Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

Lahden seurakuntalaiset kaipaavat nyt kirkolta aktiivista roolia ja keskusteluseuraa

Vaikka ihminen muuttaa toiseen kaupunginosaan, hän saattaa jatkaa vanhassa tutussa kirkossa. Myös tapahtumat kuten konsertit ylittävät seurakuntien rajat.

Jari Nieminen ja Marianne Koski laulavat Lahden Gospelkuorossa. Salpausselän seurakunnassa laulaa satoja kuorolaisia, ja seurakunta tunnetaan hyvin eri kuoroistaan. Kuva: Aku Isotalo

Seurakuntalaisten into osallistua oman seurakuntansa tapahtumiin ja kirkollisiin toimituksiin vaihtelee tilastojen mukaan varsin paljon. Vaihtelua on siinä, kuinka moni seurakuntalainen ylipäätään käy kirkossa tai tapahtumissa, mutta myös siinä, millaisiin tapahtumiin kussakin seurakunnassa otetaan osaa.

– Ihmisten mielestä seurakunnissa ja niiden profiilissa on eroa. Meillä nuorisotyö on iso juttu, se vetää kaikilla osa-alueilla. Nuorisoiltaan tässä taannoin lauantai-iltana tuli 150 nuorta. Meillä on myös isot rippikouluryhmät. Alueen ikärakenne on nuori, ja tänne muuttaa koko ajan lisää lapsiperheitä, sanoo Lahden Joutjärven seurakunnan kirkkoherra Hannes Wallin.

Keski-Lahden seurakunnan alueella väestöpohja koostuu suuresta määrästä vanhuksia. Kirkkoherra Miika Hämäläinen kertoo, että lesket ja eronneet muuttavat omakotialueilta keskustaan uudessa elämäntilanteessa.

Salpausselän seurakunta taas tunnetaan kuoroistaan, joihin kuuluu yhteensä satoja vapaaehtoisia. Pelkästään Laulamattomien kuoroon kuuluu 180 jäsentä. Kirkkoherra Sari Kuirinlahti sanoo, että seurakunnan profiloituminen voi olla hyvä asia.

– Salpausselällä urheilukin näyttelee niin suurta osaa, että olisi hullua olla hyödyntämättä sitä. Meillä on tarjota myös lenkkiseuraa, ja lenkin päätteeksi pääsee vastaremontoituun Jalkarannan seurakuntakotiin saunomaan, Kuirinlahti kertoo.

Kuirinlahden mukaan pelkkä kohteena olo ei enää riitä ihmisille.

– Seurakuntaan tuleva ei ota vain kuulijan roolia. Toki tänne saa tulla vain penkissä nukkumaan, mutta lenkkiporukka on hyvä esimerkki kirkon huomispäivän toiminnasta, joka syntyy seurakuntalaisten aktiivisuudesta.

Vaikka osoite vaihtuu, tie vie vanhaan seurakuntaan "omalle kirkolle"

Lahden seurakuntayhtymän viisi seurakuntaa keräävät eri tapahtumiinsa osallistujia pääsääntöisesti seurakunnan jäsenmäärän suuruuden mukaan, mutta poikkeuksiakin on.

Tilastojen mukaan Lahden viidenneksi suurimmassa seurakunnassa Nastolassa on aktiivisempia seurakuntalaisia kuin neljänneksi suurimmalla Salpausselän seurakunnalla.

Harjoitukset häitä varten Nastolan kirkossa. Arkistokuva. Kuva: Janne Laakkonen

Vaikka evankelisluterilaisella kirkolla on tarkat tilastot toiminnastaan, ei niiden lukuihin voi kirkkoherrojen mukaan täysin luottaa. Kirkon tutkimuskeskuksesta vahvistetaan, että tilastointitavassa tehtiin muutos vuodenvaihteessa 2018, mikä vaikeuttaa osallistujamäärien arviointia.

Aiemmin tilaisuudet ja eri työalojen työntekijöiden toiminnat oli yksilöity tilastoon tarkemmin kuin nyt.

Hannes Wallin kertoo, että ihmiset saattavat olla hyvin uskollisia sille seurakunnalle, jossa ovat tottuneet käymään. Vaikka lahtelainen muuttaisi toiseen osoitteeseen kaupungissa, hän saattaa jatkaa omaksi kokemassaan vanhassa seurakunnassa.

– Tiedän, että meillä Joutjärvellä käy paljon ihmisiä muista Lahden seurakunnista. Toisaalta on myös tähän seurakunta-alueeseen kuuluvia, jotka haluavat käydä Keski-Lahden seurakunnan tapahtumissa. Lähikirkko ei ole välttämättä se oma kirkko, Wallin sanoo.

