Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

Kaupungin keitaat, osa 2

Linnaistensuo on karpaloiden ja korppien valtakunta kaupungin laidalla

Lahden Linnaistensuo on eteläsuomalaisittain arvokas suoalue. Samalla se on suosittu retki- ja marjastuskohde.

Julia Jokinen kuvaa materiaalia kasvioonsa. Kuva: Katja Luoma

Kelottunut konkelo narisee toista puuta vasten, kun kesäinen tuuli puhaltaa käkkyrämäntyjen lomassa. Tikka koputtaa suon laidassa ja suopursu tuoksuu hennosti. Ihmisiä ei näy missään.

Seitsemän kilometrin päässä Lahden keskustasta sijaitsevalla Linnaistensuolla vallitsee sunnuntaiaamun rauha. Natura-alueena suojellun keidassuon keskeinen sijainti tekee alueesta arvokkaan.

– Linnaistensuo sijaitsee lähellä keskustaa, minkä lisäksi luonnontilaiset suot ovat harvinaisia Etelä-Suomessa, Lahden luonnonsuojeluvalvoja Asko Riihelä kertoo.

Kimalainen pölyttää kanervan kukkia. Kuva: Katja Luoma
Ei tällaisia paikkoja ole lähellä muita. Matti Kolehmainen

On tietynlainen ihme, että suo on yhä olemassa, sillä siitä kaavailtiin aikanaan niin kaatopaikkaa kuin turvetuotantoaluettakin. Suunnitelmat kuitenkin kariutuivat.

Täysin luonnontilassa suo ei ole kuitenkaan saanut levätä. 1930–1970-luvuilla alueelle tehtiin ojia, joiden jäljet ovat yhä paikoin nähtävissä.

– Ojia on sittemmin täytetty. Suo olisi muuten muuttunut metsäksi, Riihelä kertoo.

Satu Parjanen ja Kari Palttala lähtivät suolle shortseissa ja t-paidoissa. Tuuli piti hyönteiset loitolla. Kuva: Katja Luoma

Karpaloita etsimässä

Keskipäivän lähestyessä lämpötila suolla nousee hellelukemiin. Vastaan astelevat Satu Parjanen ja Kari Palttala, jotka ovat pyöräilleet paikalle Launeelta.

– Tulimme katsomaan, miten tänne tulee karpaloita. Hyvin niitä näyttää olevan. Syyskuun lopussa pääsee keräämään, Palttala kertoo.

Parjanen ja Palttala käyvät suolla melko usein. Normaalisti he eivät saa kävellä näin rauhassa.

– Helle varmaan karkottaa ihmisiä. Yleensä täällä on tähän aikaan enemmän väkeä. Lintubongareihinkin törmää välillä, Parjanen sanoo.

Korpit viihtyvät suolla

Suon läpi kulkee 1,5 kilometrin pituinen pitkospuureitti. Päivää paistatellut sisilisko livahtaa piiloon, kun saapas tömähtää leveälle lankulle.

Parvi korppeja alkaa kaarrella ja kronkkua suon laidassa. Päätämme astua sivuun luontopolulta ja selvittää, ovatko mustasiivet löytäneet suon laidasta jotain kiinnostavaa.

Kuva: Katja Luoma

Kanervikko vaihtuu rahkasammalmatoksi, jota pitkin on hyvä saapastella. Korpit kuitenkin lehahtavat toisaalle emmekä löydä kuin hirven jälkiä ja ylikypsiä suomuuraimia.

Luonnonsuojelualueella liikkumista ei ole rajoitettu kuntojuoksua lukuun ottamatta. Suositeltavaa kuitenkin on, että polulta poikkeamista vältetään eläinten pesimäaikaan.

Matti Kolehmainen lähti eväsretkelle Linnaistensuolle kolmevuotiaan poikansa Ossin kanssa. Ossi on vieraillut alueella isänsä kanssa useasti. Kuva: Katja Luoma

Luontopolku sopii pikkulapsillekin

Navakka tuuli pitää paarmat ja hyttyset loitolla. Otollinen sää on saanut Matti Kolehmaisen lähtemään suolle poikansa Ossin kanssa.

– Olemme käyneet täällä monta kertaa. Ei tällaisia paikkoja ole lähellä muita. Täällä saa yleensä olla rauhassa, Kolehmainen kertoo.

Kolehmaiset ajelivat suon laidalle Hennalasta. Eväänä olleet hampurilaiset he söivät heti retken aluksi.

– Nyt etsimme juolukoita jälkiruoaksi.

Suolla kasvaa runsaasti juolukoita. Kuva: Katja Luoma

"Täällä on todella rauhallista"

Linnaistensuolla vierailee arviolta 10 000 ihmistä vuosittain. Retkeilijöiden ja marjastajien lisäksi myös moni kouluryhmä käy paikalla tutustumassa suoluontoon. Koulutehtävä on tuonut paikalle myös Julia Jokisen.

– Meidän pitää ottaa kuvia kasveista kasvioon kesällä, Jokinen kertoo.

Kuva: Kati Eloranta

Mukaan lähtenyt äiti Reija Kangas ei ole vieraillut Linnaistensuolla aiemmin. Ensikerta tuskin jää viimeiseksi.

– Täällä on todella rauhallista. Voisin tulla toistekin.

Pienet suomännyt voivat olla hyvin vanhoja. Osa on jo muuttunut keloiksi. Kuva: Katja Luoma
Linnaistensuo

Perhosparatiisi

Linnaistensuo on keidassuo. Sen keskusta on reunaosia korkeammalla.

Alueelta on määritetty kasvillisuuden perusteella 15 erilaista luonnontilaista suotyyppiä.

Luonnonsuojelualue on kooltaan 233 hehtaaria. Alueeseen kuuluu myös suota ympäröiviä metsiä.

Ensimmäiset osat suosta suojeltiin vuonna 1982. Vuonna 1998 suo hyväksyttiin EU:n Natura 2000-verkostoon.

Suon läpi kulkee pitkospuista rakennettu 1,5 kilometrin mittainen luontopolku. Polun varrella on alueen luonnosta kertovia tauluja.

Alueella ei ole nuotiopaikkoja eikä vessoja.

Suo on arvokas perhosalue. Siellä on tavattu 36 vain soilla elävää suurperhoslajia.

Linnusto on vähälajinen. Suolla voi tavata esimerkiksi kurkia, isokuoveja ja keltavästäräkkejä.

Suo sijaitsee seitsemän kilometrin päässä keskustasta. Sen lähelle ei pääse bussilla.

Suon laidan pysäköintialuetta aiotaan suurentaa.

Juha Kaita-aho
juha.kaita-aho@ess.fi
Tämä sisältö on avoinna vain tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS Verkko Plus 1 kk vain 7,90 € (norm. 14,50 €) ja pääset käsiksi kaikkiin Etelä-Suomen Sanomien maksullisiin sisältöihin.

Tilaa tästä 1 kk 7,90 €

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi X