Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

Lahti oli esikoulun edelläkävijä Pohjoismaissa – "Lapset osaavat jo odottaa, että heistä tulee eskarilaisia"

Esiopetukseen osallistumisesta on lapselle merkittäviä hyötyjä koulun aloituksessa. Opetusministeriö harkitsee, pitäisikö esiopetus laajentaa kaksivuotiseksi.

Päivän parhaimpiin hetkiin kuuluu se, että pääsee kertomaan äidille, mitä on tehty. Milla ja Mari Nevalainen. Kuva: Mirja Hussain

Lahti oli edelläkävijä Pohjoismaissa, kun ensimmäinen esikoulukokeilu käynnistettiin Lahdessa vuonna 1966. Etelä-Suomen Sanomat kertoi syyskuussa 1966, että kokeilu on vastaus keskusteluun, jota oli käyty siitä, pitäisikö oppivelvollisuusikää laskea Suomessa. Koska suomalainen koulu on vaativaa, katsottiin, että 6-vuotiaille tarvitaan yksi tasoittava ja valmistava vuosi ennen koulun aloittamista.

Kokeiluryhmät perustettiin Kiveriöön ja Keski-Lahden lastentarhaan. Molempiin ryhmiin valittiin 25 lasta, jotka oli valittu siten, että he edustaisivat mahdollisimman todenmukaista läpileikkausta eri yhteiskuntaryhmistä. Koska kokeilu oli uraauurtava, oppimateriaalia ei vielä ollut saatavissa, vaan numeropalapelejä ja muuta välineistöä tilattiin Ruotsista ja opettajat valmistivat niitä itse.

Ennen opetus oli aikuisjohtoista, nyt lapsia kuunnellaan enemmän. Lapset ovat nykyään rohkeampia ja avoimia. Esiopettaja Anne Luukkanen

Esiopetus siirrettiin vuonna 1970 Mukkulaan, missä toiminta jatkui pysyvästi. Vuonna 1971 Etelä-Suomen Sanomissa kerrottiin, että esikouluun oli pyrkinyt joka vuosi enemmän oppilaita kuin sinne voitiin ottaa. Sinä vuonna hakijoita oli 130, joista 65 hyväksyttiin. Lapset valittiin nyt esikouluun sosiaalisin perustein, vaikka kokeilua seuranneina vuosina esikouluun pääsijät oli arvottu arvalla. 1970-luvun alussa lapsista noin joka viides oli esiopetuksessa.

Esiopettaja Anne Luukkanen kertoo Kaj Lindströmille, että Adele Lindströmin ensimmäinen päivä sujui loistavasti. Kuva: Mirja Hussain

Esikoulusta on tullut traditio

Nykyään yli 90 prosenttia lapsista osallistuu Lahdessakin esiopetukseen. Lukemat ovat suunnilleen samat koko Suomessa.

Esiopetukseen osallistuvia lapsia on tänä vuonna Lahdessa 1 121 ja heistä 240 on pelkästään esiopetuksessa. Suurin osa lapsista on siis saman päivän aikana noin neljä tuntia esiopetuksessa ja muut tarvittavat tunnit päivähoidossa. Vaikka päivän eri vaiheet eivät dramaattisesti eroa toisistaan, esiopetuksen aikana seurataan esiopetussuunnitelmaa ja päivähoitoaikana varhaiskasvatussuunnitelmaa.

Esiopetuksen suuntaviivat ovat olleet 1960-luvulta asti samanlaiset, mutta 2000-luvun alussa esiopetuksesta säädettiin laissa, jolloin esiopetuksen laatu yhtenäistyi Suomessa. Esiopetukseen osallistuminen on nykyään velvoittavaa, mutta laki ei määrittele, missä opetusta saadaan, eli halutessaan vanhemmat voivat opettaa vaaditut asiat vaikka kotona. Kunta lähettää jokaiselle kutsun esiopetukseen, mutta jos kutsuun ei vastaa, kukaan ei kontrolloi, onko lapsi oikeasti saanut minkäänlaista esiopetusta.

– Esikoulusta on kuitenkin tullut traditio, johon suurin osa osallistuu. Päiväkodissa olevat lapsetkin osaavat jo odottaa, että heistä tulee eskarilaisia. Se on hieno porras lapsen elämässä, samanlainen kuin koulun aloittaminen, opettajien ammattijärjestö OAJ:n erityisasiantuntija Auli Setälä sanoo.

Kuvateksti vuonna 1966: Juha, Kyrki ja Kastehelmi askartelevat numeropalapelin parissa. Kuvan opetusvälineistö on hankittu Ruotsista, jossa esikoulutoiminta on huomattavan pitkälle kehitettyä. Kuva: Lahden kaupunginmuseon kuva-arkisto

Leikin kautta

Esiopetuksesta hyötyvät kaikki lapset, mutta erityisen tarpeellinen se on juuri niille lapsille, jotka tulevat ensimmäistä kertaa isompaan ryhmään.

– Esikoulu ei ole akateemisten aineiden opettelua, vaan leikin kautta tulevaa harjoittelua, Setälä sanoo.

Joissain maissa varsinainen koulu aloitetaan jo pienenä ja lapselta toivotaan heti akateemisia taitoja. Suomessa koulun ja varhaiskasvatuksen raja on aika loiva, kun esiopetuksen kautta siirrytään alkuluokille, joilla oppiminen on nykyään myös ilmiöpohjaista ja kokonaisvaltaista, ja asioihin tutustutaan leikin ja liikunnan kautta. Tulokset puhuvat silti puolestaan, suomalainen koulu antaa hyvät tiedot myös akateemisista aineista.

Seikkailu kohti kevättä

Eskarit alkoivat Lahdessa tällä viikolla.

Ensimmäisenä päivänä jännitystä on ilmassa, niin lapsilla kuin vanhemmillakin.

– Ensimmäisenä päivänä eskarilaiset tutustuvat taloon, kerrotaan ketä ollaan ja katsotaan, ketä kavereita on paikalla. Sitten selvitetään, kuka kuuluu mihinkin ryhmään ja kuka on esikoulun opettaja, kertoo Ruoriniemen päiväkodin varajohtaja Susanna Väkeväinen.

Ruoriniemen päiväkodissa ei käytetä valmista tehtäväkirjaa, vaan lapset kasaavat vuoden aikana tehdyt tehtävät ja otetut valokuvat itse eskarikirjaksi. Vuoden aikana kerätty materiaali perustuu seikkailulliseen Salainen maa -tarinaan, jonka hahmot johdattelevat lapsia oppimaan uutta pitkin vuotta.

– Parin viikon päästä järjestämme eskariseikkailun päiväkodin lähiympäristössä ja siitä se matka kohti kevättä alkaa, Väkeväinen sanoo.

Milla Nevalaiselle eskarin alku oli iso juttu. Esikoulussa ei tarvitse vielä osata mitään, mutta Milla osaa jo kirjoittaa nimensä. Takana äiti Mari Nevalainen. Kuva: Mirja Hussain

Eskarivuotta on odotettu

Lahtelaisella Milla Nevalaisella on kaksi isompaa sisarusta ja hän on odottanut eskarin alkua kovasti.

– Viime vuodesta asti Milla on tiennyt, että tulossa on eskarivuosi ja silloin sitä on jo vähän isompi tyttö, Millan äiti Mari Nevalainen kertoo.

Nevalainen kertoo huomanneensa esiopetuksen muuttuneen jo omien lastensa aikana.

– Toissavuonna huomasin, että opetukseen oli tullut enemmän yksilöllisyyttä ja lapsikin sai olla mukana keskusteluissa, Nevalainen sanoo.

Nevalainen on ollut tyytyväinen Ruoriniemen päiväkodin opetukseen ja toivoo Millalle samanlaista eskarivuotta kuin hänen isosisaruksillaankin oli.

– Selkeästi lapsi kasvaa eskarivuoden aikana ja kouluvalmiudet tulevat esiin hienosti. Lapsi itsekin asennoituu eri tavalla oppimaan, Nevalainen sanoo.

Salainen maa on tullut kyllä itsellekin tutuksi tässä, siitä puhutaan kotona paljon.

Kuvateksti vuonna 1966: Pikkurouvien kahvihetki. Salla ja Marketta viihtyvät hyvin Kiveriön kansakoulun suojissa, jossa he saavat ensimmäisen kosketuksen koulumaailmaan ja oppivat noudattamaan leikkien ohessa tiettyä koulumaista järjestystä. Kuva: Lahden kaupunginmuseon kuva-arkisto

Tärkeintä on oppimisen ilo

Ruoriniemen päiväkodin johtaja Maarit Raitala sanoo, että päiväkodeissa noudatetaan kaupungin esiopetussuunnitelmaa, mutta jokainen päiväkoti saa itse tarkentaa sitä, miten suunnitelmaa toteutetaan arjessa. Jokaiselle esikoululaiselle laaditaan nykyään myös oma opetussuunnitelma, jossa huomioidaan myös sitä, mitä taitoja vanhemmat erityisesti toivovat lapsen oppivan.

Eskarilaisten taidoista tärkeimmät ovat sosiaaliset taidot ja tunne-elämän taidot, sekä hyvä itseluottamus. Muuten harjoitellaan perusjuttuja. Kengännauhojen sitomista, ruokailuvälineiden palauttamista paikoilleen, uusien makujen maistamista ja niin edelleen. Varsinaisia oppiaineita ei ole, vaan laskemista, musiikkia ja liikuntaa voidaan harjoitella vaikka yhdessä laululeikissä. Tärkeintä on se, että lapselle syntyy oppimisen ilo.

– Koulun aloittaminen helpottuu huomattavasti kun esikoulussa on opittu oppimisen taitoja. Täällä jokaisessa ryhmässä on kolme tai neljäkin aikuista, mutta koululuokassa vain yksi opettaja. Lasta tuetaan itsenäiseen työskentelyyn, Raitala sanoo.

Milla Nevalainen ja Adele Lindström ovat kavereita jo ennestään, mutta eskariin tuli paljon myös uusia lapsia. Kuva: Mirja Hussain

Tunne-elämän ongelmat lisääntyneet

Raitala sanoo, että viimeisten parinkymmenen vuoden aikana esiopetusta on kehitetty niin, että nykyään lasta kuunnellaan ja havainnoidaan enemmän, korostetaan yhteisöllisyyttä ja yhdessä tekemistä ja myös vanhemmat ovat tiiviisti mukana. Uusia oppimateriaaleja on paljon.

– Uutta on digitaalisuus. Meilläkin on muutama padi, mutta niitä tarvittaisiin lisää, Raitala kertoo.

Raitalan mukaan kielelliset ongelmat ja ongelmat tunne-elämän taitojen kanssa ovat lisääntyneet. Joka vuosi tarvitaan erityistukea lapsille, joilla on haasteita oppimisen kanssa.

– Jos lapsella on joku kuristava pahanolon tunne, ei hän pysty oppimaankaan, Väkeväinen sanoo.

Kieliongelmia on niin kantasuomalaisilla kuin maahanmuuttajataustaisillakin lapsilla. Maahanmuuttajat saavat kieliavustusta omalla äidinkielellä kerran viikossa.

– Lapset oppivat kielen yleensä nopeasti, ja kommunikoivat ilman sanojakin. Välillä pihalla on viittomakieliset uutiset, kun lapset keskustelevat keskenään ilman yhteistä kieltä, Väkeväinen sanoo.

Lue myös: Ihmissuhdetaidoilla on yhteyttä myös koulumenestykseen - onneksi taitoja voidaan kehittää
 

Erityisopettajia vaikea saada

OAJ on kannanotossaan ollut huolissaan siitä, että joskus lapsen lakiin kirjattu oikeus saada erityisopetusta esiopetuksessakin ei toteudu.

– Lapsilla voi olla hyvin moninaisia tuen tarpeita, jotka liittyvät esimerkiksi fyysisiin tai psyykkisiin vaikeuksiin tai heillä voi olla jokin kehitysvamma. Kaikkien lasten tarpeet pitäisi pystyä ottamaan huomioon yhdessä ryhmässä, erityisasiantuntija Auli Setälä sanoo.

Koulutetut lastentarhanopettajat ja esiopettajat pystyvät usein auttamaan lasta pienillä ratkaisulla. Jos ne eivät riitä, lapsella on oikeus saada tehostettua tukea erityisopettajalta. Silloin ollaan usein pulassa.

– Monista lapsista, esimerkiksi kehitysvammaisista tiedetään jo etukäteen, että tukea tarvitaan ja sitä voidaan resursoida. Mutta jos tuen tarve huomataan vasta esikoulussa, tukea ei usein pystytä järjestämään eikä ainakaan nopeasti, Setälä sanoo.

Lahden kaupungin päivähoitojohtaja Mika Harju myöntää, että erityisopettajia on vaikea saada. Kyse ei ole kuitenkaan niinkään siitä, että kunnalla ei olisi resurssia, vaan siitä, että opettajia ei yksinkertaisesti ole tarpeeksi missään päin Suomea.

Harju sanoo, että Lahden pitkät perinteet esiopetuksen kehittäjänä näkyvät tänäkin päivänä. Viimeksi Lahti siirsi ensimmäisten joukossa päivähoidon sosiaali- ja terveysalan alaisuudesta sivistysalan alaisuuteen kun se vuonna 2005 tuli mahdolliseksi.

– Siinä perinteet näkyvät, meille yhteistyö koulujen ja päiväkotien kesken on tärkeää. Viime vuosina on tehty myös sitä tukevia tilaratkaisuja eli monitoimitaloja, Harju sanoo.

Esikoulukokeilu aloitettiin Lahdessa 1966. Kuva: Lahden kaupunginmuseon kuva-arkisto

Pitäisikö esiopetusta laajentaa?

Opetusministeriö aloitti tänä syksynä kokeilun, jossa 19 kuntaa tarjoaa kokonaan ilmaisen varhaiskasvatuksen yli 5-vuotiaille. Tällä hetkellä esiopetus on ilmaista, mutta varhaiskasvatuksesta pitää maksaa.

Opetusministeriön kokeilun tarkoituksena on saada vielä isompi osa yli 5-vuotiaista varhaiskasvatuksen piiriin, jotta kouluun meno helpottuisi. Samalla mietitään, pitäisikö esiopetus laajentaa kaksivuotiseksi. Nyt esiopetusta annetaan 700 tuntia vuoden aikana, eli noin neljä tuntia päivässä.

Päivähoitojohtaja Mika Harju kertoo, että kokeiluun osallistumista pohdittiin myös Lahdessa, mutta sivistyslautakunta päätti, että ainakaan vielä ei lähdetty mukaan, vaan seurataan ensin, millaisia tuloksia kokeilukunnissa saadaan.

Lapsuus on itseisarvo

Vuonna 1973 Etelä-Suomen Sanomat seurasi taas, miten esikoulun tavoitteet hahmottuivat Mukkulan kokeilukoulussa. Nuo tavoitteet kuulostivat jo silloin hyvin tutuilta. Haluttiin tasoittaa lasten tietä kouluun, tarjota tasa-arvoiset mahdollisuudet eri taustoista tuleville lapsille, tehdä yhteistyötä vanhempien kanssa ja varmistaa se, että kaikissa esikouluissa olisi yhtenäinen opetussuunnitelma. Haastateltua opettajaa huoletti jo silloin se, ettei erityistä tukea tarvitsevia lapsia huomioitu tarpeeksi ja AV-välineistä oli pulaa.

Vaikka pääasiat ovat pysyneet, esiopettaja Anne Luukkanen Ruoriniemen päiväkodista kertoo, että eläkeiän kynnyksellä hän näkee esiopetuksen menneen koko ajan parempaan suuntaan viimeisten 40 vuoden aikana.

– Ennen opetus oli aikuisjohtoista, nyt lapsia kuunnellaan enemmän. Lapset ovat nykyään rohkeampia ja avoimia, Luukkanen sanoo.

Luukkanen muistuttaa, että lapset ovat aina lapsia, ja niin heidän pitääkin olla.

– Lapsuus on itseisarvo. Ei heitä valmenneta täällä mitään uraputkea varten.

Juttuun korjattu 12.8. kello 9.06 tieto siitä, että Lahdessa osallistuu esiopetukseen tänä syksynä 1 121 lasta.

Emmi Tuomisto
emmi.tuomisto@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna vain tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 7,90 € ja pääset käsiksi kaikkiin Etelä-Suomen Sanomien maksullisiin sisältöihin.

Tilaa tästä 1kk
7,90€

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi