Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

Kolmannes metsästäjistä suuntaa lintujahtiin – Etelä-Hämeessä himoitaan suurriistaa

Sorsastuskaudella Suomessa ammutaan jopa puoli miljoonaa lintua. Suurin osa saaliista on sinisorsia. Etelä-Hämeessä metsästäjä odottaa erityisesti hirvikautta.

Sorsastuskausi alkoi maanantaina. Merkittävin saalislintu on sinisorsa. Kuva: Pirjo Hakonen phak

Vesilinnustuskausi alkoi maanantaina keskipäivällä. Luonnonvarakeskuksen (Luke) arvion mukaan jopa kolmannes Suomen metsästäjistä suuntaa syksyllä lintujahtiin.

Sisävesillä pesivien vesilintujen kokonaissaalis on vuosittain 350 000–500 000 lintua, kertoo Luken johtava tutkija Hannu Pöysä. Runsaslukuisimpiin riistasorsiin lukeutuvat sinisorsa, tavi, telkkä ja haapana muodostavat vuosittain reilut 90 prosenttia kokonaissaaliista. Ylivoimaisesti tärkein saalislintu on sinisorsa, joita ammutaan metsästyskausittain noin 200 000.

Sinisorsa on merkittävin saalislintu Päijät-Hämeessäkin. Tarkkoja tietoja maakunnan riistamääristä ei ole, sillä Päijät-Häme jakautuu Etelä-Hämeen sekä osittain Kanta-Hämeen ja Uudenmaan riistakeskusalueille, eikä Luken tilastoja ole käytössä maakunnittain.

Suomen riistakeskus Etelä-Hämeen riistapäällikkö Jyri Rauhala kuitenkin arvioi, että Päijät-Hämeessä jää vuosittain saaliiksi useita tuhansia sinisorsia. Kaikkiaan Etelä-Hämeen alueella sinisorsasaaliin määrä vaihtelee tavallisesti 15 000 linnun molemmin puolin.

Hirvet ja peurat tavoitelluimpia

Suosituimpia saaliita Etelä-Hämeessä ovat hirvieläimet. Luken tutkija Leena Forsman arvioi, että alueen 11 000 metsästäjästä aktiivisesti metsällä käy runsaat 7000. Heistä hirvieläimiä metsästää 5200, kun taas vesilintuja pyytää 2500.

Epäilen vahvasti, että esimerkiksi punasotkaa vain kolmen vuoden rauhoitus ei auta riittävästi. Johtava tutkija Hannu Pöysä

Koko maan mittakaavassakin hirvet ja valkohäntäpeurat kiinnostavat metsästäjiä eniten, mutta ero esimerkiksi linnustuksen suosioon ei ole yhtä suuri kuin Etelä-Hämeessä. Forsmanin mukaan hirvieläinten perässä riistamaille lähtee keskimäärin 116 000 metsästäjää. Metsäkanalintuja jahtaa reilut 80 000 metsästäjää ja vesilintuja jokunen metsästäjä vähemmän.

– Kokonaisuudessaan Etelä-Hämeessä korostuu suurriistan merkitys enemmän kuin muualla, sillä valkohäntäpeuroja ja hirviä on täällä paljon. Edellisellä metsästyskaudella yksin valkohäntäpeuran saalismäärä oli yli 7000. Päijät-Häme ei tosin ole aivan peurakannan ydinaluetta, Rauhala sanoo.

Rauhalan mukaan myös pienpetojen, kuten supikoiran, minkin ja ketun, pyytäjiä on Etelä-Hämeessä kovasti.

– Metsäkanalintukannatkin ovat täällä hyvät, mutta jahtimuotona metsäkanalintujen pyynti ei ole Etelä-Hämeelle kovinkaan leimallinen.

Punasotka, tukkakoskelo ja alli saivat suojan

Tänä vuonna punasotkan ja tukkakoskelon metsästys on kielletty maa- ja metsätalousministeriön asetuksella seuraaviksi kolmeksi vuodeksi. Allin metsästys on kielletty sisämaassa.

– Epäilen vahvasti, että esimerkiksi punasotkaa vain kolmen vuoden rauhoitus ei auta riittävästi, Pöysä sanoo.

Pöysän mukaan pienpedot ja sopivien elinympäristöjen vähentyminen ovat olleet suurimpia syitä punasotkakannan laskuun.

– Taantuneilla lajeilla vuotuinen metsästyssaalis ei ole kovin suuri, mutta silti metsästys aiheuttaa aina lisäkuolleisuutta. Jos laji on rajusti taantunut, metsästykselläkin voi olla kantaan merkittävä vaikutus.

Pöysä toteaa, että metsästettäviin vesilintuihin lukeutuu muitakin lajeja, jotka ovat pitkällä aikavälillä vähentyneet reilusti, mutta joille rauhoitusta ei ole vielä myönnetty. Näitä ovat esimerkiksi erittäin uhanalaisiksi luokitellut tukkasotka, heinätavi, jouhisorsa ja nokikana.

Sinisorsan, tavin ja telkän pesimäkannat laskivat viime vuodesta oletettavasti edelliskesän koleuden ja sateisuuden vuoksi, mutta pitkän aikavälin tarkkailussa niiden kannat ovat pysyneet tasaisina.

Lue myös: Viuhan luonnonsuojelualue on monelle lahtelaiselle tuntematon metsämosaiikki
 
Metsästys

Jahtikausi käynnistyi kyyhkyillä

Sepelkyyhkyn metsästys alkoi 10.8.

20. elokuuta alkaen saa metsästää sinisorsia, taveja, heinätaveja, haapanoita, jouhisorsia, lapasorsia, tukkasotkia, telkkiä, haahkoja, nokikanoja, kanadanhanhia ja lehtokurppia. Merihanhen metsästys on sallittua osassa maakuntia.

Myös karhunmetsästys alkoi maanantaina. Suomen riistakeskus on myöntänyt yhteensä 260 poikkeuslupaa karhun metsästykseen. Poikkeuslupien lisäksi poronhoitoalueella voidaan kaataa alueellisen kiintiön nojalla 95 karhua.

Metsäjäniksen, rusakon ja villikanin metsästys alkaa koko maassa 1.9.

Metsäkanalintujen metsästysajat varmistuvat elokuun lopussa.

Hirveä saa metsästää näillä leveyksillä 13.10.–31.12. ja valkohäntäpeuraa 29.9.–31.1. Pohjois-Suomessa on omat metsästysaikansa.

Poronhoitoalueen ulkopuolella ilveksen metsästys alkaa joulukuun alussa ja kestää helmikuun loppuun.

Jannika Melkko
jannika.melkko@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 7,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
7,90€

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi