanat eivät ole tarpeeksi hyviä.

Todistusvalinnalla täytettävistä paikoista valtaosa varataan ensimmäistä opiskelupaikkaansa hakeville.

Uudistus ei koske taide-, kulttuuri- ja liikunta-aloja.

Lähde: Opetus- ja kulttuuriministeriö
Alina Mäkynen
alina.makynen@ess.fi
@
Ylioppilastutkintotodistus vai pääsykokeet?
Ylioppilastutkintotodistus vai pääsykokeet?
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 7,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
7,90€

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi