Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

Panssarivaunuja, käsikranaatteja ja "Suomen parasta pitsaa" – Päijät-Hämeestä löytyy mitä erilaisimpia kyläbaareja

Maakunnan kyläbaarit heräävät kukoistukseensa kesäaikaan. Kuntakeskusten ulkopuolelta löytyy kuppiloita joka lähtöön. Kalkkisten Mani-baari tunnetaan pitsoistaan, Lappilan Tankkibaari aseistaan.

Kalkkisissa asuva Urpo Päiviö lyöttäytyi hollolalaisten Ari ja Seija Järvisen ja lempääläläisten Lasse ja Seija Virtasen seuraan Mani-baarissa. Yhdessä muisteltiin heinäkuun alussa vietettyä Kalkkisten kyläpäivää, jolloin baari oli niin täynnä, että jono kulki ulkona. Kuva: Aku Isotalo

Asfaltti kiiltelee mutkaisella ja mäkisellä Kopsuontiellä. Reilun parinkymmenen kilometrin taipaleen jälkeen tie sukeltaa keskelle Asikkalan Kalkkisten aurinkoista kyläidylliä: on puutaloja, kauppa, pankki, viinitila, huoltoasema ja baari. Kylänraitilla kulkee ihmisiä lomatunnelmissa. Moni heistä on matkalla Mani-baariin tai tulossa sieltä.

Baarin sisällä tuoksuu pitsa. Henkilökunnalla riittää kiirettä, sillä kuppilassa on yli 30 asiakasta.

Kalkkislainen Pentti Mäkelä istuu terassipöydän päässä ja siemailee lonkeroa. Hän käy baarissa muutaman kerran viikossa.

– Nyt kun on kesäloma, tulee käytyä vähän useammankin.

Vakioasiakkaan mukaan kylän olohuone ei ole muuttunut vuosikymmenien saatossa paljoakaan.

– Mitä nyt porukat vaihtuu ja uusia tulee. Kyllä täällä vanhoja tuttujakin vielä näkee.

Kalkkisissa asuva Pentti Mäkelä viihtyy Mani-baarissa ympäri vuoden. Kuva: Aku Isotalo

Paikalliset ja kesäasukkaat tutustuvat baarissa toisiinsa

Viereisessä pöydässä ennestään toisilleen tuntemattomat mökkiläiset rupattelevat käsissään huurteiset tuopit Karjalaa. Mani-baari on heidän mukaansa kylän tärkein paikka kaupan ohella.

– Täällä ihmiset tapaavat ja tutustuvat toisiinsa. Kesäkuusta elokuun loppuun täällä on aina porukkaa. Nuoretkin ovat löytäneet paikan, hollolalainen Ari Järvinen sanoo.

Ruoat saapuvat pöytään, ja puhe kääntyy siihen, että paikan pitsat on aikanaan valittu Suomen parhaiksi.

– Meille ainakin tulee aina vuoden pitsakiintiö täyteen täällä, Kalkkisiin purjeveneellä mökkisaarelta seilannut lempääläläinen Lasse Virtanen toteaa.

Susette, Sebastian ja Sindi Vuori poikkesivat vanhempiensa kanssa testaamaan Mani-baarin pitsoja, jotka tunnetaan laajalti Asikkalan kunnanrajojen ulkopuolellakin. Kuva: Aku Isotalo

Myös tervakoskelainen Vuoren perhe odottaa terassilla tilaamiaan pitsoja.

– Puhuimme jo eilen, että tulemme tänne. Odotukset ovat korkealla, Sysmässä mökkeilevän perheen isä Sami Vuori sanoo.

Vuoret ovat ajaneet kyläbaarin ohi vuosikaudet ja havainneet, että ravintolan terassilla on aina ihmisiä kesäisin.

– Ei täällä mitään räkäistä meininkiä näytä olevan, Sami Vuori toteaa.

Mani-baarissa on ruuhkaa arki-iltapäivänä. Kuva: Aku Isotalo

Karaokeillat tuovat säpinää viikonloppuihin

30 vuotta sitten Mani-baari ei ollut vielä samanlainen koko perheen pitsapaikka. Järviset muistelevat, että meno oli railakasta perjantaisin jo puolelta päivin, kun Kempin tehtaalla työskennelleet miehet saapuivat baariin viikonlopun viettoon.

– Kyllä oli perjantai-iltana säpinää, kun mekin tulimme tänne joskus viiden jälkeen, Seija Järvinen sanoo.

Säpinää riittää yhä etenkin lauantai-iltaisin, kun baarissa lauletaan karaokea. Järviset jättävät laulamisen suosiolla muille.

– Kerran lauloin, mutta porukka karkasi ulos, Ari Järvinen naurahtaa.

Kalkkislaiselle Urpo Päiviölle maistuu olut kuumana kesäpäivänä. Kuva: Aku Isotalo

Moni kuppila laittanut ovensa säppiin

Moni legendaarinen kyläbaari on vuosien saatossa lopettanut toimintansa. Heinolan Vierumäellä toimi kevääseen 2017 asti Suomen vanhimmaksi baariksi mainostettu Vikin baari, joka tuli viime vuosinaan tunnetuksi muun muassa topless-tarjoilijasta.

Ravintolan yrittäjänä 2000-luvun alkupuolelta toiminut Rolf Ora ei kuitenkaan usko, että anniskelupaikan tarina on vielä lopussa. Toiminnalle etsitään yhä jatkajaa.

Lue myös: Tässäkö laman merkki? Lahden lähelle haetaan topless-tarjoilijaa, tällaiset vaatimukset täytyttävä
 

– Baaritoiminta oli kannattavaa, mutta päätin pitää taukoa siitä. Jos joku sattuu kiinnostumaan baarista, niin sitten aloitetaan neuvottelut.

Ora ei pidä mahdottomana ajatuksena sitäkään, että jatkaisi vielä joskus itse baarin pyörittämistä.

– Olen käynyt pitämässä paikkaa kunnossa, ja aina joku tulee pyörällä tai autolla pysäyttämään ja kysymään, koska baariin pääsee taas.

Mani-baari sijaitsee viehättävässä puutalossa Asikkalan Kalkkisissa. Ravintolan terassille on tunkua aurinkoisena hellepäivänä. Baarin vetonaula ovat runsastäytteiset pitsat. Kuva: Aku Isotalo

Monipuolisuus on elinehto

Jokaisesta Päijät-Hämeen kunnasta löytyy yhä ainakin yksi kyläbaariksi luokiteltavissa oleva kuppila. Persoonalliset baarit houkuttelevat asiakkaita kauempaakin. Omalaatuinen paikka on esimerkiksi Sysmän Vintturissa sijaitseva Yhden lehmän navetan pubi. Vanhaan navettaan rakennettua ravintolaa pidetään avoinna kesäisin.

Monien syrjässä sijaitsevien baarien selviytymisstrategia on koota saman katon alle muita palveluita. Esimerkiksi Hartolassa sijaitseva Koitin kuppila sijaitsee kyläkaupan yhteydessä. Nykyään ihmiset tulevat kuppilaan ostoksille, syömään, kahville ja oluelle.

Kerran lauloin, mutta porukka karkasi ulos. Mökkeilijä Ari Järvinen

– Ei täällä syrjäkylällä pärjää alkuunkaan, jos ei ole monipuolista toimintaa. Hartolan ja Pertunmaan keskustoihin on täältä 17 kilometriä, yrittäjä Hannu Järvinen kertoo.

Koitin kuppila aukeaa useimpien kyläbaarien tapaan aamulla. Arkisin ovet sulkeutuvat jo viideltä, mutta perjantaisin paikka on auki yhdeksään asti. Yhtenä lauantaina kuukaudessa kuppilassa järjestetään karaokeilta. Silloin meininki yltyy tavanomaista äänekkäämmäksi ja valomerkki voi tulla vasta puoli kahdelta yöllä.

– Meillä on mottona se, että tänne tullaan pitämään hauskaa. Poliisihälytyksiä ei ole ollut koskaan, Järvinen sanoo.

Tankkibaarin ravintolavastaava Marko Pöllänen esittelee baarin kattoon ripustettuja aseita. Ravintolassa työskentelevä Tiina Korhonen katselee. Kuva: Mirja Hussain

Mennyt maailma elää kyläbaareissa

Nyt aletaan ryyppäämään, tokaisee asiakas toiselle Kärkölän Lappilassa sijaitsevassa Tankkibaarissa. On helteinen arki-iltapäivä, ja baarin terassi on täynnä väkeä. Radiossa ähisee Cheek.

Kun M.A. Numminen menneinä vuosikymmeninä kiersi Suomen baareja, soi miltei joka tavernassa Baddingin Paratiisi-kappale. Vaikka musiikki on muuttunut, on kyläbaareissa yhä aistittavissa samaa tunnelmaa kuin taiteilijan 1980-luvulla ilmestyneessä Baarien mies -kirjassa. Näihin paikkoihin ei tulla näyttäytymään, vaan nauttimaan elämästä.

Hawaii-paitaan ja maastokuvioiseen lippalakkiin sonnustautunut lahtelainen Seppo Ylöstalo istuu Tankkibaarin terassin nurkassa. Kyläbaari on Ylöstalon kesätukikohta, jonne hän poikkeaa toisinaan matkallaan vanhalle kotipaikalleen Kärkölän Saapaskylässä.

Seppo Ylöstalo (keskellä) käy Tankkibaarissa toisinaan matkallaan vanhalle kotipaikalleen Kärkölässä. Etualalla veljekset Rauno ja Markku Silvonen. Kuva: Mirja Hussain

– Tämä on viehättävä paikka. Lappila oli täysin kuihtunut ennen tätä. Nyt on jotakin.

Ylöstalo muistelee, että 1960-luvulla Lappilassa oli vielä kolme baaria.

– Työpaikkoja oli silloin vaikka kuinka paljon. Nyt täällä asuu etupäässä eläkeläisiä.

Persoonallinen tyyli herättää huomiota

Lappilan rautatieaseman vieressä sijaitseva Tankkibaari piristänyt noin 600 asukkaan kylän elämää vuodesta 2015 lähtien. Kapakka on nimensä veroinen: Pihamaalla seisoo telahaupitsi ja lukuisia tykkejä sekä tykinkuljetusajoneuvoja.

Baarin katosta roikkuu käsikranaatteja, Suomi-konepistooleja ja Kalashnikov-rynnäkkökivääreitä.

Tankkibaarin takapiha näyttää sotatantereelta. Telahaupitsin lisäksi pihalla on lukuisia armeijakäytöstä poistuneita tykkejä ja ajoneuvoja. Ravintolavastaava Pölläsen mukaan Tankkibaari haluaa erottautua "tusinabaareista". Kuva: Mirja Hussain

Juha Koskinen omistaa baarin. Hän harrastaa militariaa ja keräilee muun muassa Puolustusvoimien ajoneuvoja, ravintolavastaava Marko Pöllänen kertoo.

Persoonallinen tyyli tuo Tankkibaariin kesäaikaan kävijöitä kauempaakin. Vieraiden joukossa on paljon vanhan sotilasesineistön keräilijöitä.

Suurin osa kävijöistä on kuitenkin kyläläisiä ja mökkiläisiä.

– Aamulla tulee kahvin juojia ja töiden jälkeen tullaan oluelle tai ehkä kahdelle, ettei tarvitse heti vaimon eteen mennä. Sitten kun tulee syyskuu, kylä hiljenee, ravintolavastaava sanoo.

Kyläbaarin pyörittäminen edellyttää Pölläsen mukaan tietynlaista hulluutta.

– Ei saa olla hirveä nipottaja. Pelisääntöjen pitää kuitenkin olla selvät. Jos tänne tulee sikailemaan, saa lähteä aika vauhdilla.

Tankkibaarin yhteydessä toimii myös kioski. Kuva: Mirja Hussain
Juha Kaita-aho
juha.kaita-aho@ess.fi
@
Suositko omaa lähibaariasi?
Suositko omaa lähibaariasi?
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 7,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
7,90€

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi