Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

Vanhemmat voisivat parantaa koululaisten liikenneturvallisuutta – "Huoltajat tuovat lapsensa koulun eteen autolla, vaikka saattamiselle on oma paikka"

Päijät-Hämeen kunnissa tehdään tutkimustyötä liikenneturvallisuuden parantamiseksi. Turvallisten puitteiden lisäksi aikuisten tulee näyttää liikenteessä keltanokille esimerkkiä ja käyttää sopivia tilannenopeuksia.

Niilo Pekonen harjoitteli perjantaina äitinsä Elina Pekosen kanssa koulumatkaa, jolla on yksi iso tienylitys. Kuva: Elena Liseytseva

Koululaisten liikenneturvallisuus on eniten koetuksella Lahdessa Launeen parakkikoulussa, koska sen ympäristössä rakennetaan eteläistä kehätietä.

Oppilaiden kulkemisen ja kuljettamisen poikkeusjärjestelyt on suunniteltu tarkkaan yhteistyössä urakoitsijan kanssa.

– Jatkuvat poikkeavat olosuhteet eivät ole kenellekään mieluisia, mutta näiden kanssa on elettävä. Sääntöjen noudattaminen on nyt erityisen tärkeää, sanoo koulun rehtori Esko Taipale.

Päijät-Hämeen kunnat ovat mukana syksyllä liikenneturvallisuuskartoituksissa, joissa tutkitaan koulujen ympäristöjen vaaran paikkoja.

Ylikomisario Reijo Tuovinen Hämeen poliisista kertoo, että koulumatkoilla tapahtuu onneksi vain vähän onnettomuuksia.

– Tietysti jokainen onnettomuus on liikaa, mutta koulujen lähistöillä tehdään yleensä kaikki voitavat järjestelyt.

Lahden kaupunki valmistelee yhdessä Uudenmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen kanssa liikenneturvallisuussuunnitelmaa, joka valmistuu vuoden 2019 alussa. Työssä ovat mukana Liikenneturva ja poliisi.

Kysely kertoi vanhempien huolehtivan lapsen turvallisuudesta

Hankkeen liikenneturvallisuuskyselyssä selvitettiin toukokuussa ihmisten näkemyksiä liikenneturvallisuuden tilasta ja kerättiin ajankohtaista tietoa paikoista, joissa liikkuminen koetaan turvattomaksi.

Kyselyyn vastasi 209 lahtelaista. 64 prosenttia vastanneista oli sitä mieltä, että koululaiset ovat turvattomimmassa asemassa kaupungin liikenteessä.

Tärkeimpänä liikenneturvallisuustyönä pidettiin sitä, että aikuiset näyttävät esimerkkiä lapsille ja että liikenneturvallisuus huomioidaan kaavoituksessa.

Suunnitteluinsinööri Matti Heikkinen Lahden kaupungilta kertoo, että kaupungille tulee paljon palautetta hurjastelijoista.

– Tilannenopeuden säätely on helpoin tapa lisätä liikenneturvallisuutta. Olemme myös lisänneet yhteistyötä eri viranomaisen välillä ja kannustamme kaupunkilaisia ilmoittamaan poliisille ongelmista.

Heikkinen kertoo, että parantamiskohteita etsitään aina ja uusilla tekniikoilla kohteista voidaan tehdä entistä turvallisempia. Kevään turvallisuuskartoituksessa löytyi paljon kohteita, joiden parantelu vaatii suunnittelua. Toteuttamiseen kuluu yhdestä kolmeen vuotta.

Heikkisen mukaan hanke on myös ollut hyvä tapa lieventää sellaista ajattelua, ettei kaupunki tekisi mitään liikenneturvallisuuden lisäämiseksi.

Lahdessa toimii hankkeen lisäksi liikenneturvallisuusryhmä, jossa on eri liikkujaryhmien ja viranomaisten edustajia. Lisäksi kuntalaiset voivat antaa ePalautetta liikenteen ongelmakohdista tai tehdä aloitteen alueensa liikenneturvallisuuden parantamiseksi.

Kun tiellä ei ole kevyen liikenteen väylää, tulee kävelijän kulkea vasemmalla puolella tietä. Kuva: Elena Liseytseva

Eteläisen Päijät-Hämeen turvallisuutta kehitetään

Orimattila, Hollola ja Kärkölä olivat keväällä mukana eteläisen Päijät-Hämeen liikenneturvallisuussuunnitelman laatimisessa.

Hollolassa Salpakankaan koulun oppilaat tekivät keväällä ehdotuksia, miten heidän elinympäristönsä paranisi. Osa ehdotuksista toteutui, ja koulun läheisyyteen on kesän aikana tehty hidasteet.

– Oppilaat olivat nähneet vaivaa ja ottaneet hyvän ja rakentavan lähestymistavan liikenneturvallisuuteen, kertoo Hollolan hyvinvointijohtaja Matti Ruotsalainen.

Orimattilan kaupungin talouspäällikkö Jari Railio kertoo, että kaupungin kartoituksessa ei löytynyt pahoja riskejä koulujen läheisyydestä.

– Aina pitää olla varuillaan, kun lapsia on paljon liikenteessä, Railio sanoo.

Kartoitus osoitti, että Orimattilan koululaiset kaipaavat lisää kevyen liikenteen väyliä.

– Kevyen liikenteen väylä esimerkiksi Artjärventiellä vähentäisi Jokivarren koulun koulukuljetuksia. Toinen kevyenliikenteen väylä palvelisi lapsia ja nuoria Luhtikylän varressa, jota pitkin monet kulkevat kalliojärvelle, Railio sanoo.

Kun turvallisuuskartoitus valmistuu tänä vuonna, kaupunki miettii, onko toteuttamiseen taloudellisia resursseja.

– En usko, että niiden toteuttamiseen olisi varaa, Railio pohtii.

Asikkalassa on niin ikään käynnistynyt koulutien turvallisuutta edistävä hanke.

– Alamme syyskuussa tutkia liikenneturvallisuuteen liittyviä riskejä. Kuulemme muun muassa koulujen edustajia, kertoo hanketta valmisteleva Petri Kärki.

Asikkalassa on jo aikaisemmin käytetty resursseja koululaisten jättö- ja noutopaikkojen liikennejärjestelyiden parantamiseen.

Niilo Pekosen koulumatkalla on yksi alikulkutunneli, joka kulkee ison tien alta. Äiti Elina Pekonen muistutti lapselleen, että tunnelin jälkeen pitää varoa pyöriä. Kuva: Elena Liseytseva

Aikuiset ovat vastuussa koululaisten liikenneturvallisuudesta

Sysmän Yhtenäiskoululla liikenneturvallisuusasiat huomioitiin, kun uusi koulurakennus rakennettiin kolme vuotta sitten. Silloin koulun viereen rakennettiin muun muassa levennetty koulukyytipysäkki ja hidasteita. Koulun läheisyydessä on myös 30 tuntikilometrin nopeusrajoitus.

Rehtori Tuula Vuorinen kertoo, että vaikka puitteet ovat kunnossa, turvallisuutta edistävät käytänteet eivät ole vielä vakiintuneet.

– Keskustelemme joka vuosi siitä, että huoltajat saattavat lapsensa koulun eteen autolla, vaikka saattamiselle on järjestetty oma paikka 300 metrin päähän, Vuorinen sanoo.

Myös Padasjoen Kullasvuoren alakoulun liepeillä suurin liikenteen vaaran paikka on Kellosalmelle menevä tie ja sen mökkiliikenne sekä oppilaiden kuljetusliikenne.

Hartolassa puolestaan Yhtenäiskoulun läheisyyteen rakennettiin kevyen tien väylä oppilaiden turvallisuutta varten.

– Tänä kesänä koulun edustan suojatie on maalattu paremmin näkyviin, ja katulamput on vaihdettu hyvin valaiseviin, kertoo rehtori Irja Niilahti.

Myös Heinolan koulujen lähellä kartoitettiin viime lukuvuonna liikenneturvalisuutta.

– Keskustassa on paikkoja, joihin ei voi tehdä liikennejärjestelyitä yksinkertaisesti, kertoo koulutusjohtaja Johannes Rinkinen.

Liikenneturvan tekemän tutkimuksen mukaan suurin osa koululaisista kävelee koulumatkan. Kuva: Elena Liseytseva
Lue myös: Pitkäaikaisimmat ystävät, ällöttävät silakkapihvit ja ilkeät hoitotädit - näin lukijat muistelevat eskarivuosiaan
 
Tilasto

Onnettomuudet

Vuosina 2013–2017 Lahdessa tapahtui 2706 poliisin raportoimaa liikenneonnettomuutta.

11 onnettomuutta johti kuolemaan ja 526 loukkaantumiseen.

Vuosina 2013–2017 onnettomuuksissa oli yhteensä 653 uhria.

Erityisen alttiita liikenneonnettomuuksille olivat 15-vuotiaat (36 uhria), 16-vuotiaat (34 uhria) ja 18-vuotiaat (29 uhria).

Onnettomuuksista tapahtui 60 prosentti katuverkolla ja 34 prosenttia maanteillä.

Henkilövahinkoon johtaneista onnettomuuksista polkupyöräonnettomuuksia oli 19 prosenttia, jalankulkijaonnettomuuksia 12 prosenttia ja mopo-onnettomuuksia 10 prosenttia.

Helmi Hämäläinen
helmi.hamalainen@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 7,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
7,90€

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi