Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

"Lahti voi olla mielenkiintoinen ja cool" - Lahden seutu ei juhli elinvoimavertailussa, mutta todellisuus on tilastoja parempi

Tutkija Timo Aro suitsuttaa Lahtea, joka on joutunut keksimään itsensä uudelleen monta kertaa. Mutta mitä sanoo lahtelainen?

Vuonna 2006 valmistuneelta oikoradalta odotettiin paljon. Lahden kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Komu sanoo, että toinen perheen aikuisista jaksaa vielä pendelöidä, mutta kaksi ehkä ei. Lahti tarvitsee lisää työpaikkoja, jotta tänne halutaan muuttaa. Kuva: Juha Peurala

Lahdesta voi hyvinkin kuoriutua tulevaisuudessa tunnustettu ja arvostettu edelläkävijä, jonne nuoret aikuiset muuttavat nykyistä suuremmin joukoin kaupungin ympäristötietoisen maineen perässä. Vaikka Lahti jää kaupunkiseutujen elinvoimaisuusvertailussa yhä Porin kanssa kymppikerhon pohjalle, ei lahtelaisilla ole vertailun tehneen tutkijan mukaan syytä alakuloon.

– Lahdella on kaikki peruspalikat kunnossa: alue on riittävän suuri ja siksi monipuolinen, Lahdella on hyvä sijainti lähellä metropolia sekä sujuvat ja nopeat kulkuyhteydet, jotka mahdollistavat elämän suunnittelun joustavasti. Lahti on tehnyt pitkällä aikavälillä oikeita valintoja, joiden aikaansaama kehitys ei ole vain vielä ehtinyt täysin realisoitua, sanoo tutkija ja tohtori Timo Aro.

Muuttoliiketutkimukseen perehtynyt Aro twiittasi hiljan tekemänsä graafin, jossa Lahden seutu jää elinvoimaisuudessa yli 100 000 asukkaan kaupunkiseutujen vertailussa kauas kärjestä. Vertailun ylivoimainen ykkönen on Helsinki, jonka perässä tulevat Oulun, Tampereen, Jyväskylän ja Turun seudut.

Aro kertoo, että Lahden tilanne ei ole todellisuudessa niin surkea, kuin graafin perusteella voisi päätellä.

– Lahti kärsii hallinnollisesta jaosta. Jostain syystä joskus on päätetty, että Lahden alueeseen luetaan koko maakunta, jolloin sen sijoitusta kaupunkiseutujen vertailussa laskevat Päijät-Hämeen reuna-alueen kunnat. Niiden elinvoimaisuusluvut ovat selvästi huonommat kuin Lahden, mutta vaikuttavat Lahden alueen sijoitukseen.

Muut kaupunkiseudut on luokiteltu siten, että kutakin seutukuntaa edustaa ydinkaupunki ja korkeintaan sen välittömässä läheisyydessä olevat kunnat.

– Jos vertailussa Lahden seutu olisi yhtä kuin Lahti ja Hollola, se nostaisi sijoitusta jo jonkin verran paremmaksi kuin nyt.

"Ilman työpaikkaa tänne on paha muuttaa"

Lahden kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Komu (sd.) allekirjoittaa Timo Aron Lahdelle antamat kehut, mutta sanoo, että Lahdessa on tehty pitkään keskiarvosuorittamista. Siitä pitäisi pistää paremmaksi, niin kasvua voisi tulla nykyistä enemmän.

– Lahden suurimmat haasteet elinvoiman suhteen ovat työllisyys ja väestönkasvu. Työpaikkoja pitäisi saada Lahteen lisää, sillä ilman työpaikkaa tänne on paha muuttaa, Komu sanoo.

Hänen mielestään perheen toisen aikuisen pendelöinti Lahdesta vielä menee, mutta kahden aikuisen pendelöinti on jo harvinaisempaa. Ylipäätään oikoradan vaikutusta ei ole päästy vielä kunnolla näkemään pitkään kestäneen laman takia.

– Oikorata valmistui vuonna 2006, mutta finanssikriisi alkoi pari vuotta myöhemmin. Lahti ei ole saanut nauttia talouskasvun ajasta oikoradan olemassaoloaikana ennen kuin aivan viime aikoina.

Komu miettii, voisiko autoteollisuudesta löytyä tulevaisuuden työllistäjiä Lahteen. Myös peli- ja ICT-maailmasta voisi löytyä potentiaalisia tulijoita. Luonnollisesti myös Lahti ympäristökaupunki -ajattelua kehitetään lisää. Komu lämpenee ajatukselle ekokerrostaloista tai muusta vastaavasta pelinavauksesta, joka voisi innostaa ihmisiä muuttamaan kaupunkiin.

– Uutta Nokiaa ei tule, eikä varsinkaan Lahteen. En pidä sitä realistisena enkä edes tavoiteltavana. Mutta jos saamme houkuteltua Lahteen innovatiivisia, rohkeita ihmisiä, he houkuttelevat tänne myös yrityksiä tai perustavat niitä itse. Lahden vahvuus nojaa jo olemassaoleviin pieniin ja keskisuuriin yrityksiin, ja niitä kaivataan vielä lisää, Komu sanoo.

Komu lisää, että yhden ison työllistäjän tulo kaupunkiin on myös riski. Jos yritys kaatuu, kaupungissa saattaa olla pahimmillaan satoja, ellei tuhansia uusia työttömiä.

Lue myös: Lahden ex-kaupunginjohtaja toivoo Pekka Timoselle työrauhaa ja kehottaa Lahden demareita olemaan kinastelematta keskenään
 

Kaikilla on mielipide Porista ja Lahdesta – ja se on vain hyvä juttu

Timo Aro on kotoisin Porista ja asunutkin siellä lähes koko ikänsä. Hän sanoo, että sekä Porilla että Lahdella on rosoinen maine, ja jokaisella on näistä kaupungeista jokin mielipide. Aron mielestä se on hyvä asia.

– Suomessa on paljon sellaisiakin kuntia, joista ihmisillä ei ole mitään mielikuvaa tai jotka eivät herätä mitään tunteita. Se olisi paljon pahempi juttu, Timo Aro sanoo.

Pekka Komu huomauttaa, että Lahti on verrattain nuori kaupunki, jonka historiaa on vasta rakennettu. Kaupungin identiteetti on vielä muotoutumassa. Komun mielestä Lahden rosoisuus on hyvä juttu, kun sen kääntää niin. Komu ottaa vertailukohdaksi Berliinin, jossa on myös paljon rosoisuutta, ja vanhoja kiinteistöjä on valjastettu uuteen käyttöön. Lahdesta Komu mainitsee Hennalan kasarmit, Malskin alueen tulevine taidemuseoineen, Askon alueen ja Sopenkorven.

– Meillä ei ole vanhaa kaupunkia, kun kaikki puutalot poltettiin, mutta meillä on silti vanhoja rakennuksia, jotka on hyödynnetty hienosti.

Porille ja Lahdelle on annettava armoa, sillä kuten Aro toteaa, molemmat kaupungit ovat kärsineet teollisesta rakennemuutoksesta kovalla kädellä ja menettäneet paljon työpaikkoja.

– Sekä Pori että Lahti ovat joutuneet keksimään itsensä uudelleen monta kertaa. Menetetyn tilalle on luotu uutta, Pori ja myös Lahti ovat kehittäneet esimerkiksi tapahtumia ja tapahtumateollisuutta, Aro sanoo.

Lahti saattaa houkutella nuoria ja ympäristötietoisia muuttajia

Pori ja Lahti kilpailevat kovassa seurassa, sillä esimerkiksi Helsinki on ollut vienti- ja osaamiskeskittymä historiallisesti jo pitkään. Aron mukaan metropolialueet vetävät kaikissa maissa puoleensa eniten ihmisiä.

Tiedekorkeakoulukulttuuri tulee Lahdessa vuosikymmeniä jälkijunassa perinteisiin yliopistokaupunkeihin verrattuna. Aron mielestä Lappeenrannan teknillisen yliopiston tulo Lahteen on kaupungilta on oikea askel, mutta kiinnikuromista kasvukeskuksiin on.

– Olennaista on, että Lahden sitkeä työ ekotehokkuuden ja vähähiilisyyden eteen on oman ennustukseni mukaan Lahden valttikortti tulevaisuudessa. Ihmiset miettivät yhä enemmän ilmastonmuutosta ja sen seurauksia, ja muuttopäätös voi silloin kallistua Lahden eduksi, hän sanoo.

Näin myös siksi, että 30–40 prosenttia Lahteen viime vuosina muuttaneista tulee pääkaupunkiseudulta, ja moni muuttaja on nuori aikuinen. Tälle ikäryhmälle ympäristöasiat ovat tärkeitä. Myös Lahden maine designkaupunkina on pelkkää plussaa.

– He, jotka oikeasti ovat kiinnostuneita muuttamaan Lahteen asumaan tai perustamaan tänne yrityksiä, ovat kyllä tietoisia kaupungin olemassaolevista vahvuuksista. Heille Lahti on houkutteleva ja kiinnostava paikka, Aro uskoo.

Myös Komu on sitä mieltä, että Lahti voi olla jonain päivänä suuren yleisön silmissä "mielenkiintoinen ja cool".

Mitä tulee kaupunkiseutujen elinvoimaisuusvertailuun tulevaisuudessa, suuria muutoksia tuskin tullaan näkemään. Vetovoimaseikat ovat Aron mukaan suhteellisen pysyviä. Taustalla jylläävät jo aiemmin mainitut historialliset perinteet ja alueellinen työnjako.

– Toisaalta Kuopio ja Seinäjoki ovat parantaneet asemiaan 2010-luvulla, ja Turun seutu tulee varmaan nousemaan.

Saara Larkio
saara.larkio@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Asiasanat

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi