Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

Sysmän kirkon vierestä löytyi yllättäviä esineitä

Sysmän kirkon sokkelin viereisissä kaivauksissa on löytynyt kolme kuppikiveä ja hiiltyneitä hirsiä.

Symän kirkon kaivauslaue ei ollut suuri, mutta se sisälsi paljon uutta tietoa. Kaivauksia johti Mikroliitti oy:n tutkija Hannu Poutiainen.

Sysmän kirkon sokkelin viereisissä kaivauksissa on löytynyt kolme kuppikiveä ja hiiltyneitä hirsiä.

Löytöjä pidetään erittäin merkittävinä ja harvinaisina. Uhripaikkana pidetty kuppikallio on harvinainen löydös kuten myös mitä ilmeisemmin noin 600 vuotta vanha, savimassalla tiivistetty hirsirakennus.

Hiiltyneet hirret saattavat olla Sysmän vanhan kirkon jäännöksiä. Perimätiedon perusteella Sysmässä oli kirkko 1300-luvulla.

Hiiltyneitä ja osin myös maatuneita hirsirakenteita löytyi vain 30-40 senttimetrin syvyydestä. Vastaavaa löytöä ei kaiketi Suomessa ole aiemmin tehty.

Todennäköisesti paikalla on uhrattu esimerkiksi viljaa. Jeremias Sankari

Löydöt yllättivät myös kirkkoherra Jeremias Sankarin, sillä vaikka kuppikiviä on aiemminkin löytynyt muualta Sysmästä, ei niitä odotettu enää löytyvän kirkon sokkelin vierestä.

– Kaikki nyt tehdyt löydöt olivat yllätyksellisiä. Niiden takia viikon kestävä kaivuaika venähti kahden viikon mittaiseksi, toteaa Sankari.

Kuppikivien löytyminen kirkon sokkelin läheltä uhrikalliosta taikka isosta siirtolohkareesta on Sankarin mukaan merkki siitä, että kirkon paikka on ollut pyhä jo rautakauden aikana.

– Todennäköisesti paikalla on uhrattu esimerkiksi viljaa, sanoo Sankari.

Massa varmensi

Kuppikivien halkaisijamitta on noin viisi senttimetriä ja syvyys noin puolitoista senttimetriä. Niiden löytämisen yhteydessä on pohdittu myös sitä, ovatko ne olleet jopa esillä 1830-luvulla ennen kirkon laajennusta.

Kaivaukset Museoviraston alihankkijana toteuttanut Mikroliitti oy otti hiiltyneistä hirsistä näytteet, joiden avulla todennäköisesti kyetään selvittämään hirsien ikä muutamien kymmenien vuosien tarkkuudella.

– Hirsien välissä löytyneessä savisesta tiivistemassasta löytyi puupainanteita ja niissä oli kolmiomainen muoto. Paikalla on täytynyt olla joku hirsirakennus, kirkko tai jokin muu rakennus, joka on palanut, Mikroliitin tukija Hannu Puotiainen toteaa.

Kaivauksilta löytyi myös keskiaikaista keramiikkaa, 1400-luvun puolivälissä käytössä ollut hopeakolikko ja keskiajalla käytetyn lasiastian sirpaleita sekä maalipintaisia ikkunalasin palasia. Jälkimmäiset ovat mitä ilmeisemmin kuuluneet kirkkoon.

– Harmillista kyllä emme löytyneet kirkollisia tavaroita, joita olisi voinut kytkeä eri aikakausiin, toteaa Poutiainen.

Otetuista hiilinäytteistä odotetaan tuloksia syksyn aikana.

Puoltava lausunto

Museovirasto on antanut puoltavan lausunnon Sysmän kirkon remontista. Lausunnon perusteella kirkon lattia voidaan avata ja lämmitysjärjestelmä rakentaa uusiksi. Puoltava lausunto ei koske muita sisätiloja eikä valaistusta. Kirkon korjaustyöt alkavat tammikuussa ja niiden on arvioitu kestävän 10-11 kuukautta.

Töiden kustannusarvio on kaksi miljoonaa euroa.

– Onneksi päädyimme tekemään kaivaukset ennen remontin alkamista. Pahimmassa tapauksessa ne olisivat keskeyttäneet remonttityöt, toteaa Sankari.

Sysmän kirkon itä–länsi-suuntainen runkohuone on rakennettu 1500-luvun alussa, ilmeisesti 1510-luvulla. Vuosina 1832–1835 se laajennettiin ristikirkoksi lisäämällä vanhaan rakennukseen nykyiset pohjois- ja eteläsakarat sekä kapea sakaristo vanhan runko-huoneen itäpäähän.

Viime vuonna tutkimus liittyi seurakunnan tarpeeseen saada rakennusteknistä tietoa erityisesti kirkon perustuksista ja paikan maaperästä kirkon tulevia korjaustöitä varten.

Samalla tutkittiin alueen kulttuurikerroksia ja rakenteita ja hankittiin tietoa mahdollisia tulevia korjaustöihin liittyviä arkeologisia kaivauksia varten.

Uhripaikkoja

Suomen kuppikivet

Nykyisen Suomen alueelta tunnetaan yli 350 kuppikiveä ja Karjalasta 26. Kuppikivet sijaitsevat Lounais-Suomessa, Etelä-Hämeessä, Etelä-Savossa, Pohjanmaalla ja Karjalankannaksella. Niiden käyttö on jatkunut historialliseen aikaan, syrjäisillä paikoilla 1900-luvulle.

Tällöin niiden käyttö on liittynyt esimerkiksi sairauksien parantamiseen. Suomen kuppikiviä pidetään pääasiassa rautakautisina, mutta osin ehkä myös keskiaikaisina. Suomessa kuppikivet ovat yleensä lähellä viljelysmaita] tai polttokenttäkalmistoja.

Kivien kuoppien merkityksestä on useita oletuksia ja suomalaisia kansanperinteitä. Usein kivet ovat uhripaikkoja. Uhreja, kuten viljaa, jätettiin kiven koloihin suvun vainajille, haltijoille tai maahisille sato- ja pyyntionnen toivossa. Jotkut uskoivat, että kuoppiin jääneellä sadevedellä on parantava vaikutus. Loitsuissa myös kipuja ja vaivoja karkotetaan kiven reikiin.

Pääkaupunkiseudun ja samalla Suomen saaristoalueiden ainoa tunnettu kuppikivi sijaitsee Korkeasaaressa. Sen sijainti ja korkeus merenpinnasta viittaavat pronssikauteen, mahdollisesti 3500 vuoden taakse.

Lähde: Wikipedia
Jari Niemi
jari.niemi@itahame.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 7,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
7,90€

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi