Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

Vuosikymmenien odotus päättyi rajuun pettymykseen – Orimattilan Järvikunnan koulu kärsii pahoista homeongelmista, eikä se ole lähialueella ainoa

Järvikunnan koulu Mallusjoella otettiin käyttöön tammikuussa 2016, ja saman vuoden syksyllä alkoivat vaikeudet. Osa koulun oppilaista ja henkilökunnasta on oireillut sisäilman vuoksi rajusti. Paljon vastaavia tapauksia löytyy ympäri maata. Mikä oikein mättää suomalaisessa koulurakentamisessa?

Järvikunnan koulun rehtori Jouko Valkonen pyöritti opetustoimintaa tiistaina vajaalla miehityksellä, koska henkilökuntaa oli sairauslomalla. Kuva: Sami Kuusivirta

Orimattilan Järvikunnan koulu Mallusjoella otti ensimmäiset oppilaansa sisään vuoden 2016 alussa. Saman vuoden syksyllä koulussa huomattiin, ettei kaikki ole niin kuin pitäisi. Henkilökunnasta ja oppilaista osa alkoi oireilla tavalla, joka viittasi sisäilmaongelmiin.

Syytä lähdettiin selvittämään. Tuolloin havaittiin, että rakennuksen alapohja on puutteellisesti tuuletettu ja rakenteissa on mikrobikasvustoa. Vaikka kesä on ollut ennätyslämmin sekä kuiva, niin pohjahiekat ovat yhä märkiä.

Seinäpintojen laatoitus vaati paikoin korjaamista, ja putkiston läpiviennit oli huonosti tiivistetty. Ilma pääsee nousemaan rakennuksen pohjasta ylös työskentelytiloihin. Ilmastointikanavien palopellin laukeaminen aiheutti alipaineen liikuntasaliin, mikä ei ainakaan parantanut ilmanlaatua.

Puolet jäi kotiin

Järvikunnan koulun rehtori Jouko Valkonen laskee oireilutapauksia tähän mennessä kertyneen 10–20. Tiistaina koulun kuudesta työntekijästä kolme oli sairauslomalla.

– Noin 50 vuoden ajan Mallusjoella on odotettu uutta koulua. Pettymys rassaa henkilökuntaa, kun kaikki ei mennyt niin kuin piti, pahoittelee Valkonen.

Pahimmissa tapauksissa oireet ovat olleet niin rajuja, että asianomaisen henkilön on mahdoton työskennellä tiloissa. Koulun iltapäivätoiminnan vetäjä Paula Pihlava on yksi heistä.

– Kolmessa minuutissa alkaa yskiminen ja hengenahdistus. On pakko lähteä pihalle.

Pihlava osallistui viime torstaiseen tiedotustilaisuuteen, jossa kiinteistön vioista kerrottiin oppilaiden vanhemmille. Hänen mielestään tilaisuudessa ei saatu suoraa vastausta, mikä kaikki on mennyt pieleen uudessa koulutalossa.

Virheitä ei havaittu

Järvikunnan koulu otettiin käyttöön tammikuussa 2016. Se korvasi vanhat Mallusjoen ja Karkkulan koulut, jotka eivät ole enää Orimattilan kaupungin omistuksessa. Kuva: Sami Kuusivirta

Orimattilan kaupungin teknisen johtajan Seppo Määtän mukaan kyse on rakennusvirheistä, joita työn tilaaja ei kiinteistön vastaanottovaiheessa voinut havaita.

– On valitettavaa, että piileviä virheitä on jäänyt. On luotettu urakoitsijaan, mutta se ei ole kaikilta osin riittänyt.

Koulun pääurakoitsija on E-Elementit oy. Määtän mukaan yrityksen kanssa on "hyvässä yhteisymmärryksessä" keskusteltu vikojen korjaamisesta, ja osa niistä on jo korjattu.

– Tutkimme, mistä ongelmat johtuvat ja hoidetaan asia kuntoon mahdollisimman pian. Piste.

Ongelmia muuallakin

Järvikunnan koulu ei ole Orimattilan kaupungin ainoa murheenkryyni, sillä korjattavaa on löytynyt myös vanhemmista kiinteistöistä.

Myllylän koululla on jouduttu tiivistämään ilmavuotokohtia. Orimattilan yhteiskoulun katosta löytyi vesivuoto, jonka vuoksi märkiä rakennuseristeitä jouduttiin poistamaan.

Jokivarren koululla osa käytävän seinästä ja ruokasalin lattia ovat kärsineet kosteudesta. Koulun A-osassa musiikin ja kuvaamataidon luokat on poistettu käytöstä lattiarakenteiden mikrobikasvuston vuoksi.

Niin ikään B-osassa on paljastunut sisäilmaongelmia, jotka liittyvät lattiarakenteiden painumiseen.

Kaupunki on Järvikunnan ja Jokivarren kouluilla käyttänyt konsulttiyritys Sitowise oy:tä arvioimaan rakennusvirheiden syitä ja korjauskeinoja.

Kiire teettää virheitä

Järvikunnan koulun väellä riittää kohtalotovereita myös Orimattilan rajojen ulkopuolella. Opetushallituksen yliarkkitehti Reino Tapaninen kertoo, että useita vastaavanlaisia tapauksia on tullut ilmi muuallakin.

Uusien koulujen suunnitteluun ymmärretään Tapanisen mukaan yleensä käyttää riittävästi aikaa. Rakentamisvaiheessa iskee kuitenkin kiire, kun työn tilaaja haluaa nopeasti valmista. Oppilaat ja opettajat on mahdollisesti saatava pian pois vanhoista kiinteistöistä tai sitten taustalla ovat taloudelliset syyt.

– Ajatellaan, että mitä nopeammin ja tehokkaammin rakennetaan, sitä halvemmalla koulu syntyy.

Reino Tapanisen mukaan rakentamishankkeen pilkkominen useisiin sivu- ja aliurakoihin tuo omat vaikeutensa. Jos kokonaisuus ei ole kunnolla kenenkään hallinnassa, voi jonkin työvaiheen suorittaminen tai tarkastaminen jäädä hoitamatta. Samalla vastuu virheestä jää epäselväksi.

Hieman Järvikunnan koulua vastaava tilanne syntyi Lahdessa, kun syksyllä 2015 käyttöönotetussa Jalkarannan monitoimitalossa jouduttiin heti seuraavana vuonna puuttumaan sisäilman laatuun. Hälyttäviä pitoisuuksia ei havaittu, mutta lattiamateriaaleja vaihdettiin ja lattiapintaa kuivatettiin.

Hutilointi yleistä

Rakentamistuotannon ohjauksen professori Arto Saari Tampereen teknillisestä yliopistosta pitää julkisen puolen rakennusten laatuvirheitä luvattoman yleisinä. Jokin on vialla, jos uudehkoja tai aivan uusiakin tiloja asetetaan käyttökieltoon.

Saari painottaa, että ketjussa on monta lenkkiä, joista yhdenkin pettäminen voi tulla kalliiksi. Talo pitää suunnitella oikein, rakentaa oikein ja sitä pitää vielä käyttääkin oikein. Hanke on voinut lähteä vikaraiteille jo ennen kuin perustuksiakaan on valettu.

– Suunnittelussa näkee joskus sellaisia ratkaisuja, että niissä on kaivettu verta nenästä. Ne ovat herkkiä toteutusvirheille.

Kuivumista ei odoteta

Yksi tavallisimmista uudisrakentamisen virheistä on, ettei rakenteiden anneta kuivua kunnolla. Esimerkiksi muovimattoja asennetaan paikoilleen vaikka lattian betoni on vielä kosteaa.

Vikoja ehkäistään niin, että urakoitsija sitoutuu yleensä itse valvomaan työnsä laatua ja työlle on olemassa takuu. Työn tilaajan on kuitenkin omalta osaltaan oltava tiukkana työn jäljestä.

– Jos ottaa vastaan epäkuranttia tavaraa, niin viime kädessä tilaaja on ollut tyhmä.

Vaativa urakka

Arto Saari huomauttaa, että koulun rakentaminen on esimerkiksi asuinkerrostalon pystyttämiseen verrattuna vaativaa. Saman katon alle tulee paljon eri tyyppisiä tiloja, kuten keittiö, liikuntahalli, teknisen työn tilat ja musiikkiluokka. Lisäksi kiinteistö on kovassa rasituksessa, kun tiloilla on myös iltakäyttöä koulupäivien jälkeen.

Lue myös: Uudistalot pitää pian rakentaa lähes nollaenergiataloiksi – asiantuntija ei näe homeriskiä, kun rakennetaan oikein
 

Kaikista epäkohdista huolimatta Saari antaisi rakentamisen laadun arvosanaksi seitsemän tai kahdeksan. Hänen mukaansa perusosaamista löytyy, koska kouluja tehdään paljon.

Petri Koivisto
petri.koivisto@ess.fi
Tämä sisältö on avoinna vain tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS Verkko Plus 1 kk vain 7,90 € (norm. 14,50 €) ja pääset käsiksi kaikkiin Etelä-Suomen Sanomien maksullisiin sisältöihin.

Tilaa tästä 1 kk 7,90 €

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi X