Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

Hennan liikennöinti ollut hiljaista - käyttäjältä kuitenkin täydet pisteet: "Auton saa täällä ilmaiseksi parkkiin"

Orimattilan uuden puutarhakaupungin Hennan aluekehitys on ollut oletettua hitaampaa myös liikenteen puolelta. Junalle tullaan pääosin omalla autolla ja junaakin käyttää päivittäin alle sata ihmistä. Liikenneministeriön mukaan raideliikenteen kilpailutus aloitetaan Etelä-Suomen taajamajunista.

Elisa Suutari käyttää Hennan asemaa mielellään aina, kun hänellä on asiaa pääkaupunkiseudulle. Kuva: Elena Liseytseva
Lähijunalla Hennan asemalta Lahteen on matkaa 15 minuuttia, Tikkurilaan 36 minuuttia ja Helsinkiin 53 minuuttia. Kuva: Anssi Hietamaa

Hennan juna-asemalle vie pääasiassa hiekkatie. Vasta hieman ennen asemaa tie muuttuu asvaltiksi, jota reunustavat vastikään istutetut puut. Täysin valmis ei Hennan Bulevardi vielä ole, sillä kevytväylältä asfalttipeite uupuu yhä.

Torstaina puoli viideltä päivällä asemalla nökötti noin 17 henkilöautoa. Tyhjä bussi kurvasi päätepysäkilleen, odotti viisi minuuttia ja kurvasi tyhjänä pois.

Kun viimein Z-juna saapuu, poistui junasta noin viisi henkilöä. Yksi heistä oli heinolalainen Elisa Suutari. Häneltä Hennan asema saa täydet pisteet.

– Kun Heinolasta tulee, on ajallisesti ihan sama, ajaako Lahden juna-asemalle vai Hennaan. Tänne Hennaan on kuitenkin mukavampi tulla, koska auton saa ilmaiseksi parkkiin eikä parkkiaikaa ole rajoitettu, Suutari sanoo.

Hän kertoo käyttäneensä Hennan asemaa kesällä lähes viikoittain.

– Onhan tämä vähän keskellä ei mitään, mutta kun aamullakin tähän tulee, niin ainakin 15 ihmistä nousee Helsinkiin menevään junaan, ja autoja on myös useampia, sanoo Suutari.

Hennan asemalla on neljä raidetta. Toiselle puolella pääsee kätevästi näyttävää kaarisiltaa pitkin. Kuva: Elena Liseytseva

Hennasta junaa käyttävien määrä on vielä pieni, mutta vastaa VR:n mukaan odotuksia

VR:n mukaan Hennan juna-asemalta on tehty tammi-kesäkuun välillä yhteensä 14 500 matkaa. Määrään on laskettu kaikki asemalta lähtevät ja saapuvat matkustajat. Jos kaikki päivät ja kuukaudet olisivat samanlaisia, keskimääräinen matkustajamäärä olisi noin 80. Eroa määrissä on kuitenkin viikon ja viikonlopun välillä.

Arvioiden mukaan yli 500 orimattilalaista käy kuitenkin päivittäin töissä pääkaupunkiseudulla. Myös eteläisen Kärkölän ja Hollolan asukkaiden on ajateltu käyttävän Hennan aseman liikenneyhteyksiä.

VR:ltä kerrotaan, että Hennan matkustajamäärä on vielä pieni, mutta vastaa odotuksia. Matkustajamäärien odotetaan kasvavan, kun aluetta saadaan rakennettua.

Koska VR on liikennöinyt rautateillä yksinoikeudella, yritys on velvoitettu liikennöimään tietyn määrän tappiollisiakin reittejä. Liikenne- ja viestintäministeriön ylijohtaja Olli-Pekka Rantala

Toisaalta myös Hennan aluekehitys on ollut odotettua hitaampaa. Vuoden aikana Hennasta on myyty vain viisi tonttia. Varauksia tonteista on tehty niin ikään viisi, ja kaksi tonttia on yhä vapaana keväällä valmistuneelta Minttukujalta. Seuraavat 19 tonttia tulevat myyntiin myöhemmin syksyllä Länsirinteen alueella sijaitsevalta Korianterikujalta ja Salviakujalta.

Orimattilan kaupunginvaltuuston puheenjohtajan Riitta Longan (kesk) mukaan VR on ollut matkustajamääristä vaitonainen. Hänen mielestään pelkona on, että VR lopettaisi pysähtymisen hiljaisella asemalla tai vaatisi kaupungilta rahaa siellä pysähtymisestä, mikäli alueen kehitys jatkuu edelleen hitaana.

VR vastaa Longan kritiikkiin maltillisesti. Yrityksestä sanotaan, että Hennan aseman junaliikenne on osa liikenne- ja viestintäministeriön VR:ltä ostamaa ostosopimusliikennettä ja asemalta liikennöidään nykyisen sopimuksen mukaisesti vähintäänkin vuoden 2019 loppuun.

Tyhjillään oleva linja-auto odotteli matkustajia. Junien ollessa myöhässä voi bussi odotella viisi minuuttia normaalia pidempään. Kuva: Elena Liseytseva

Hennan pääjunailija uskoo aseman menestymiseen

Hennan juna-aseman avautuminen oli poikkeuksellista Suomessa, jossa yleinen trendi on lähinnä asemien lakkauttaminen. Orimattila kuitenkin onnistui saamaan juna-aseman keskelle korpea, 15–20-vuotta kestävälle rakennustyömaalle.

Aseman ratkaisevia junailijoita oli paikallinen kansanedustajan Kalle Jokinen (kok), joka istui liikenne- ja viestintävaliokunnassa vuosina 2009–2015 ja valiokunnan puheenjohtajana 2012–2015, kun aseman rakentaminen ja lähijunan liikennöinti Orimattilaan varmistuivat.

Jokisen mielestä pelko pysäkin menettämisestä on aiheeton.

– Hennan aseman taustalla on ajatus siitä, että oikorataan investoitiin, mutta yhteyttä ei oltu sen koomin lisähyödynnetty. Henna oli ensimmäinen uusi pysäkki radan varrelle. Juna ajaa aseman ohi joka tapauksessa, ja kun pysähdys kestää vain muutaman minuutin, ei sen pysähdyksen hinta ole iso. Kun lähijunan pysähtymisestä päätettiin, sekä VR että ministeriö katsoivat, että kaikki matkustajat, jotka pysäkiltä nousevat, ovat kotiin päin, Jokinen sanoo.

Hänen mukaansa VR on saattanut lopettaa joillain asemilla pysähtymisen, mikäli matkustajamäärät ovat olleet muutamia ihmisiä päivässä.

– Kyseessä on yleensä vuosikausien mittainen liikenteen hiipuminen ja silloinkin katsotaan koko kuvaa eli miten aluetta kehitetään, kaavoitetaan ja millainen tulevaisuuden näkymä alueella on, Jokinen sanoo.

Matkustuskäyttäytyminen ei muutu hetkessä, muistuttaa Jokinen, jonka mukaan aseman käyttöönottoon ja kehittymiseen menee vielä pitkä aika.

– Toki Orimattilassa on tehtävä töitä sen eteen, että kävijämäärät asemalla kasvaisivat. Sinänsä matkustusmäärät eivät ole ainakaan laskeneet, joten kehitys on positiivista. Toisaalta VR:kin kanssa kun olen keskustellut, niin he ovat sanoneet, että aseman kehittyminen on pitkäjänteistä työtä, joka vaatii pidemmän ajanjakson. Päätelmiä aseman menestymisestä ei voi tehdä muutaman kuukauden tai edes puolen vuoden perusteella, Jokinen sanoo.

Lue myös: Aika ei ole otollinen jumaltenrannoille
 

Raideliikenteen kilpailutus lähtee Etelä-Suomen lähijunista

Liikenneministeriöstä yksittäisen hiljaisen aseman tilanteeseen ei oteta kantaa. Liikenne- ja viestintäministeriön ylijohtaja Olli-Pekka Rantala kuitenkin muistuttaa, että pelkillä lipputuloilla ei kateta lähijunaliikenteen toimintaa missään päin Suomea.

– Koska VR on liikennöinyt rautateillä yksinoikeudella, yritys on velvoitettu liikennöimään tietyn määrän tappiollisiakin reittejä. Lisäksi ministeriö ostaa VR:ltä liikennöintiä tappiollisille reiteille. Nykyinen lähijunaliikenne on kokonaisuudessaan joko osto- tai velvoiteliikennettä, Rantala selittää.

Hennan sopimuksen jatkoa vuoden 2019 jälkeen ei Rantala myöskään osaa arvioida. Hän kuitenkin sanoo, että kaikki Etelä-Suomen sopimukset velvoite- ja ostoliikenteestä joutuvat syyniin ensi talvena.

– Etelä-Suomessa lähiliikenteen nykyiset osto- ja velvoitesopimukset päättyvät vuoden 2019 lopulla. Parhaillaan on myös valmisteilla raideliikenteen avaaminen kilpailulle, joka aloitetaan Etelä-Suomen taajamajunaliikenteestä. Suunnitelmien mukaan kesällä 2022 taajamajunia liikennöisiväy kilpailutuksen voittaneet yritykset. Toki meidän on varmistettava, että lähiliikenne toimii myös vuoden 2019 lopun ja vuoden 2022 välillä, mutta valmistelut asian suhteen ovat käynnistymässä, sanoo Rantala.

Hän painottaa, että päätöksiä uusista sopimuksista ei tehdä suljetusti, vaan ministeriö on yhteydessä kuntiin ja alueisiin sopimuksia valmistellessa. Sitä Rantala ei vielä osaa sanoa, minkä sisältöisinä sopimukset uusitaan seuraavalle kahdelle vuodelle.

– Suomessa yleinen tavoite on lisätä junaliikennettä, esimerkiksi ilmastonkin takia, ei vähentää raiteilla liikkumista, Rantala muistuttaa.

Lahdesta Helsinkiin matkalla ollut juna näytti melko tyhjältä elokuisena arkipäivänä. Hennasta junaan nousi kolme ihmistä. Kuva: Elena Liseytseva

Busseissa 3–4 matkustajaa kiireisimpinä vuoroina

Junien lisäksi myös Hennan linja-autossa on hiljaista. Lahden seudun liikenteen (LSL) joukkoliikennesuunnittelijan Katja Suhosen mukaan Hennan liikennöinti on kuitenkin noussut hieman alkuvuoden lukemista.

Hennan asemalta Orimattilan keskustaan on 17 kilometrin matka. LSL aloitti liikennöinnin Hennan juna-aseman ja Orimattilan keskustan välillä juna-aseman avautumisen myötä. Tammikuun toiselle viikolle tultaessa Orimattilan ja Hennan välillä oli ollut yhteensä 381 matkustajaa eli alle 13 matkustajaa päivässä. Kun yhdysliikenteen nettokustannuksiksi on arvioitu noin 200 000 euroa vuodessa, kustantavat alkuvuoden matkustajamäärät kaupungille yli 40 euroa matkustajaa kohden.

Nyt LSL:stä kerrotaan, että kuukausittaiset matkustajamäärät ovat noin 500–600 henkilöä, mikä on nousua alkuvuoteen, mutta mikä on edelleen pieni määrä. Kaikkiaan tammikuusta kesäkuun loppuun mennessä Hennan ja Orimattilan välillä oli matkustanut 3 440 matkustajaa.

– Suurin osa matkoista tehdään arkipäivisin. Suosituimmat vuorot sijoittuvat aamuun ja töiden päättymisen jälkeen, näillä vuoroilla matkustajia on keskimäärin 3–4. Kesäkuussa saattoi olla jopa kuusi, mutta siinä oli varmaan turisteja mukana, sanoo joukkoliikennesuunnittelija Katja Suhonen.

Hänen mukaansa maalla ihmiset ovat tottuneet käyttämään omia autojaan.

Hennan liikennöinnistä tehty sopimus LSL:n kanssa ulottuu kesään 2019. Mikäli kaupungin valtuuston puheenjohtaja Riitta Lonka saisi päättää, ei uutta sopimusta enää solmittaisi.

– Omasta mielestäni näin ei voida jatkaa. Linjakuljetuksiin käytetty rahasumma on iso ja sille olisi monta muutakin kehittämiskohdetta, joissa tuotto olisi isompi. Tämä on tavallaan nyt kokeiltu ja nähty ja olemme pitäneet tekemästämme sopimuksesta kiinni. Seuraavaksi olisi tehtävä uusia linjauksia, Lonka sanoo.

Hänen mukaansa Orimattilassa on kehitettävä uusi tapa auttaa ihmisiä pääsemään asemalle ja pois. Kyyti voitaisi Longan mielestä järjestää esimerkiksi puhelinsovelluksella kutsuttavalla kuljetuksella.

– Taksilakikin on vapautunut, mikä osaltaan mahdollistaa uusia ideoita. Meillä on paljon nuoria ja idearikkaita yrittäjiä, jotka pitäisi valjastaa miettimään ratkaisua. Vanhasta olisi luovuttava ja uskallettava kokeilla jotain uutta, Lonka kiteyttää.

Töiden loppumisen aikaan Hennan asemalla oli noin 17 autoa odottamassa kuljettajaansa saapuvaksi. Kuva: Elena Liseytseva
Ruska Paronen
ruska.paronen@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 7,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
7,90€

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi