Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

Kaupungin keitaat, osa 3

Pesäkallio kätkee uumeniinsa soita ja aarnioituvia metsiä, luontoreitti on Lahden vaativimpia

Pesäkalliolla kulkee 5,5 kilometrin pituinen luontopolku, jonka reitti on merkitty polunvarren puihin keltaisilla maalitäplillä.

Pesäkallion tunnelma on taianomainen. Kuva: Elena Liseytseva

Sammaleisten kivien ja maanpinnalla kiemurtelevien juurten peittämä polku kohoaa rinnettä pitkin. Mitä korkeammalle polkua nousee, sitä kauemmas läheisen Merrasjärven uimarannan ja kaupungin äänet jäävät.

Kesäpäivän valo siivilöityy kuusien ja pihlajien oksien läpi ja leikkii saniaisten lehdillä. Pikkulintujen raukea konsertti on käynnissä puiden latvustoissa, mutta muuten maailma tuntuu pysähtyneen.

Polku on paikoin kivien ja juurien peittämä. Kuva: Elena Liseytseva

Lahden ja Hollolan rajalla sijaitseva Pesäkallion luonnonsuojelualue kätkee sisäänsä jyrkänteitä, soita ja luonnontilaista metsää.

Kaupungin ydinkeskusta on vain viiden kilometrin päässä, mutta täällä sitä ei arvaisi. Iäkkäistä puista ja rahkasammalmatosta huokuu erämetsän tunnelma.

Pesäkallion luonnonsuojelualue perustettiin 70 hehtaarin laajuisena vuonna 1989. Viisi vuotta sitten Lahden kaupunki laajensi luonnonsuojelualuetta, ja nykyään Pesäkallio kattaa yhteensä 200 hehtaaria.

Närhi pyrähti tarkkailemaan kulkijoita. Kuva: Elena Liseytseva

Vuodesta 2004 alue on kuulunut Euroopan unionin Natura 2000 -verkostoon, jonka tarkoituksena on tukea luonnon monimuotoisuutta.

Monimuotoinen Pesäkallio onkin. Alueen eteläosissa on vanhoja lehtometsiä, pohjoisessa puustoisia soita ja keskivaiheilla kohoavalla kalliolla jäkälän peittämiä mäntykankaita.

Luontopolku Lahden vaativimpia

Pitkospuut johdattavat soiden yli. Kuva: Elena Liseytseva

Pesäkalliolla kulkee 5,5 kilometrin pituinen luontopolku, jonka sanotaan olevan maastoltaan yksi Lahden vaativimmista. Reitti on merkitty polunvarren puihin keltaisilla maalitäplillä.

Jyrkistä nousuista ja laskuista huolimatta polku sopii satunnaisillekin retkeilijöille, mutta etenkin sateiden jälkeen patikoimaan on hyvä lähteä saappaat jalassa. Suomaasto on kosteaa.

Merkityn luontopolun lisäksi metsässä ja Merrasjärven ympärillä kulkee polkujen verkosto sekä valaistu ulkoilureitti, joka jatkuu Takkulaan.

Onnekas voi törmätä mäyrään tai hirveen

Pulleita marjoja notkuvien mustikanvarpujen seassa vilahtaa häntä. Hämärän aikaan samoilla mättäillä saattaa hiiviskellä mäyrä, mutta nyt varvikossa häärää skotlanninterrieri Nana.

Anni Kaatranen ja skotlanninterrieri Nana lenkkeilevät Pesäkalliolla muutaman kerran kuussa. Kuva: Elena Liseytseva

Anni Kaatraselle ja Nanalle Pesäkallio on tuttu. He lenkkeilevät luonnonsuojelualueella muutaman kerran kuukaudessa.

– Nytkin tulimme vain kävelemään, mutta päädyimmekin keräämään mustikoita, Kaatranen sanoo.

Luonnonsuojelualueella pesivän mäyrän lisäksi hiljalleen aarnioituvan metsän kätköissä viihtyvät muun muassa palokärki, pyy, pohjantikka ja varpuspöllö. Teerikin on silloin tällöin piipahtanut, ja hirviä käyskentelee alueella säännöllisesti.

Joskus on joku huomannut liito-oravan, vaikka aivan viime vuosina tuoreita havaintoja ei ole enää tehtykään. Elinympäristönä Pesäkallio olisi liito-oravalle sopiva.

Sammal kätkee metsän muodot. Kuva: Elena Liseytseva

Kaatrasen lenkkien aikaan metsäneläimet ovat kuitenkin pysyneet piiloissaan, eikä niitä näy nytkään.

Pesäkallion asukkaat lymyävät jossakin ja odottavat yötä.

Myrskyt ovat repineet puita pitkin luonnonsuojelualuetta. Siellä täällä näkyy kaatuneita runkoja, joiden juurakot ovat nousseet maasta ja paljastaneet maankamaran.

Mielikuvitus näkee juurakoissa hahmoja. Kuva: Elena Liseytseva

Parhaimmillaan metrien korkeuteen kurottavat juurakot ja suurten kivilohkareiden välissä avautuvat onkalot kiehtovat mielikuvitusta. Silmä alkaa nähdä juurten silueteissa hahmoja. Hämärän aikaan patikoidessa elämys olisi vieläkin vakuuttavampi.

Kelopuu natisee haavan runkoa vasten, ja kaukana kiljaisee lintu.

Yhtäkkiä närhi pyrähtää läheiselle oksalle, silmäilee tulijoita varovaisesti ja häviää taas metsän uumeniin.

Kuva: Anssi Hietamaa

Jutun tekstistä muokattu 8.8.2018 klo 9.46 luonnonsuojelualueen sijaintitietoja.

Pesäkallio

Luontopoluista vaativimpia

Sijaitsee Lahden kaupungin pohjoisosassa lähellä Merrasjärveä. Kooltaan 200 hehtaaria.

Kuuluu Natura 2000 -verkostoon.

Maastoltaan yksi Lahden luontopolkujen vaativimmista. Alueella on kallioita, jyrkänteitä, lehtoja ja soita. Sopii niin satunnaisille retkeilijöille kuin eränkävijöille, mutta saappaiden käyttöä suositellaan.

Tutustumisen voi aloittaa esimerkiksi Merrasjärven pohjoispään uimarannan pysäköintialueelta, josta pääsee retkeilytielle ja 5,5 kilometrin pituiselle luontopolulle. Polku on merkitty keltaisin maaliopastein. Alueella on lisäksi valaistu ulkoilureitti ja kapeampia polkuja.

Vanhoissa metsissä viihtyvät muun muassa palokärki, pyy ja varpuspöllö. Teeri vierailee toisinaan. Nisäkkäistä mäyrä on pesinyt alueella ja hirviä liikkuu usein.

Harvinaisista kasveista voi mahdollisesti nähdä kampasaniaisen, jolle Pesäkallio on yksi kolmesta esiintymispaikasta koko Suomessa.

Jannika Melkko
jannika.melkko@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 7,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
7,90€

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi