Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

Työ krematoriossa kysyy stressinsietokykyä ja kylmiä hermoja, raskaimpia ovat pikkulasten tuhkaukset – "Tämä on meidän työtämme, ei voi jäädä hätiköimään"

"Voi käydä niin, että tuosta tuodaan puoli vuotta sitten kuollut vainaja, joka on hiljattain löydetty. On päätettävä äkkiä, laitetaanko se pakkaseen vai uuniin", kertoo Levon krematorionhoitaja Ari Mähönen.

Juuso Dillström kuljettaa kylmiössä säilytettävän ruumisarkon uuniin tuhkattavaksi. Kuva: Jonne Heinonen

Levon hautausmaan krematoriossa työskentelevä Juuso Dillström työntää kärryillä kulkevan ruumisarkun lähes tuhatasteisen uunin luukuille. Pian automaattinen syöttötoiminto työntää arkun uunin sisuksiin, jossa liekit ottavat sen välittömästi omakseen. Noin tunnissa yhden ihmisen maalliset jäänteet ovat tuhkaa ja luunpaloja, ja kylmiöstä tuotu uusi arkku odottelee jo vuoroaan. Levon krematoriossa vainajia tuhkataan lähes sarjatuotantona.

Normaalioloissa Levon krematoriossa tuhkataan päivittäin seitsemän tai kahdeksan vainajaa. Kuva: Jonne Heinonen

– Normaalina kahdeksan tunnin työpäivänä tuhkauksia tehdään seitsemästä kahdeksaan, kertoo krematorionhoitaja Ari Mähönen. Kiireisimpinä päivinä määrä voi olla tuplasti suurempi.

Tuhkattavien määrä kasvanut vuosittain

Vuonna 2016 avatussa uudessa krematoriossa tuhkataan vainajia Helsingin, Tampereen ja Turun jälkeen eniten koko Suomessa. Määrät ovat kasvaneet vuosittain. Viime vuonna Levolla tehtiin 500 tuhkausta edellistä vuotta enemmän.

Yhden vainajan tuhkaaminen kestää noin tunnin. Kuva: Jonne Heinonen

Nopea kasvu selittyy osin sillä, että tuona vuonna Lahdessa alettiin tuhkata myös kouvolalaisia vainajia. Mähönen arvioi, että tänä vuonna tuhkausten lukumäärä tulee olemaan noin 2 400, mikä tarkoittaisi noin 300 tuhkauksen vuosikasvua.

– Trendi on koko Suomessa sellainen, että tuhkaukset lisääntyvät ja arkkuhautaukset vähenevät, kertoo Lahden seurakuntayhtymän puistopäällikkö Mari Aartolahti.

Tammikuusta heinäkuuhun Levolla tuhkattiin yhteensä 1 347 vainajaa. Krematorion osakaskuntien, eli Lahden, Asikkalan, Heinolan, Hollolan, Iitin, Kärkölän, Orimattilan ja Padasjoen ulkopuolella asuneiden vainajien osuus oli 394.

Lasten polttohautaukset raskaimpia

Krematoriossa työskentelee kerrallaan yhdestä kahteen ihmistä. Mähösen mukaan tehtävässä vaaditaan stressinsietokykyä ja valmiutta tehdä nopeita päätöksiä. Laitteistoon saattaa tulla yllättäviä vikoja, joiden korjaamisessa ei saa mennä sormi suuhun.

– Voi käydä myös niin, että tuosta tuodaan puoli vuotta sitten kuollut vainaja, joka on hiljattain löydetty. On päätettävä äkkiä, laitetaanko se pakkaseen vai uuniin.

Ari Mähönen on työskennellyt krematorionhoitajana lähes kymmenen vuotta. Kuva: Jonne Heinonen

Henkisesti kuormittavia voivat olla esimerkiksi lasten polttohautaamiseen liittyvät kohtaamiset.

– Keskosiakin tuodaan ja pieniä lapsia pienissä arkuissa. Kun pikkulapsi tuhkataan, ruumista ei yleensä tuo hautausliike vaan vanhemmat. Niissä tilanteissa mietityttää, mutta tämä on meidän työtämme. Ei siinä voi jäädä hätiköimään sen asian kanssa.

Aikanaan Jugoslaviassa ja Lähi-idässä rauhanturvaajana työskennellyt Mähönen ei hätkähdä vähästä.

– Niillä reissuilla olen nähnyt ja haistanut kaikenlaista.

Krematorio on hikinen työskentely-ympäristö

Uunin jälkeen tuhkista erotellaan tekonivelet ja teräsesineet, ennen kuin tuhkankäsittelykone jauhaa luunpalat jauhoksi. Kuva: Jonne Heinonen

Tänä kesänä työskentelyolosuhteet ovat olleet krematoriossa poikkeuksellisen kuumat. Uunihuoneessa lämpötila kohoaa hellepäivinä yli neljäänkymmeneen asteeseen, eikä viilennyskonsteja juuri ole. Hikisin työvaihe on uunista tulevan tuhkan jälkikäsittely, sillä ulos vedettävä tuhka-astia hohkaa satojen asteiden kuumuutta. Silloin lämpötila voi olla uunin vieressä jopa 60 astetta.

– Nesteytys pitää muistaa, mutta kyllähän se voimattomaksi vetää, Mähönen sanoo.

Hänen mukaansa viime kevät oli krematoriossa erityisen kiireinen. Silloin kylmiöt olivat loppua kesken, ja uuniin työnnettiin arkkuja päivittäin kahdessa työvuorossa. Kesä on sujunut ilman suuria ruuhkia, mutta Mähönen pelkää hellejakson vilkastuttavan tulevia viikkoja.

– Voi olla, että löytyy hukkuneita ja koteihinsa menehtyneitä, joiden luona ei ole käynyt omaisia.

Lue myös: Vainajan tuhkan voi sirotella Heinolassa veteen - "Nyt omaisten ei enää tarvitse lähteä hakemaan mistään lupia"
 
Janne Nieminen
janne.nieminen@ess.fi
Tämä sisältö on avoinna vain tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS Verkko Plus 1 kk vain 7,90 € (norm. 14,50 €) ja pääset käsiksi kaikkiin Etelä-Suomen Sanomien maksullisiin sisältöihin.

Tilaa tästä 1 kk 7,90 €

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi X