Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

Ikääntyvät opiskelevat omaan tahtiin tietokoneen käyttöä – "Nuoret neuvovat aina hätäisesti, että näin, näin ja näin ja nyt se jo menikin"

Tavallisimpien digipalveluiden käyttö on kansalaistaito, joka vanhustenkin kannattaa opetella. Naiset ovat Kärkölässä lähteneet joukolla opettelemaan internetin saloja, miehiä on ollut vaikeampi saada mukaan. Nyt sama kokeilu alkaa Lahdessakin.

Pentti Koukka ja Keijo Orre testaavat Kärkölän digikinkereillä, miten tabletti toimii taskulamppuna. Kuva: Mirja Hussain

Lahdessa on arviolta 20 000 ikäihmistä, joiden taidot eivät riitä sähköiseen asiointiin ilman tukea. Jopa yli 63 prosenttia 75–89-vuotiaista ja 25 prosenttia 65–74-vuotiaista ei ole ikinä käyttänyt internetiä, ja vielä suurempi osa on niitä, jotka eivät ole käyttäneet nettiä matkapuhelimella. Ikäihmiset hyötyvät kuitenkin digiosaamisesta ihan samalla tavalla kuin muutkin. He tarvitsevat verkkopankkia, terveystietoja ja esimerkiksi omien lääkereseptien tarkastamista ja uusimista, ja he hyötyvät mahdollisuudesta pitää yhteyttä perheeseen ja tuttuihin myös netin kautta. Apua ja opetusta on tarjolla monissa eri paikoissa, mutta usein kurssit ovat lyhyitä ja etenevät turhan nopeasti. Hartolassa ja Kärkölässä on keksitty vastauksena ikääntyneiden toiveisiin digikinkerit, joissa halukkaat saavat käydä kerran viikossa opettelemassa tablettitietokoneen ja älypuhelimen käyttöä. Nyt samaa ideaa ollaan tuomassa Lahteenkin.

Kärkölässä digikinkerit aloitettiin keväällä 2017 ja ne ovat saavuttaneet suuren suosion. Osallistujia on joka viikko 40–50. Usein kokoontumisessa opetellaan joku uusi taito ja sen jälkeen opetellaan ja kerrataan pienissä ryhmissä jotain itseä kiinnostavaa taitoa. Tällä viikolla digikinkereitä vetävä Marko Torppala Linkkitiimi oy:stä näyttää ensin, kuinka matkapuhelinta voi käyttää taskulamppuna ja kuinka sovelluskaupasta voi ladata sovelluksen, joka tekee älypuhelimesta suurennuslasin. Sen jälkeen ryhmissä perehdytään muun muassa sähköpostin saloihin ja siihen, kuinka kesällä otettuja kuvia voisi käsitellä ja lähettää eteenpäin tutuille tai ladata Facebookiin.

Marko Torppala näyttää Maija Lankiselle, miten tabletilla navigoidaan. Kuva: Mirja Hussain

Miehetkin mukaan

Kärköläläinen Pentti Koukka, 82, on hoitanut jo pitempään pankkiasiat tietokoneella, mutta tabletilla hän selailee pelejä, lukee lehtiä ja katsoo nettitelevisiota. Myös kunnan asioiden seuraaminen käy netissä kätevästi.

– Vaimo hankki juuri oman älypuhelimen, niin minä saan nyt tabletin kokonaan omaan käyttööni, Koukka kertoo.

Myös Keijo Orre on ottanut tabletin hyötykäyttöön. Itse asiassa laite on nyt unohtunut mökille, jonne Orre otti sen mukaan katsellakseen Ylen ohjelmia tabletin kautta.

– Ikää rupeaa olemaan ja oppiminen hidastuu, mutta vielä jää uutta mieleen, Koukka sanoo.

Koukka ja Orre ovat poikkeuksia Kärkölän digikinkereillä, sillä yleensä miehet eivät uskaltaudu mukaan.

– Miehet ovat usein delegoineet kaikki verkkohommat vaimolle ja sitten saatetaan olla pulassa, jos jotain tapahtuu. Miehillä on teknisen osaamisen ego, josta he eivät uskalla luopua. Kun on ennen ollut perheessä se osaaja, 70-vuotias mies ei enää uskalla lähteä mukaan ja myöntää, ettei osaa. Jotkut ovat perustelleet itselleen 20 vuotta, miksi he eivät tarvitse nettiä, Torppala sanoo.

Uuden oppiminen on kuitenkin mahdollista myös miehille. Yläikärajaakaan ei ole. Yli 80-vuotiaat oppivat vielä paljon, ja laitteista on aidosti apua myös niille, joilla on jo aistivaikeuksia. Osa osallistujista on käyttänyt tietokoneita ja internetiä työelämässä paljonkin, osa lähtee nollasta. Digikinkereiden idea on se, että enemmän osaavat tai muuten vain ennakkoluulottomimmat toimivat vapaaehtoisina vertaisohjaajina niille, joita vielä epäilyttää omien taitojen riittäminen.

Lue myös: Myytti pelimummoista romuttui - nuoret pelaavat raha-automaateilla enemmän
 

Verkkainen tahti

Torppalan älynväläys on ollut, että kaikilla kokoontumiseen osallistuvilla on samanlainen tabletti. Laitteen sai ensin 20 eurolla kuukaudeksi kokeiluun ja sen jälkeen sen voi ostaa omakseen. Opetus etenee jouhevasti, kun jokaiselle pätee sama ohje. Torppala on asentanut kaikkiin laitteisiin samanlaisen alkunäytön ja asetukset. Torppala heijastaa oman tablettinsa kuvaa seinälle Kärkölässä ja jokainen voi seurata perässä omalla laitteellaan.

– Vanhukset kaipaavat kannustusta. Monesti lapsenlapset ja lapset neuvovat liian nopeasti ja tuhahdellen tai saavat kiksit siitä, että ennen joukon viisain ei osaakaan, Torppala sanoo.

Digikinkereillä tahti on verkkainen ja saman asian saa kerrata niin monta kertaa, että varmasti jää mieleen.

Maija Lankinen, Anita Yli-Savola ja Asta Salmi etsivät näköislehden arkistoa. Kuva: Mirja Hussain

Kuolinilmoitukset ja kaikki

Nuorison nopea tahti on tuottanut päänvaivaa myös naisporukalle, joka nyt pohtii, miten kuvia voisi lähettää.

– Nuoret neuvovat aina hätäisesti, että näin, näin ja näin ja nyt se jo menikin.

Omia kuviaan naiset eivät halua nettiin ladata, mutta lastenlasten kuvia olisi ihana näyttää muillekin.

– Olen vähän orjuuttunut tähän laitteeseen. Katson kymmenen kertaa päivässä Facebookin Kärkölässä tapahtuu -ryhmän ja Iltalehden, Asta Salmi nauraa.

Yhtäkkiä porukassa keksitään kaikkia kiinnostava aihealue: kuolinilmoitukset. Myös ne löytyvät kaikki Etlarin näköislehden digiarkistosta.

– Vanhana tulee ihan samanlaiseksi kuin äiti oli. Hän leikkasi aina kuolinilmoitukset talteen. Sitä en sentään ole tehnyt, Salmi sanoo.

Eikä tarvitsekaan, netissä ne säilyvät.

Netistä löytyy kaikki niin hyötyyn kuin huvitteluunkin. Kuva: Mirja Hussain
Emmi Tuomisto
emmi.tuomisto@ess.fi
Tämä sisältö on avoinna vain tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 2 vk 0 € ja pääset käsiksi kaikkiin Etelä-Suomen Sanomien maksullisiin sisältöihin

Tilaa tästä 2 vk
0 €

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi X