Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

Huonekalu- ja vaneritehtaiden koneet ja puupöly vaihtuivat peittoäänijärjestelmään ja riipputuoleihin, näin tehdasmiljööstä syntyi tietotyöläisten uusi kampus

Pian avautuva Niemicampus tuo teollisuusalueelle uusia ravintoloita ja liikuntakeskuksen sekä vauhdittaa asuinrakentamista.

Satu Hyökki testaa Iskun Iso Hali-tuolia henkilöstön käsikirjastossa. Tuoli on Suomi100-kalustemuotoilukilpailun voittajan, Mika Tolvasen, luomus. Kuva: Sami Kuusivirta

Niemenkadulla, siinä missä ennen seisoi Ewaldin paitatehdas, on nyt yliopisto- ja yrityskeskittymä Lahden Tiedepuisto ja yliopistokampus. Ja tuolla, missä Iskun huonekaluja on valmistettu 1950-luvun lopulta lähtien, on tuhansien opiskelijoiden korkeakoulukampus sekä useiden yritysten koti.

Lahden ammattikorkeakoulu Lamk keskittää kaikki toimintonsa Niemeen tästä syksystä alkaen. Uusi kampus rakentuu Iskun käytöstä poistuneisiin tuotantotiloihin Mukkulankadun varteen. Lahden Niemen alue on muuttunut perinteisestä tehdasalueesta tietotehdasalueeksi, ja mullistuu tulevina vuosina vielä lisää.

– Sitä ei osata vielä edes täysin hahmottaa, mutta Niemi herää eloon aivan uudella tavalla. Kaikkien Lahden ammattikorkeakoulun toimintojen siirtyminen Niemicampukselle tulee muuttamaan alueen palvelurakennetta ja alueen asukasmäärää. Yksityinen asuinrakentaminen on jo nyt lisääntynyt kampuksen läheisyydessä, sanoo ammattikorkeakoulu Lamkin projektijohtaja Satu Hyökki.

Lamkin uusi sisäänkäynti tulee kiinteistön pohjoispäätyyn. Opiskelijat pääsevät kulkemaan Niemicampuksen Mukkulankadun tiloihin 17.9. alkaen. Kuva: Sami Kuusivirta

Opiskelijat pääsevät uudelle kampukselle 17. syyskuuta. He saavat käyttöönsä muun muassa nykyaikaiset, monikäyttöiset ja muunneltavat opiskelutilat, ravintolan, opiskelijabaarin ja kahvilan, sosiaalitilat suihkuineen, tapahtuma-areenan sekä tulevaisuudessa myös liikuntakeskuksen.

– Lamk Sports perustaa kiinteistöön kunto- ja joogasalin sekä ryhmäliikuntapaikan. Meillä on myös tosi kova odotusarvo yhteistyöstä samassa kiinteistössä ja alueella toimivien yritysten kanssa. Siitäkin tulee hurjasti synergiaetua, että saamme kaikki Lamkin toiminnot saman katon alle, Hyökki sanoo.

Niemenkadulle jää noin 4 000 neliön verran Lamkin toimintoja. Niemenkadulla ovat muun muassa kemian laboratorio ja kirjastopalvelut. Myös opetusta on hajautettu kahden kampuksen kesken.

– Kampuksien etäisyys toisistaan on sen verran pieni, että opetusministeriön silmissä tämä on yhtä suurta kampusaluetta.

Kaupunki rakentaa Mukkulankadun ja Niemenkadun välille parin sadan metrin kampusraitin, jonka varrelle tulee istumapaikkoja ja liikuntavälineitä.

Työtiloista on suunniteltu monikäyttöiset tehdasmiljöötä kunnioittaen

Valo tulvii sisään korkeista ikkunoista Lamkin uutuuttaan hohtaviin henkilöstötiloihin toisessa kerroksessa. Erilaisia henkilöstötiloja on kampuksella kaikkiaan 12, jokainen hieman erilainen käyttötarkoituksensa mukaan.

– Meillä ei ole kiinteitä työpisteitä, joten käytäville asennetaan 1 700 lokerikkoa, jotka toimivat kulkukortilla. Lokerikkoihin voi jättää omia tavaroitaan kuten tietokoneen ja vaihtokengät. Osassa lokerikoista on sähkölaitteiden latauspisteitä, Hyökki kertoo.

Lamkin projektijohtaja Satu Hyökki esittelee henkilöstön työskentelytiloja Niemikampuksella. Kaikki pöydät ovat sähkötyöpöytiä, ja tuolejakin on moneen makuun. Kuva: Sami Kuusivirta

Henkilökunnan käytössä on ergonomisia sähkötyöpisteitä, joihin voi panna muistiin käyttämänsä senttikorkeuden. Tietokonetelakat ovat universaaleja, niihin saa kiinni sekä Mac:it että PC:t, ja tarjolla on sekä yhden että kahden näytön työpisteitä.

Isossa salissa on hiljaisen työskentelyn alueita, lasiseinäisiä kokoustiloja, ryhmähuoneita, käsikirjasto, puhelinkopit, useita erilaisia sohvia sekä riippukeinuja ja riipputuoli, johon voi köllähtää ideoita hakemaan tai vain lepäämään.

– Kokeilemme täällä myös peittoäänijärjestelmää eli taustalla kuuluu koko ajan pieni hurina, joka estää hälinää. Äänimaailman suunnitteluun on kiinnitetty muutenkin huomiota, täällä on todella hyvä akustiikka. Av-tekniikkakin on tehty viimeisen päälle.

Täällä voi pitää ideariihen jos toisenkin. Suositut riipputuolit ja Fatboyn makoilukeidas kutsuvat ruokkimaan luovaa ajattelua. Kuva: Sami Kuusivirta

Jokaisessa siivessä on oma teemavärinsä, ja värejä on käytetty Hyökin mukaan runsaasti. On keltaista, viininpunaista ja petrolia. Päärakennusmateriaalit ovat puu, lasi ja tiili.

– Vanhaa tehdasmiljöötä ja tiiliseinää on jätetty runsaasti näkyviin, ja valkoistakin pintaa on. Siksi värejäkin voitiin käyttää rohkeasti.

Ja jos haluaa tulostaa jotain, sekin hoituu kulkukorttia vilauttamalla.

Niemessä oli aikoinaan oma rautatieasema, sähköt saatiin vuonna 1924

Niemi liitettiin Lahden kaupunkiin vuonna 1924 ja alue sai ensimmäisen asemakaavansa. Kun tähän asti Mukkulan suuntaan oli liikuttu eniten hevosilla, alkoi bussikin kulkea kohti aluetta. Samoihin aikoihin Niemeen saatiin sähkötkin. Alueella olikin tuon ajan mittapuun mukaan työpaikkoja ja teollisuutta enemmän kuin muilla kaupungin reuna-alueilla.

Lehdissä kirjoiteltiin, että ”siinä menevät meidän rannat”, kun teollisuus alkoi vallata alaa ja satama-alueen Lahden Niemen kaupunginosassa. Oltiin vielä 1800-luvun puolella. Varsinaiseen vauhtiin kehitys pääsi pian sen jälkeen, kun Loviisan–Vesijärven rautatie avattiin. Rata oli toiminnassa vuosina 1900–1960, ja se kulki Niemestä Loviisan Valkon satamaan.

Niemen rautatieasema kuvattuna 1908-1909. Asema palveli matkustajaliikennettä vuoteen 1918 saakka, ja suljettiin lopullisesti vuonna 1960. Kuva: Lahden kaupunginmuseo/Arthur Johansson

Niemestä pääsi hyppäämään junaankin. Jugend-vaikutteinen Niemen asema sijaitsi nykyisen Ruoriniemen kärjessä. Asema vaurioitui vuoden 1918 sodan melskeissä sen verran pahasti, että asema suljettiin matkustajilta. Matkustajaliikenne jatkui Loviisan–Vesijärven rautatiellä vuoteen 1952, tavaraliikenne valtion tuella vuoteen 1960. Rautatietä käytettiin myös sahatavaran kuljettamiseksi Lahteen.

Rautatiellä matkusti huippuvuonna 1946 jopa 364 000 matkustajaa, mutta esimerkiksi vuonna 1931 alle 100 000, ja joinakin vuosina matkustajamäärät tippuivat muutamiin kymmeniin tuhansiin.

1930-luvulla Lahti oli Suomen nopeimmin kasvava kaupunki

Rata ja Niemen satama rakennettiin samoihin aikoihin. Niiden olemassaolo vaikutti suuresti siihen, että teollisuutta syntyi juuri Niemen alueelle. Yritysten mukana tuli tehtaiden työntekijöitä, joille rakennettiin vuokrataloja. Yksi esimerkki tällaisesta asutuksesta on Niemen Sahan Niemenkatu 45:n rakennuttama vuokrakerrostalo.

– Rakennus on edelleen paikallaan, mutta sitä on muutettu vuosien saatossa niin paljon, ettei se enää vastaa sitä, mitä alun perin oli, sanoo Lahden museoiden tutkija Riitta Niskanen.

Kuva: Anssi Hietamaa

Vaikka Niemeen muuttikin jonkin verran alueella työskenteleviä tehdastyöläisiä, asemakaava keskittyi pitkään Hollolan kuntaan kuuluneen Lahden kauppalan ympärille, ja levisi vasta myöhemmin hitaasti muille alueille. Lahden kauppala itsenäistyi Hollolan kunnasta marraskuussa 1905, ja kauppalasta tuli Lahden kaupunki.

1930-luvulla Lahti oli Suomen nopeimmin kasvava kaupunki, ja vuosikymmenen loppupuolella Lahti tunnettiin puuseppien kaupunkina. Sijainti ja Päijänteen alueelta tuotu koivu vauhdittivat huonekaluteollisuuden kasvua. Useat pienet verstaat onnistuivat laajentamaan toimintaansa ja vienti sujui.

Kellarista maailmanmaineeseen – huonekaluteollisuus oli Lahden kruunu

Yksi menestystarina, Isku, sai alkunsa lahtelaisesta 80-neliöisestä kellarista vain 12 työntekijän voimin. Eino Vikström (1901-1966) perusti yrityksen nimellä Lahden Puukalusto vuonna 1928, keskelle kovaa kilpailua. Vikströmillä oli kuitenkin bisnesvainua, ja notkea reagointi markkinoiden vaatimuksiin ja muutoksiin kuvastaa Iskun tarinaa tähän päivään asti. Isku ei hyytynyt 1930-luvun lamaan, vaan aloitti toimistokalusteiden valmistamisen, ja sota-aikana Isku toimitti Suomen armeijalle muun muassa kuljetus- ja ammuslaatikoita sekä ruumisarkkuja.

Sodan päättyminen piristi huonekalujen kysyntää, kun kotien ja monien muiden sodassa tuhoutuneiden rakennusten korjaaminen ja uudelleenrakennus alkoivat. Kouluvelvollisuutta pidennettiin, ja Isku haistoi taas markkinaraon – alkoi koulukalusteiden valmistus. Isku on ollut merkittävä koulukalusteiden valmistaja 1950-luvun lopulta saakka. Samoille vuosiluvuille osuu myös yrityksen muutto keskustasta Niemeen.

Niemen aluetta kuvattuna 1960-luvulla. Vasemmalla näkyy Fennia Fanerin tehdas, oikealla Polttimo. Kuva: Ess / Arkisto

Huonekaluteollisuudesta tuli 1960-luvulla Lahden tärkein työllistäjä metalliteollisuuden ohella. Puuseppien kaupungin sanotaan muuttuneen kalustajien kaupungiksi. Niin ikään Niemen alueella sijainnut vaneritehdas Fennia Faneri oli näkyvä yritys Lahden talouselämässä. Parhaimpina vuosinaan 1960-luvun puolivälissä se työllisti 760 henkeä.

Fennia Faneri siirtyi 1970-luvulla Asko-konsernin omistukseen ja myytiin myöhemmin Schaumanille, joka päätyi sitten UPM Kymmene konserniin.

Niemessä sijaitseva Lahden Polttimo on tiettävästi vanhin alueen teollisuuslaitoksista ja paikkakunnan vanhimpia perheyrityksiä. Tässä polttimoa vasta rakennetaan 1900-luvun alkupuolella. Kuva: Lahden kaupunginmuseo

Yksi Niemen alueen sitkeimmistä menestystarinoista on Polttimo-yhtiöt, joka valmistaa maltaita ja mallasuutteita. Yritys kuuluu tänä päivänä Euroopan suurimpiin mallasyrityksiin. Polttimon tytäryhtiöt Viking Malt ja Senson sijaitsevat niin ikään Niemen teollisuusalueella.

"Iskulle huikea mahdollisuus" – vanhentuneet ratkaisut uusiksi

Iskun tuoreimmat aluevaltaukset ovat vuodelta 2014 – tuolloin yritys perusti Työterveys Apilan, jonka asiakkaana on noin 5 000 eri alojen työntekijää. Samana vuonna alkoi konkretisoitua myös yhteistyö Lamkin kanssa. Iskun rahoitus- ja hankejohtaja Asko Dahlbom sanoo, että Vikströmin suku on onnistunut katsomaan tulevaisuuteen jo kolmessa polvessa, ja lähestymään asiakasta ratkaisuhakuisesti.

– Meillä oli tarve kehittää vanhentuneita tilaratkaisuja, joita ei enää pelkästään kalustamalla saanut toimiviksi. Samaan aikaan tuli kysely, haluaisimmeko lähteä kehittämään oppimisympäristöä Lamkille. Se oli meille huikea mahdollisuus, Dahlbom kertoo.

Ei luokka, vaan oppimistila. Opiskelijoiden käytössä olevat tilat on suunniteltu pitkälti samalla kaavalla kuin henkilöstönkin. Opiskelijoille on tehty myös aivoriihihuone, jonka ainoina kalusteina on 20 jumppapalloa, tyylikkäästi verhoiltuina tietenkin. Kuva: Sami Kuusivirta

Isku on Niemicampuksen suurin rahoittaja, Lamkin osuus hankkeesta on noin 10 prosentin luokkaa. Dahlbomin mielestä juuri kohtaaminen on kiinnostava seikka Niemicampuksessa.

– Iskulle tarjoutui tilaisuus modernisoida toimintoja, Lamk halusi koota eri puolella sijainneet yksiköt samaan paikkaan ja tiloissamme vuokralla olevat yritykset saavat ammattikorkeakouluopiskelijoista työvoimaa.

Isku siirtää jatkossa kaikki toimintonsa pääkonttoria lukuun ottamatta Mukkulankatu 23:een. Käytännössä tuotanto jatkuu Mukkulankatu 19:ssä vielä vajaat pari vuotta.

1900-luvun alkupuolella Lahdessa asui 3 000 ihmistä, väestönkasvu pysähtyi öljykriisiin

Lahtelaisen teollisuuden kultavuosina väestönkasvu oli tasaisessa nousussa. Loviisan–Vesijärven rautatien avaamisen aikaan Lahdessa asui alle 3 000 ihmistä, mutta vuosien 1930–1935 aikana Lahden väkimäärä kaksinkertaistui, ja asukasmäärä oli jo 23 600. Väestönkasvu tyssäsi 1970-luvun öljykriisin jälkimaininkeihin 1980-luvun taitteeseen, jolloin kaupungin väkiluku juuttui noin 94 000 asukkaaseen pitkäksi aikaa.

Naiset työssään Iskun huonekalutehtaalta 1970-luvulla. 70-luvulla koettiin tuotantoa supistanut öljykriisi, ja Isku aloitti koulukalusteiden viennin Ruotsin markkinoille sekä tuotteidensa viennin öljymaihin Lähi-itään.

Karjalan siirtolaisilla oli tärkeä osansa kaupungin yrityselämän kehityksessä. Viipurista tuli Lahteen yli sata kauppaliikettä, 18 teollisuuslaitosta, 43 käsityöläisliikettä ja 160 palveluammattilaista.

Niemen ja Mukkulan alueiden asutukseen Niemen työpaikat eivät niinkään vaikuttaneet. Suurin osa esimerkiksi Iskun työntekijöistä on aina ollut lahtelaisia, joten työmatkaliikenne on ollut vilkasta kaupungin sisällä.

Työntekijöiden määrä tippunut rajusti vuosien saatossa

Rakennemuutos osui Lahteen kovalla kouralla. Teollisuuden työpaikkojen väheneminen jätti kaupunkiin sitkeän työttömyyden.

Vuonna 1990 Isku työllisti vielä 2 300 henkeä, nykyään konsernissa työskentelee 750 ihmistä, joista 500–550 Lahdessa. Lahtelainen iskulainen Markku Uusi-Piuhari on todistanut yrityksen muutoksia vuosien varrella. Iskun työsuojeluvaltuutettuna jo vuosia toiminut Uusi-Piuhari tuli taloon yli 30 vuotta sitten vuonna 1987. Hänet palkattiin Iskulle laitosmieheksi koneita huoltamaan.

Teknologia- ja yrityspalvelukeskus Neopoli perustettiin 1990-luvun alussa entiseen Ewaldin paitatehtaaseen Niemeen. Neopolin toiminta alkoi hiipua 2000-luvun alussa, ja vuonna 2003 tiloihin perustettiin Lahden tiede- ja yrityspuisto, nykyinen Tiedepuisto. Kuva: Juha Tanhua

– Olin käynyt huoltamassa koneita Iskulla kesäseisokkien aikana useana vuonna, ja luonut suhteet taloon. Kun laitosmiehen paikka tuli auki, sain sen noiden suhteiden avulla, Uusi-Piuhari kertoo.

Hän sanoo, että talouslamat ja työn muutos ovat näkyneet ja tuntuneet Iskulla. Monia toimintoja on ulkoistettu.

– Ennen kaikki tehtiin itse. Oli oma saha, vaneri- ja lastulevytehdas ja keittiökalusteyksikkö. Puut tulivat tukkeina portista sisään, ja jätteistä tehtiin levyä. Ja työntekijöiden määrä Suomessa on vähentynyt vajaasta 2 000 hengestä noin 700 ihmiseen. Iskulaiseksi vakinaistamisia tehdään vähemmän, ja paljon väkeä palkataan vuokrafirmojen kautta. Mutta onhan Isku edelleen iso työllistäjä Lahdessa.

Lahden ympäristöfoorumin yrittäjät ympäristösensseillä Neopolissa. Neopoli keskittyi toimiessaan teollisuusautomaatioon, mekaaniseen puunjalostukseen, muoviteollisuuteen sekä ympäristöntutkimukseen. Kuva: Vesa Tapiola

Uusi-Piuhari sanoo, että väen väheneminen Iskulta on näkynyt Niemen alueen katukuvassakin.

– Mutta pianhan tänne saadaan uutta eloa, kun opiskelijat tulevat Niemicampukselle. Se varmasti piristää tätä seutua.

Työturvallisuus on nykyään paremmalla tolalla kuin ennen

Uusi-Piuhari on viihtynyt Iskulla hyvin. Firman sijaintikin on hyvä, työmatka kotoa Saksalasta Mukkulankadulle ei ole liian pitkä.

– Osa työntekijöistä tulee kauempaa, Nastolasta ja Padasjoelta asti, mutta se on tätä päivää. Sitä mennään sinne, missä työpaikka on.

Vaikka työpaikka on tänä päivänä osin maailmanmarkkinoiden armoilla, on työntekijän asema monessa asiassa parantunutkin. Vielä 1920-luvulla monelta puusepältä puuttui pari tai kolmekin sormea, jotka olivat katkenneet vannesahassa tai konehöylässä. Korvia ei suojattu koneiden jylyssä, ja purut ja lastut saivat vapaasti pöllytä ilmassa.

Tuore ilmakuva Lahden Niemen alueesta. Oikealla Ace corner ja Niemen paloasema, taaempana Polttimo. Niemicampus näkyy kuvassa vasemmalla yläreunassa. Kuva: Anssi Hietamaa

– Työturvallisuuteen ja työhyvinvointiin kiinnitetään enemmän huomiota kuin takavuosina. Työnantaja maksaa työvaatteet ja turvakengät. Raskaan työn teko on vähentynyt, kun avuksi on saatu uusia koneita ja apuvälineitä.

Uusi-Piuhari kertoo, että iskulaiset tapaavat toisiaan jonkun verran myös työajan ulkopuolella.

– Aiemmin sitä tapahtui enemmän kuin nykyään, oli kalakerhoa ja mölkkykerhoa. Sählyporukka on edelleen aktiivinen, mutta ihmisillä on nykyään omia menoja niin paljon, ettei työkavereita ehkä tavata työpaikan ulkopuolella niin usein kuin ennen.

Niemenkadun tietotyöläisten taloon uusia tulokkaita

Niemenkadullakin tietotyöläisten määrä kasvaa, kun Lappeenrannan teknillinen yliopisto LUT aloittaa toimintansa Lahdessa syyskuussa. Niemenkadulla vaikuttavat myös Helsingin yliopisto, Aalto-yliopisto ja Yliopistokampuksen koordinaatioyksikkö.

Suurimpia vuokralaisia Niemenkatu 73:ssä ovat Lamkin ohella muun muassa Ladec, Ramboll Finland, Sweco PM, Muovipoli ja Eurofins Environment Testing.

Lamkin projektijohtaja Satu Hyökki kehuu Niemicampuksen työskentelytilojen akustiikkaa ja ergonomisia ratkaisuja. Kuva: Sami Kuusivirta

Lamkin toiminnot jäävät B-siipeen ja B-siiven luokkatiloja käyttää myös LUT. LUTin Lahden yksikön henkilökunta muuttaa Niemeen tammikuussa 2019, jahka tilat heille valmistuvat.

Päijät-Hämeen kesäyliopisto aloittaa syyskuussa Niemenkadulla uutena vuokralaisena C-siivessä. Aalto-yliopiston C-siipeä koskeva vuokrasopimus päättyy elokuun lopussa.

Lahden Tiedepuisto on kaupunkikonserniin kuuluva kiinteistöyhtiö, jonka osakkeista Lahden kaupunki omistaa yli puolet. Muita osakkaita ovat Lamk ja Helsingin yliopiston rahastot. Yhtiö hallinnoi, vuokraa ja kehittää Tiedepuiston kiinteistöä.

"Pääasia, että joku huolehtii vanhoista rakennuksista"

Niemen ja Mukkulan alueen kiinteistönomistajat saavat Riitta Niskaselta tunnustusta siitä, että vanhaa on pystytty suojelemaan.

– Iskukin on saatu hyvin säilytettyä, vaikka rakennusta on muutettu kymmeniä kertoja. Se hieman harmittaa, että Iskun kiinteistön moninaiset ikkunarakenteet jouduttiin remontissa muuttamaan keskenään samankaltaisiksi.

Sen sijaan entistä Fennia Faneria purettiin Niskasen mielestä liikaa.

– Vanhojen varastohallien rakennusperintöä olisi suonut säästettävän. Paikasta tuli myös kovin ahdas.

Lue myös: Lahteen saapui viisi vuotta sitten viisi filippiiniläistä hoitajaa, näin heillä menee nyt
 

Niskanen on silti sitä mieltä, että pääasia on, että vanhat rakennukset löytävät käyttäjänsä. Näin niistä pitää joku huolta, tyhjillään kiinteistöt pääsisivät rapistumaan.

Lähteet: Isku 90 -historiikki (2018), tutkija Riitta Niskasen haastattelu, Henkeäsalpaava satavuotias. Tarinoita Lahdesta (2005), Mukkula ennen ja nyt (2003), Selvitys Lahden kulttuurihistoriallisesti arvokkaista kohteista (2000), Kapeat kiskot - Suomen yleiselle liikenteelle avatut yksityiset kapearaiteiset rautatiet (1993)

www.isku.com/tietoa-meista/tarina

Niemicampus

Mukkulankatu 19 + Niemenkatu 73

5 000 opiskelijan ja 400 henkilöstön jäsenen kampus. Mukkulankadun kiinteistössä toimii myös noin 20 yritystä ja Iskun pääkonttori. Koko toinen kerros on kampuksen käytössä, samoin ykköskerroksen pohjoispääty.

24 000 neliötä kahdeksan hehtaarin kiinteistössä. Henkilöstötilojen osuus on 2 000 neliötä. Tyhjillään on vielä 3 hehtaaria.

Kampus on auki yleisölle joka päivä klo 8–18, henkilökunnalle ja opiskelijoille 24/7.

Kampus saa käyttöönsä 1 100 parkkipaikkaa, jotka valmistuvat vaiheittain. P-alueella on 9 sähköauton latauspistettä. Sisäpihalla on katettu alue 500 polkupyörälle.

Lahden matkakeskuksesta pääsee jo 10 minuutin välein bussilla Niemeen usealla eri linjalla. Suora linja numero 13 matkakeskuksesta Niemeen aloitti liikennöinnin 13. elokuuta.

Kampuksen saneerauksen on suunnitellut lahtelainen H & M Arkkitehdit. Ravintola-alueen ja liikuntakeskuksen on suunnitellut Eija Riitta-Miettinen WSP Suunnittelupalveluista.

Lamk tulee tiloihin vuokralaiseksi 15 vuoden vuokrasopimuksella.

Isku on investoinut tehtaan muutostöihin kaikkiaan 70 miljoonaa euroa, joista kampuksen osuus on noin 35–40 miljoonaa.

Niemen yrityksiä

Toiminnassa olevia

Isku

Viking Malt

Ramboll Finland

Stark

Sinuhe

Lahden ammattikorkeakoulu

UPM Profi

Saara Larkio
saara.larkio@ess.fi
Tämä sisältö on avoinna vain tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS Verkko Plus 1 kk vain 7,90 € (norm. 14,50 €) ja pääset käsiksi kaikkiin Etelä-Suomen Sanomien maksullisiin sisältöihin.

Tilaa tästä 1 kk 7,90 €

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi X