Päijät-Hämeen keskussairaalan sisätautiosastolla kiire on hellittänyt hetkeksi. Sairaanhoitaja Mari Kivioja pyyhkäisee hikeä otsaltaan.
– Tukka on ihan märkä ja selkä on ihan märkä, Kivioja sanoo.
Hänen mukaansa kovillakin helteillä hyvä työilmapiiri auttaa jaksamaan töissä. Varsinaisia lämpötaukoja ei sairaalassa ennätetä pitämään, vaikka lämpötila siihen ehkä oikeuttaisikin.
– Ruokatauotkin ovat jo tiukalla, mutta pitää vain muistaa juoda tarpeeksi vettä, että jaksaa lämmöstä huolimatta, tuumaa Kivioja.
Pitkään jatkuneet helteet ovat kuumentaneet Päijät-Hämeen keskussairaalan vanhan osan, jossa sijaitsevat sairaalan vuodeosastot. Huonelämpötila on esimerkiksi sisätautiosaston kansliassa ja potilashuoneissa iltapäivisin noin +27–28 astetta.
– Kyllähän nämä ovat poikkeuksellisen korkeita lämpötiloja. Ikkunoiden edessä ei ole varjoa ainakaan sisätautiosastolla, ja aurinko pääsee paahtamaan vapaasti. Ikkunoiden alla on myös musta huopakate, joka hohkaa kuumuutta sisään, sisätautiosaston erikoistuva lääkäri Anna-Maria Tikkanen kertoo.
Tikkasen mukaan moni hoitajista on valittanut tukalia työolosuhteita.
– Hoitajat joutuvat tekemään raskastakin työtä osastoilla. He ovat jaksaneet, mutta kyllähän lämpö tuntuu. On kuuma, jano ja väsymys. Muutama on sanonut, että on työpäivän jälkeen selvästi väsyneempi kuin normaalisti.
Ilmastoinnin riittävyys on ollut sairaalan vanhalla puolella ongelmana aiempinakin kesinä.

Potilashuoneita viilennetään tuulettimien avulla
Kuumudesta kärsivällä sisätautiosastolla potilashuoneisiin on pyritty järjestämään tuulettimia. Myös potilaiden vaatetusta on kevennetty.
– Onhan se aika haasteellista. Potilaat viihtyvät nyt parvekkeella, jossa on vähän varjoa ja tuulenvirettä. Moni on kuitenkin sanonut, että kotona on vielä kuumempi, kertoo Tikkanen.
Sisätautiosaston vuodepaikat ovat keskussairaalassa tällä hetkellä melko täynnä.
– Osastolle on jouduttu ottamaan sellaisia potilaita, jotka pärjäisivät päivystysosaston puolella, mutta päivystysosasto on täynnä helteen vuoksi, selittää Tikkanen.
Jo viikon verran sisätautiosastolla hoidossa ollut Teuvo Tuikelahti, 66, sanoo, ettei kuumuus ole ollut haittana ainakaan hänen huoneessaan.
– En ole palellut, mutta ei ole ollut liian kuumakaan. Sopiva lämpötila, Tuikelahti sanoo, vaikka huoneessa mittari näyttääkin 26 asteen lämpölukemia.
Sairaalaankaan Tuikelahti ei ole helteen vuoksi joutunut.
– Kotona on helteillä hyvä olla. Kaksi ilmanlämpöpumppua pitävät talon viileänä, hän kertoo.
Toisessa sisätautiosaston huoneessa ei hellepotilaita myöskään löydy. Orvokki Salminen, 76, sanoo olevansa lämpimän ilman ystävä.
– Joskus talvellakin olen lähtenyt etelään kylmää pakoon, hän kertoo ja sanoo huoneen lämpötilan olevan oikein sopiva.
Toista virttä laulaa Salmisen vierustoveri, joka jää pyynnöstään jutussa nimettömäksi.
– Lämpö ahdistaa todella paljon. Housutkin piti heittää pois, että pärjää, sanoo rouva Salmisen viereiseltä vuoteelta.
– Vanha ei kestä näillä ilmoilla, ihan kamalaa, hän tuumaa.

Korkea lämpötila on aiheuttanut ruuhkia päivystykseen
Keskussairaalan päivystysosastolla on ollut tänä kesänä paljon enemmän potilaita kuin viime kesänä. Helteiden kuivattamien vanhusten lisäksi osastolla on ollut nuorempia ihmisiä, joilla on ollut esimerkiksi rytmihäiriöitä ja runsaan alkoholinkäytön aiheuttamia vaivoja.
– Ruuhkat ovat olleet aikamoiset. Toistaiseksi osastoille on saatu hoitoa tarvitsevat kuitenkin mahtumaan, kertoo keskussairaalan johtajan sijaisena toimiva Akuutti24:n tulosyksikköpäällikkö Liisa Kokkonen.
Tikkasen ja Kokkosen tiedossa ei ole helteestä johtuneita kuolemantapauksia.
– Varmasti helle on ollut myötävaikuttavana tekijänä menehtymisissä, mutta he eivät sitten tule meille asti. Kuumuus tekee sen, ettei jaksa syödä ja juoda. Iäkäs tai sairas ihminen voi silloin menehtyä, sillä kuumuus itsessäänkin rasittaa vanhuksia ja sairaita.

Sairastapauksia sekä nestehukasta että liiallisesta vedenjuonnista
Helle koettelee erityisesti sairaita ja vanhoja ihmisiä. Keskussairaalassa on pantu merkille, että joidenkin vanhusten asunnoissa on todella kuuma.
– Ambulanssikuskit ovat kertoneet, että hoitoon tuodun vanhuksen asunto on todella kuuma, sanoo sisätautiosaston erikoistuva lääkäri Anna-Maria Tikkanen.
Myös erilaisista bakteeritulehduksista kärsiviä on ollut osastoilla normaalia enemmän helteillä.
– Mätäkuu ei ole mikään legenda, Tikkanen toteaa.
Hoitoon on tullut myös potilaita, jotka ovat juoneet liikaa vettä.
– Veren suolapitoisuus laskee runsaan veden juonnin seurauksena, mistä seuraa helposti vesimyrkytys, Tikkanen kertoo.

Myös monille sydämen vajaatoiminnasta kärsiville liika juominen aiheuttaa ongelmia.
– Kun nestettä kertyy elimistöön, sydän ei jaksa reagoida muuttuvaan tilanteeseen, Tikkanen sanoo.
Terveelle aikuiselle sopiva määrä vettä on 2,5 litraa päivässä ja jos hikoilee paljon, niin vielä litra päälle.
– Jos tekee fyysisesti rankkaa työtä pitäisi juoda muutakin kuin pelkkää vettä. Pitäisi myös muistaa syödä jotain suolapitoista, esimerkiksi ruisleipää ja juustoa.
Ylimääräinen suolan lisääminen ruokaan ei kuitenkaan ole tarpeellista ja liika suolan saanti ei ole hyväksi sydämen vajaatoiminnasta kärsiville.
Juttua päivitetty 30.7. kello 21.19: täydennetty toisen väliotsikon jälkeisen kappaleen viimeistä sitaattia sekä lisätty jutun viimeinen lause.