Näin ollen pelkästään tilastoja katsomalla ei voi päätellä mitään lopullista siitä, mikä seurakunta on niin sanotusti suosituin. Esimerkiksi tietty tapahtumatyyppi voi houkutella toiseen seurakuntaan, kuten vauvakirkko tai kiinnostava konsertti.

– On tärkeää tuoda esille se, että seurakunnat eivät kilpaile keskenään. Me kaikki Lahden kirkkoherrat ja seurakunnat olemme samalla asialla, Wallin sanoo.

"Seurakuntalaisen eteen pitää nähdä vaivaa, se palkitaan"

Hänen mielestään yhteisöllisyys on se tulevaisuuden juttu. Ihmisten kontaktit sukuun ja naapureihin vähenevät koko ajan, mikä ajaa seurakuntalaisia kirkon tarjoaman yhteisöllisyyden pariin.

– Siinä on kirkon markkinarako, Wallin sanoo.

Tästä kertoo esimerkiksi se, että Joutjärven kirkon messuruokailu on ollut kovin suosittu. Parhaimmillaan sata henkeä on jäänyt syömään messun jälkeen, ja keskustelu on käynyt pöydissä vilkkaana. Messuruokailu saakin nyt syksyllä jatkoa.

Launeen kirkko on pitänyt oviaan auki myös päivisin jo jonkin aikaa, mikä on houkutellut kirkolle koululaisia ja satunnaisiakin poikkeajia. Kirkkoherra Heikki Pelkonen on sitä mieltä, että helppo lähestyttävyys on tärkeää ihmisten houkuttelemiseksi.

– Jumalanpalveluksiamme on kehuttu kodikkaiksi ja niissä käykin paljon väkeä. Siihen voi tietysti vaikuttaa sekin, että kirkkoon mahtuu vain 200 ihmistä, sitten se on täynnä. Mutta ehkä siinä voi piillä muutakin, miksi ihmiset meille tulevat, Pelkonen sanoo.

Pelkonen kertoo, että nykyajan kirkko tarvitsee rohkeutta kokeilla uusia asioita. Launeen alueelle on tullut paljon maahanmuuttajia, ja heidät on haluttu ottaa mukaan toimintaan.

– Järjestimme yhtenä ravintolapäivänä, että maahanmuuttajat laittoivat meille muille ruokaa, ja kohta jouduttiin jo myymään ei-oota.

Launeen kirkolla myös Taiteiden yöt ja jouluvaellukset ovat keränneet yleisöltä kiitosta.

– Ainahan se jännittää, lähtevätkö ihmiset liikkeelle, kun jotain uutta kokeillaan. Mutta jos näkee seurakuntalaisen eteen vaivaa, se yleensä palkitaan, Pelkonen summaa.

Konservatiivit eivät tykkää, kirkkoherra toivoo sekä-että-ajattelua

Miika Hämäläinen arvioi, että Keski-Lahden seurakuntaan tullaan varsinkin jumalanpalveluksien, yleisöluentojen, nuorten toiminnan ja musiikin perässä. Kesäpäivän musiikkihetket, joita järjestettiin torstaisin puoliltapäivin, keräsivät parhaimmillaan yli sata henkeä paikalle.

– Ja tietysti Lahden Gospelkuoro vetää väkeä joka puolelta. Se on Salpausselän kuoro, joka harjoittelee Keski-Lahden tiloissa ja on hyvä esimerkki seurakuntarajat ylittävästä työstä. Sanoisin, että seurakunnan tapahtumiin osallistuvien määrässä on vuosittaista vaihtelua ja vaihtelua vuoden aikana muun muassa ripareiden, häiden ja juhannusseurojen mukaan, Hämäläinen kertoo.

Lahden Salpausselän seurakunnan Laulamattomien kuoro esiintymässä Ristinkirkossa kanttori Marjaana Turusen johdolla. Kuva: Veikko Heinänen

Sari Kuirinlahti kertoo, että Salpausselän +50-vuotiaille tarkoitettu Laulamattomien kuoro on niin tunnettu, että harjoituksiin tullaan Kouvolasta ja Helsingistä asti. Nuoria kuorolaisiakin on paljon, ja nuoria aikuisia yritetään houkutella mukaan jatkossa vielä aiempaa enemmän.

Salpausselän kirkolla suunnitellaan juuri soulfood-iltoja, joiden ajaksi lapset saa jättää hoitoon sillä aikaa, kun vanhempi voi ruokailla ja keskustella muiden kanssa. Myös sinkut ovat tervetulleita.

– Vaikka seurakunta jollain tavalla profiloituisi, sen ei tarvitse tarkoittaa sitä, että joku ryhmä potkitaan pois. Meidän tapahtumissa on käynyt mukavasti osallistujia, ja mukana on paljon niitä huomispäivän rakentajia, Kuirinlahti sanoo.

Hän kertoo, että seurakunnan konservatiivisinta siipeä uudet kokeilut eivät aina miellytä. Kuirinlahti toivoo, että syksyn seurakuntavaaleissa etsittäisiin yhteisiä nimittäjiä erottavien sijaan.

– Itse kannatan joko-tai-ajattelun sijaan sekä-että-ajattelua. Seurakunta voi sallia sisällään monenlaisia elämäntapoja.

Kirkon jäsenmäärä vähentynyt tasaisesti koko maassa

Evankelis-luterilaisen kirkon jäsenmäärä on vähentynyt melko tasaisesti koko 2000-luvun ajan noin prosentilla vuodessa. Kun vuonna 2000 kirkkoon kuului 85 prosenttia suomalaisista, vuoden 2017 lopussa määrä oli noin 71 prosenttia väestöstä.

Ilmiön taustalta löytyy useita syitä. Tutkija Veli-Matti Salminen Kirkon tutkimuskeskuksesta kertoo, että jäsenmäärää on laskenut kirkosta eronneiden suurempi määrä suhteessa kirkkoon liittyneisiin.

– Muutaman viime vuoden aikana kastettujen lasten määrä on pienentynyt kuolleisuuden pysyessä suunnilleen samana. Jäsenmäärän vähenemisessä näkyy myös se, että vaikka koko Suomen väestö kasvaa hieman vuosittain maahanmuuton ansiosta, maahanmuuttajista vain harvat liittyvät kirkon jäseniksi, Salminen sanoo.

Kirkosta eronneiden osuus jäsenistä on noussut 2000-luvulla yli yhteen prosenttiin, ja korkeiden erolukujen vuosina 2010 (Yle:n Ajankohtaisen kakkosen Homoilta) ja 2014 (päätös tasa-arvoisesta avioliittolaista) kirkosta eronneiden osuus oli lähes kaksi prosenttia jäsenistöstä.

Salmisen mukaan kirkosta eroaminen on erityisesti kaupunkiseuduille painottuva ilmiö. Eniten kirkosta eroavat 20–30-vuotiaat.

– Yleisimpinä kirkosta eroamisen syinä mainitaan yleensä se, että ei usko kirkon opetuksiin tai että kirkolla ei instituutiona ole itselle merkitystä. Noin kolmekymppisten, perheenperustamisiässä olevien aikuisten kirkosta eroaminen alkaa näkyä myös siinä, että syntyneistä lapsista yhä harvempi kastetaan kirkon jäseneksi.

ESS kertoi maaliskuussa, että Päijät-Hämeessä osallistutaan keskimääräistä vähemmän kirkon jumalanpalveluksiin, kirkollisiin toimituksiin ja seurakuntatilaisuuksiin.

Lue myös: Päijät-Hämeessä käydään keskimääräistäkin vähemmän kirkossa
 

– Seurakuntamme jäsenmäärässä tapahtui aavistuksen laskua viime vuonna, mutta vastaavasti seurakuntalaisten aktiivisuus lisääntyi. Osa käy jumalanpalveluksessa joka sunnuntai, osa silloin tällöin ja osa vain pääsiäisenä, jouluna tai sukulaisen häissä. Toiset eivät käy koskaan, mutta kuuluvat silti kirkkoon. Uskon, että kirkon merkitys on ihmisille muutakin kuin fyysinen käynti täällä, Heikki Pelkonen sanoo.

Islamin suosio tulevaisuudessa yhtä suurta kuin kristinuskon

Yhdysvaltaisen Pew-instituutin raportin mukaan kristinusko ei tule katoamaan, mutta islam kasvaa lähes yhtä suureksi uskonnoksi vuoteen 2050 mennessä.

Kumpaakin uskontokuntaa kannattaa tuolloin noin 30 prosenttia maailman väestöstä. Kolmanneksi suurin uskonto tulee olemaan hindut. Pew-instituutin raportti kertoo, että uskonnottomien määrä putoaa 16 prosentista 13 prosenttiin.

Näin siksi, että väestönkasvu keskittyy köyhiin maihin, erityisesti Saharan eteläpuoleiseen Afrikkaan eli alueille, joissa on perinteisesti oltu uskonnollisia.

Eurooppa muodostaa tosin poikkeuksen uskonnottomien määrässä. Vuonna 2050 Euroopan väestöstä 23 prosenttia on uskonnottomia, kun tällä hetkellä uskonnottomia on 19 prosenttia asukkaista.

Saara Larkio
saara.larkio@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi