Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

Päijäthämäläispoliitikot panostaisivat erityisesti poikittaisliikenteeseen: "Itä–länsi-liikenne on tässä maassa pahasti retuperällä"

Eduskunnan liikennevaliokunnan jäsen, hollolalaiskansanedustaja Jari Ronkainen (ps.) pelkää Päijät-Hämeen jäävän "mopen asemaan" raideinvestointeja suunniteltaessa. Lahtelaiskansanedustaja Ville Skinnari (sd.) peräänkuuluttaa "valtakunnan tason ryhtiä" liikennepolitiikkaan. "Vanhanaikaisen liikennepolitiikan eli omille jakamisen aika on saatava loppumaan. Pienestä näpertelystä on päästävä ison kuvan hahmottamiseen."

Lahden ja Tampereen kaupunginjohtaja ja pormestari ovat muun muassa vaativat liikenneyhteyksien parantamista kaupunkien välillä. Arkistokuva. Kuva: Juha Peurala

Päijät-Hämettä puhkovat valtatie 4 ja valtatie 12 sekä Heinolan Lusista alkava valtatie 5 ja ratayhteydet Helsingistä Lahteen, Lahdesta Riihimäelle ja Lahdesta Kouvolaan kuuluvat kokonaisuuteen, jota liikenne- ja viestintäministeriö esittää Suomen liikenteen runkoverkoksi.

– Jos tie tai rata kuuluu runkoverkkoon, osoitetaan sen kunnossapitoon ja kehittämiseen varmemmin rahaa kuin kohteeseen, joka ei ole osa runkoverkkoa, yksikön johtaja, liikenneneuvos Risto Murto ministeriöstä kertoo.

Runkoverkon ylläpitoon ja pieniin parannuksiin ministeriö ehdottaa vuosittain 440 miljoonaa euroa. Näillä töillä varmistettaisiin muun muassa 80–120 km/h:n nopeudet maanteillä sekä 140–160 km/h:n nopeudet junaradoilla.

– Kokonaisuudessaan on kyse noin viidestä miljardista eurosta, sillä aikajaksoksi on hahmoteltu tässä vaiheessa 12 vuotta, Murto sanoo.

Reilun 400 miljoonan euron vuosipotista runkoverkkoon kuuluvat maantiet saisivat 185 miljoonaa euroa ja junaradat 255 miljoonaa euroa.

Ministeriö päättää runkoverkosta lausuntokierroksen jälkeen. Lausuntokierros alkoi tällä viikolla ja jatkuu syyskuun loppuun saakka.

Tämän jälkeen runkoverkkoasetuksen valmistelu jatkuu virkamiestyönä. Asetuksen on määrä tulla voimaan vielä kuluvan vuoden aikana.

Murron mukaan lisää teitä ja ratoja voidaan ottaa esitettyyn runkoverkkoon, jos ne täyttävät vaaditut kriteerit. Näitä ovat muun muassa matka-aika, kustannustehokkuus, elinkeinoelämän kilpailukyky ja alueen saavutettavuus.

– Rahoitukset runkoverkoille kohdennetaan poliittisilla päätöksillä, Murto huomauttaa.

Rostedt toivoo Jyväskylä–Lahti-raidetta

Päijät-Hämeen maakuntavaltuuston puheenjohtaja Juha Rostedt (kok.) sanoo vt 12:n parantamisen Lahdesta Kouvolaan olevan maakunnallisen liikennepoliittisen prioriteettilistan kärjessä.

– Tie on osin vaarallinen, siellä on paljon raskasta liikennettä ja osuus on myös turhan hidas.

Poikittaisliikenneyhteyksien parantaminen muihinkin suuntiin on niin Lahden kuin koko Päijät-Hämeen tavoitteena, hän sanoo.

– Esimerkiksi Lahti–Tamperettakaan ei saa unohtaa. Se on liian hidas väli.

Raideyhteyksistä hän mainitsee Tampereelle suuntautuvan raideliikenteen parantamistarpeen.

– Poikittaisyhteyksiä tulisi parantaa, jotta Lahti–Tampere-yhteys olisi jatkossa taloudellisesti perusteltu ja ajallisesti nopeampi liikennöidä.

Teollisuus on pitkälti pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Miksi ihmeessä "kaikkien" junien tarvitsee kulkea Helsingin tai Tikkurilan kautta. Lahtelaiskansanedustaja Ville Skinnari (sd.)

Lisäksi Rostedtin mukaan niin Päijät-Hämeessä kuin osin Keski-Suomessakin haaveillaan Päijänteen itäpuolelta kulkevaa rataa Jyväskylästä Heinolan kautta Lahteen.

– Vaikka Jyväskylässä on haluja nopeammasta raideyhteydestä Tampereelle, ei se poista tosiasiaa, että Jyväskylä on senkin jälkeen vielä motissa. Päijänteen itäpuolelta kulkeva rata palvelisi niin Päijät-Hämettä kuin Keski-Suomea.

Jyväskylä–Lahti-raide tekisi Lahti–Heinola–Mikkeli-raiteen nykyistä realistisemmaksi mahdollisuudeksi, Rostedt sanoo.

Rostedtin mukaan pelkästään Päijät-Hämettä hyödyttävistä liikenneinvestoinneista on turha haaveilla. Hänen mukaansa kaikki edellä mainitut tavoitteet hyödyttäisivät muuallakin kuin Päijät-Hämeessä.

Ronkainen pelkää Päijät-Hämeen jäävän jalkoihin

Eduskunnan liikennevaliokunnan jäsen, hollolalaiskansanedustaja Jari Ronkainen (ps.) pelkää, että Päijät-Häme on lipsahtamassa "mopen osaan" merkittäviä raideinvestointeja suunniteltaessa. Turun ja Helsingin välisen tunnin junan jälkeen listalla seuraavana on Helsinki–Tampere-välin parantaminen. Ronkaisen mukaan Kouvolan kaupungin ja Itä-Suomen maakuntaliittojen esitys uudesta raidelinjauksesta Kouvolasta Porvoon kautta Helsinki-Vantaalle voisi olla päijäthämäläisestä vinkkelistä katsottuna paha isku.

– Se voisi pahimmillaan tarkoittaa, että Lahteen ei kulje pääkaupunkiseudulta kuin Z-junat. Jos nopeat junat eivät kulkisi Lahden kautta, olisi se erittäin huono asia.

Ronkaisen mielestä Päijät-Hämeen kannalta kipeimmin investointeja tieverkkoon kaivataan väleille Lahti–Tampere ja Lahti–Kouvola. Raideliikenteen osalta Lahti–Riihimäki-väli kaipaisi parantamista.

– Itä–länsi-liikenne on tässä maassa laajemminkin pahasti retuperällä.

Ronkainen varoittelee päijäthämäläisiä haihattelemasta suuria.

Lahtelaiskansanedustaja Ville Skinnari (sd.) kertoo SDP:n ajatuksen olevan, että koko Suomen runkoverkko pitäisi saada kauttaaltaan kaksiraiteiseksi ja nelikaistaiseksi. Kuva: Kati Eloranta

– On tärkeämpää pitää kiinni nykyisistä ja kehittää niitä kuin alkaa paukuttamaan kokonaan uusia investointeja.

Esimerkiksi raideyhteys Lahdesta Heinolan kautta Mikkeliin ei vaikuta Ronkaisen mukaan kovinkaan realistiselta.

– Niin kannatettava ajatus kuin se olisikin.

Poliitikkojen "pekkarointi" eli kotiinpäin vetäminen liikennerahoista päätettäessä on Ronkaisen käsityksen mukaan vähentynyt.

– Joskus on varmaan vedetty asfalttia kansanedustajien kotipoluillekin. Tällaisesta on onneksi päästy eroon, Ronkainen sanoo ja naurahtaa.

Hänen mielestään kotiinpäin vetäminen on hyväksyttävää, jos investointien hyödyt säteilevät yhtä aluetta laajemmalle. Tällaisena hän pitää esimerkiksi rakenteilla olevaa eteläistä kehätietä.

– Kyllä sitä pirusti lobattiin koko maakunnan voimin.

Skinnari: Suomi pahasti jäljessä muita Pohjoismaita

Liikenneraportoijana Pohjoismaiden neuvostossa toimiva lahtelaiskansanedustaja Ville Skinnari (sd.) peräänkuuluttaa valtakunnan tason ryhtiä liikennepolitiikkaan. Hänen mukaansa Suomi on jäänyt valtavasti jälkeen esimerkiksi Ruotsista, jolle EU-rahoitusta liikenneinvestointeihin on myönnetty moninkertaisesti Suomeen verrattuna.

Seuraavan hallituksen olisi Skinnarin mukaan syytä luoda pitkän ajan visio siitä, mihin suuntaan koko maan liikenneyhteyksiä halutaan viedä. Liikennerahojen jakaminen sinne sun tänne ilman isoa visiota on syytä lopettaa, hän sanoo.

Lue myös: Ajokortin opetuslupia myönnetty ennätysmäärä
 

– Vanhanaikaisen liikennepolitiikan eli omille jakamisen aika on saatava loppumaan. Pienestä näpertelystä on päästävä ison kuvan hahmottamiseen.

Skinnarin mielestä on sinänsä tärkeää, että kaikki maakunnat lausuvat omia toiveitaan runkoverkkosuunnitelmaan liittyen. Hänen mielestään liikennepolitiikan tulisi olla kuitenkin ensisijaisesti valtioneuvostotason asia.

– Välillä vähän hymyilyttää, kun suomalaiset pienet maakunnat menevät yksitellen Brysseliin hakemaan rahaa. Ruotsissa hallitus on ottanut johtavan roolin, ja hakenut ja saanut EU-rahaa miljardeja.

Koko runkoverkosta kaksiraiteinen ja nelikaistainen?

Skinnarin mielestä päijäthämäläisten tulisi voimakkaasti nostaa esiin Riihimäen kolmioraiteen parempaa hyödyntämistä jatkossa. Maanteistä hän mainitsee valtatie 12:n sekä Tampereen että Kouvolan suuntaan.

Skinnarin mielestä poikittaiset raide- sekä maantieväylät kaipaavat kipeästi parannusta koko maassa.

Hänen mukaansa suunnitelmia tehtäessä on kuunneltava myös elinkeinoelämää, koska yritysten logistiikkakuluja pitää saada pienennettyä ja matka-aikoja lyhennettyä esimerkiksi Venäjän ja Aasian suuntaan.

– Teollisuus on pitkälti pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Miksi ihmeessä "kaikkien" junien tarvitsee kulkea Helsingin tai Tikkurilan kautta. Tässä kuvassa Riihimäen ja Lahden rooli voisi olla suurempi.

Skinnarin mielestä Suomen runkoverkko pitää saada kauttaaltaan kaksiraiteiseksi ja nelikaistaiseksi.

– Se tulee olemaan SDP:n myöhemmin syksyllä julkaistavan liikennepoliittisen paperin peruslinjauksia, puolueensa varapuheenjohtaja lupailee.

Erno Laisi
erno.laisi@ess.fi
@
Rai Suihkonen
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 7,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
7,90€

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi