Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

Kehätietyömaan uurastaja: "Saamme pitää ylimääräisiä taukoja, jos on näin kuuma. Toki voimat ovat aika loppu, kun illalla menee kotiin"

Eteläisen kehätien tietyömaalle on jouduttu etsimään ammattilaisia ulkomaita myöten, paikallista työvoimaa on noin kolmannes väestä.

Jouko Niutanen tiivistää maata vesijohtoputken vieressä eteläisen kehätien työmaalla. Kuva: Mirja Hussain

Elohopea nousee mittarissa yli 30 asteeseen ja aurinko porottaa pilvettömältä taivaalta. Eteläisen kehätien työmaalla asikkalalainen Jouko Niutanen sanoo olevansa tottunut helteeseen.

– Saamme pitää ylimääräisiä taukoja, jos on näin kuuma. Toki voimat ovat aika loppu, kun illalla menee kotiin, Niutanen tuumaa ja jatkaa maan tiivistämistä vesijohtoputken sivuilta.

Lue myös: Näin ajetaan nyt Ranta-Kartanon alueella - katso kartta liikennejärjestelyistä
 

Niutanen työskentelee lahtelaisessa maa- ja vesirakentamiseen erikoistuneessa Vesihaka oy:ssä. Yritys on ollut tiiviisti mukana kehätien rakentamisessa aina viime syksystä lähtien ja sillä on työmaita peräti kolmessa kohtaa kehätien varrella. Pääosin yritys tekee vesijohtojen siirtoa, jotta ne voivat mennä oikealla korkeudella uuden tien ali.

Perinteisesti Vesihaan työmailla on noin kymmenkunta lahtelaista tai lähialueen työntekijää.

– Aika samoissa työporukoissa liikutaan urakasta toiseen, sanoo Niutanen.

Raudoittajia ja tunnelityöntekijöitä etsitty ulkomailta

Kesäkuussa Lahden eteläisen kehätien työmaan kokonaisvahvuus oli noin 288 henkilötyökuukautta. Työntekijöiden määrää on vaikea laskea, sillä osa tekee työmaalla kahden tunnin urakan, toinen käy töissä yhtenä päivänä ja joku on töissä projektin alusta loppuun saakka, selittää eteläisen kehätien projektipäällikkö Juha-Pekka Hämäläinen liikennevirastosta.

Lahtelaisia tai lähiseudun työntekijöitä kehätien työmailla on keskimäärin kesällä ollut reilu kolmannes työntekijämäärästä. Hämäläisen mukaan paikallisen väen määrä työmailla tulee prosentuaalisesti vielä laskemaan: alue on koluttu läpi osaavasta työvoimasta, mutta työntekijöiden määrä kehätiellä tulee yleisesti nousemaan.

Kehätietä tehdään pitkin vuotta, vaikka ruuhkaisimmat työrupeamat keskittyvätkin kesäkausille. Kuva: Mirja Hussain

– Olemme pyrkineet selvittämään, mitä kaikkea osaamista Lahdesta ja lähialuilta on saatavilla, ja olemme aika lailla lukinneet saatavilla olevat resurssit. Siihen, miksi Lahdesta ei löydy tämän enempää työvoimaa, on vaikea vastata. Meneillään on muitakin työmaita. Kehätien työmaalla on myös paljon erikoisosaamista vaativia työvaiheita, joihin ammattilaisia on jouduttu etsimään ulkomaita myöten, esimerkiksi raudoittajia ja tunnelityöntekijöitä, Hämäläinen selittää.

Ketä sitten työmaiden tämän hetkiset muut kaksi kolmannesta ovat?

– Hajonta työntekijöissä on suuri. Osa tulee ulkomailta, kuten Baltian maista ja osa muualta Suomesta. Kaikki ovat kuitenkin Euroopan sisältä, Hämäläinen sanoo ja lisää, että osa käytetyistä työkoneista on paikallisesti hankittuja.

Tietyömaalle materiaaleja ja koneita on haettu paikallisesti

Lahden-puoleisesta kehätiestä vastaavan Valtari-allianssin hankintapäällikön Jarno Arkon mukaan allianssin osalta noin 60 prosenttia kaikista kokonaishankinnoista on lyöty lukkoon. Tästä määrästä Lahdesta tai sen lähialueelta aliurakoitsijoita on kappalemääräisesti noin 55 prosenttia. Paikallista osaamista on hyödynnetty pääosin maanrakentamiseen liittyvissä työvaiheissa sekä materiaalien ja työkoneiden hankinnassa.

– Meiltä löytyy esimerkiksi paikallisia kaivinkoneyrittäjiä ja ajoyrittäjiä. Materiaaleista tietenkin kiviainekset ja valmisbetoni tulevat paikallisesti. Paljon paikallisia on myös työllistynyt muutaman pääaliurakoitsijamme alle, muun muassa yksittäisiä koneurakoitsijoita. Lisäksi teemme yhtenä kokonaisuutena paljon putki- ja linjasiirtoja paikalliselle vesiyhtymälle ja sähköpuolelle, jossa käytetään paljon paikallista osaamista, Arkko kertoo.

Lahtelainen Pekka Koivunen pyöräilee launeella sijaitsevalle työmaalle. Kehätien parissa Koivunen on työskennellyt alle viikon verran. "Laitteet ovat erilaiset, mutta työ on tuttua", hän tuumaa. Kuva: Mirja Hussain

Etelä-Suomen Sanomat eivät tavoittaneet ketään Destialta kertomaan Hollolan-puoleisen työmaan vahvuuksista, mutta Juha-Pekka Hämäläisen mukaan viimeisin laskelma olisi ollut työvoimalta yhteensä 130 henkilötyökuukautta ja paikallista väkeä 25. Destian aikaisempien arvioiden mukaan alihankkijoita olisi heidän osuudellaan kaikkiaan 70 prosenttia työvoimasta kehätietöiden aikana.

Maaliskuussa Lahdessa järjestettiin tilaisuus eteläisen kehätien pääurakoitsijoiden, liikenneviraston ja kaupungin toimesta, jotta paikallisten yritysten olisi helppo tutustua hankkeeseen ja tarjota omaa työpanostaan. Allianssin Arkon mukaan tapahtuman herättämä kiinnostus yllätti positiivisesti, ja osa yrityksistä päätyi tapahtumasta työmaalle asti.

– Muistaakseni suoria kontakteja yritysten ja meidän välille kertyi tapahtumasta 20–30 väliltä. Löysimme esimerkiksi monta sellaista hyvää maanrakentajaa, jotka pystyimme yhdistämään suoraan pääaliurakoitsijoille tai suoraan sopimussuhteeseen allianssin alle.

Ensi kesänä työvoiman määrä tuplaantuu

Työntekijöiden määrä kehätiellä on noussut tasaiseen tahtiin. Vielä viime talvena työntekijöitä oli arviolta 155 henkilötyökuukauden verran, joista paikallista väkeä oli 33 henkilötyökuukautta. Projektipäällikön Juha-Pekka Hämäläisen mukaan työvoiman tarve on kesää kohden kiihtynyt, sillä Valtari-allianssi aloitti varsinaiset rakennustyönsä vasta kesäkuussa.

Talvea kohden työntekijöiden määrä tulee tasoittumaan ja laskemaan, mutta työt kehätiellä jatkuvat ympäri vuoden.

Ruuhkaisin kehätietyövaihe ajoittuu ensi kesälle, jolloin kuukausittainen kokonaismäärä voisi Hämäläisen mukaan olla henkilötyökuukausina laskettuna 600–700.

Hajonta työntekijöissä on suuri. Osa tulee ulkomailta, kuten Baltian maista ja osa muualta Suomesta. Juha-Pekka Hämäläinen

– Arvio perustuu omiin kokemuksiini työmailta sekä siihen, miten töiden odotetaan ajoittuvan. Ensi kesänä tehdään sekä sillanrakentamista että tunneleita, työmailla liikkuu tekniikkamiehiä ja jotain päällystämisiäkin toteutetaan, Hämäläinen listaa.

Hänen mukaansa sovitussa 275 miljoonan euron budjetissa pysytään. Tehtyjä sopimuksia ja sidottuja kustannuksia on tällä hetkellä reilu 265 miljoonaa, josta käytettyjä varoja on vasta 50 miljoonan euron verran.

– Oikeastaan ainut suurempi kuluerä, jota emme ole vielä lyöneet lukkoon, on opaste- ja viitoitusurakka nykyisen valtatie 12:n muuttuessa kaduksi sekä Lahden että Hollolan alueilla, sanoo Hämäläinen.

Myös aikataulussa pysytään, hän vakuuttaa.

– Alkuperäisten suunnitelmien mukaan valmista olisi vuonna 2021, mutta uskomme, että saamme kehätien liikenteelle vielä loppuvuodesta 2020.

Rakentaminen on jo hyvässä vauhdissa

Toisessa hankeosassa eli Uudenmaankadulla meneillään on viimeisten siltojen rakentamista sekä vanhan ajoradan uusimista, minkä takia liikenne osittain käyttää jo rakennettua uutta puolta.

Destian puolella Soramäessä on louhittu isoja määriä Patiokalliota. Projektipäällikkö Juha-Pekka Hämäläisen mukaan Destian urakassa on tähän mennessä irrotettu yli 230 000 kuutiota kiveä.

Okeroisissa kehätietyö on keskittynyt lähinnä pohjanvahvistustöihin.

Kehätietyömaalla putkitöiden parissa häärivä Pekka Huovinen ei pistä pahakseen auringonpaistetta. "Ei voi valittaa", sanoo nauravainen työmies. Kuva: Mirja Hussain

– Okeroisissa on Lahden seudun pehmeimpiä paikkoja, joten sen paaluttamiseen on mennyt aikaa, sanoo Hämäläinen.

Hollolan puolella myös siltojen rakennustyöt ovat alkaneet.

Lahdessa Valtari-allianssi keskittyi keväällä tutkimustunnelin louhimiseen, jonka jälkeen varsinaisen liikennetunnelin louhiminen Liipolassa on alkanut. Patomäen tunnelityöt ovat myös käynnissä, ja tukiseinien asentaminen tunnelin alueen kaivuutöitä varten on alkanut.

Kujalan suunnalla tietyömaa on myös päässyt vauhtiin. Kujalassa on tehty muun muassa pohjanvahvistuksia ja työmaateitä siltapaikoille.

Mitä tapahtuu seuraavaksi, Juha-Pekka Hämäläinen?

– No oikeastaan ihan kaikkea. Kun pohjatyöt on saatu tehtyä, varsinaisten siltojen rakentaminen voi alkaa ja tunneleita ja maatöitä tehdään samaan aikaan.

Lahtelaisten osuus Eteläisen kehätien työntekijöistä. Kuva: Kati Eloranta
Tietyömaa

Lahden eteläinen kehätie

Tavoitteena on varmistaa sujuvampi ja turvallisempi liikenne valtatiellä 12.

Valtatietä rakennetaan 13 kilometriä. 7,2 kilometrin osuus Hollolan Soramäestä Okeroisiin tehdään 2-kaistaiseksi. 6,2 kilometrin osuus Okeroisista Kujalaan rakennetaan 4-kaistaiseksi.

Toteuttamisesta päätettiin huhtikuussa 2016, ja valmista pitäisi olla vuonna 2020.

Urakoitsijat kahdessa eri hankeosassa ovat Destia, Suomen Maastorakentajat sekä Skanska Infran ja Pöyry Finlandin konsortio.

Kokonaiskustannusraivio kehätiestä on 275 miljoonaa euroa, josta Liikennevirasto maksaa 72 prosenttia, Lahden kaupunki 25,2 prosenttia ja Hollola 2,8 prosenttia.

Työt sisältävät esimerkiksi Patomäen betonitunnelin, Liipolan betoni- ja kalliotunnelin, 28 uutta siltaa, kolme levennettävää tai korjattavaa siltaa sekä kolme purettavaa siltaa. Lisäksi uusia ja parannettavia jalankulku- ja pyöräilyteitä, meluvalleja, -aitoja ja -seiniä.

Ruska Paronen
ruska.paronen@ess.fi
Tämä sisältö on avoinna vain tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS Verkko Plus 1 kk vain 7,90 € (norm. 14,50 €) ja pääset käsiksi kaikkiin Etelä-Suomen Sanomien maksullisiin sisältöihin.

Tilaa tästä 1 kk 7,90 €

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi X