Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

Tuhoutuneessa Lusin koulussa ei ollut palovaroittimia, eikä ole monessa muussakaan koulussa Heinolassa

Laki ei edellytä palovaroitinten hankkimista vanhoille kouluille, ellei niissä tehdä rakennusluvan vaativia remontteja.

1930-luvulla rakennettu Lusin koulun vanha osa paloi huhtikuussa maan tasalle. Koululla ei ollut palovaroittimia, kuten ei monella muullakaan koululla Heinolassa. Kuva: Mirja Hussain

Päijät-Hämeessä on runsaasti koulurakennuksia, joissa ei ole minkäänlaisia tulipalon ilmaisevia laitteita. Laki ei edellytä palovaroittimia vanhoihin kouluihin, joten palotarkastajat voivat vain suositella hankkimaan niitä.

– Palovaroittimien asentaminen kouluihin vapaaehtoisesti voi riippua tarkastajien sitkeydestä ja taidosta tuoda asiaa esille. Näppituntumani on, että maakunnassa on useita kouluja, joissa ei ole minkäänlaisia palovaroittimia, Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen paloinsinööri Tapio Aaltonen sanoo.

Esimerkiksi Heinolasta löytyy useita opinahjoja, joissa ei ole palovaroittimia päivittäisessä käytössä.

Paloilmaisimet uupuvat Heinolan kaupungin huoltotyönjohtajan Jukka Nyrhisen mukaan ainakin Jyrängön koululta, Kirkonkylän koululta, Vierumäen koululta ja usean sadan oppilaan Lyseonmäen koululta.

Kaikilla kouluilla pitäisi olla vähintään paristokäyttöiset varoittimet. Ne lisäävät henkilöturvallisuutta silloin, kun oppilaat ovat luokissa. Paloinsinööri Tapio Aaltonen

Nyrhisen mukaan varoitinjärjestelmiä asennetaan Heinolassa kouluihin sitä mukaa, kun niitä remontoidaan.

– Hyvä tietysti olisi, että kouluista löytyisi edes jonkinlaisia varoittimia. Mielestäni varoittimien olisi kuitenkin parasta olla sellaisia, että hälytys menisi suoraan aluehälytyskeskukseen. Se ei paljoa auta, jos palohälytin piippaa tyhjässä koulussa yksinään.

Kirkonkylän koululla toivotaan, että rakennukseen saataisiin tulevaisuudessa peruskorjauksen yhteydessä automaattinen palohälytinjärjestelmä. Paristokäyttöisten hälyttimien hankkimista väliaikaisratkaisuna koululla ei ole harkittu.

– Muuten olemme kiinnittäneet turvallisuusasioihin huomiota Lusin koulun palon jälkeen. Olemme pyrkineet vähentämään ylimääräistä palokuormaa ja tyhjentäneet talon vinttiä aika kovalla kädellä, koulun rehtori Jarkko Granqvist kertoo.

Paristokäyttöiset palovaroittimet eivät ole turhia

Lusin koulun vanha osa paloi huhtikuussa maan tasalle Heinolassa. Koululla ei ollut palovaroittimia.

Paloinsinööri Aaltonen epäilee, että koulun olisi voinut pelastaa vain automaattinen paloilmoitinjärjestelmä, sillä palo syttyi illalla, kun rakennus oli tyhjillään.

Vaikka kalliit järjestelmät ovat nopein tapa saada pelastuslaitos paikalle, ovat paikallisesti hälyttävät palovaroittimetkin Aaltosen mukaan paljon tyhjää parempi ratkaisu.

– Omasta mielestäni kaikilla kouluilla pitäisi olla vähintään paristokäyttöiset varoittimet. Ne lisäävät henkilöturvallisuutta silloin, kun oppilaat ovat luokissa. Silloin ainakin päästään ajoissa pois tiloista palon syttyessä.

Kouluissa tärkeimpiä paikkoja palovaroittimille ovat Aaltosen mukaan käytävät ja muut yleiset tilat, joissa paloa ei koulutuntien aikana välttämättä huomata muutoin heti.

Lahdessa hyvä tilanne

Lahden kouluista palovaroitinjärjestelmiä löytyy muuta maakuntaa kattavammin.

– Niissä on kattavasti palovaroitinjärjestelmiä ja joissakin automaattisia paloilmoittimiakin, Aaltonen kertoo.

Osassa kouluista on tukeuduttu perinteisiin paristokäyttöisiin hälyttimiin. Esimerkiksi Kasakkamäen koululle palotarkastaja suositteli palovaroitinten hankkimista pari vuotta sitten. Keväällä rakennukseen hankittiin lukuisia paristoilla toimivia varoittimia, kun lapset yöpyivät koululla yön yli.

– Varoittimia löytyy nyt käytäviltä ja esimerkiksi kotitalousluokasta, rehtori Lotta Hagström sanoo.

Päijät-Hämeen kouluilla tehdään palotarkastuksia keskimäärin kahden vuoden välein. Tarkastuksissa tutkitaan lain edellyttämät turvallisuusjärjestelyt kuten poistumisjärjestelyt, pelastussuunnitelmat ja koulujen tekemät riskikartoitukset. Paloturvallisuuteen suhtaudutaan kouluilla Aaltosen mukaan vakavasti.

– Jos on annettu korjausmääräyksiä, ne on toteutettu nurisematta. Koulut myös kyselevät meitä ahkerasti tekemään turvallisuuskoulutusta.

Palovaroitinten puuttumista vanhoista kouluista käsitteli ensin Yle.

Koulujen paloturvallisuus

Määräykset tiukentuivat

Paloturvallisuusmääräykset tiukentuivat alkuvuodesta uusilla kouluilla.

Kaikissa uusissa alle 250 oppilaan kouluissa on oltava vähintään sähköverkkoon kytkettävä varoitin. Sitä isommilla kouluilla pitää olla automaattinen paloilmoitin. Yli 500 oppilaan kouluissa paloilmoittimen pitää hälyttää hätäkeskukseen automaattisesti.

Vanhaan kouluun voidaan vaatia palohälytinjärjestelmää vasta, kun koululla tehdään remonttia, joka edellyttää rakennuslupaa. Muutoin vanhaan kouluun ei voida määrätä edes paristokäyttöisiä varoittimia.

Jos vanhalla koululla järjestetään tilapäismajoitusta, on siellä silloin oltava palovaroittimet.

Juha Kaita-aho
juha.kaita-aho@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 7,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
7,90€

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi