Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

Kaupunginmuseo tyrmää Marskin patsaan siirtämisen – "Veistoksella on kiinteä suhde Lahteen ja sijaintipaikkaansa"

Veikko Leppäsen veistämä Mannerheimin ratsastajapatsas on seissyt Lahden asematorilla vuodesta 1959 saakka. Kuva: Maria Sandell

Lahden kaupunginmuseo ja julkisen taiteen työryhmä torjuvat kaupunginvaltuutettu Tapani Ripatin (sd.) ehdotuksen Mannerheimin ratsastajapatsaan siirtämisestä pois asema-aukiolta. Ripatti esitti toukokuussa jättämässään valtuustoaloitteessa patsaan siirtämistä paikkaan, joka "vastaa nykyistä paremmin sekä tämän ajan henkeä että nykyajan lahtelaisuutta".

Museo ja työryhmä toteavat lausunnossaan, että patsaalla on oma monivivahteinen historiansa, joka kietoutuu kaupungin historiaan ja jota tulee kunnioittaa.

– Veistoksella on historiansa kautta kiinteä suhde Lahteen. Sillä on myös kiinteä suhde sijaintipaikkaansa. Mannerheimin ratsastajapatsas on sittemmin antanut identiteetin koko Asema-aukiolle. Alue tunnetaan yleisesti "Marskin aukiona", lausunnossa huomautetaan.

"Veistosten siirtäminen ei ole kestävää"

Kuvanveistäjä Veikko Leppäsen veistämä patsas Suomen marsalkasta ja presidentistä Carl Gustaf Emil Mannerheimista (1867–1951) paljastettiin Lahden asematorilla 19. joulukuuta 1959. Patsas valmistui ennen Helsinkiin pystytettyä Aimo Tukiaisen veistämää ratsastajapatsasta.

Ripatti kysyi aloitteessaan, "kuvaako patsas nykyisellä paikallaan niitä arvoja, joita haluamme Lahdesta kertoa".

Kaupunginmuseo ja julkisen taiteen työryhmä toteavat, että veistos valmistui sotien jälkeen kunnioittamaan Mannerheimia tasavallan kuudentena presidenttinä ja Suomen puolustusvoimien ylipäällikkönä.

Patsaan ympäristöön on muodostunut sankaripuisto muun muassa itsenäisyyspäivän juhlallisuuksineen. Aukio liittyy rautatieaseman ja varikon muodostamaan alueeseen, joka on määritelty valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi ympäristöksi. Aluetta on viime vuosina kehitetty.

– Mikäli veistos siirretään, on työ mennyt hukkaan. Veistosten siirtäminen ei ole kestävää ajattelua eikä taloudellisesti kannattavaa, lausunnossa todetaan.

Veistoksen sijaintipaikaksi olivat aikoinaan ehdolla myös kauppatori, Paasikivenaukion liikenneympyrä sekä suunnitteilla olleen kirjasto- ja teatterirakennuksen edusta. Monumentaalista teosta ei haluttu sijoittaa syrjään tai toisarvoiseen paikkaan.

Liikunta- ja kulttuurilautakunta antaa vastineen patsasaloitteeseen keskiviikkona pidettävässä kokouksessa.

Vili Uuskallio
vili.uuskallio@ess.fi
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi