Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

Helteiden syytä tämäkin - maakunnan viljasadosta povataan vuosisadan pienintä

Sato-odotukset vaihtelevat tiloilla maalajien ja sadekuurojen osumakohtien takia.

Syysruis on kestänyt hellettä hyvin, mutta sen sato jää silti puoleen viime vuodesta pienten viljelyalojen vuoksi. Kuva: Pirjo Kamppila

Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan viljasato on tänä vuonna 2000-luvun pienin. Jos poikkeuksellisen kuiva ja helteinen sää jatkuu, voi syksyllä korjattavaa viljaa olla vielä tämän hetken arviota vähemmän. Kasvintuotannon asiantuntija Harri Touru Etelä-Suomen ProAgriasta kertoo, että myös Päijät-Hämeessä sato on yksi vuosisadan pienimpiä.

– Satotaso saattaa olla hehtaarilta 1 000–1 500 kiloa heikompi kuin normaalivuosina, Touru pohtii.

Maakunnan hehtaarisato on normaalisti noin 4 000 kiloa tai hieman alle, eli sato tippuu tänä vuonna noin neljänneksen tavanomaisesta.

Tourun mukaan sato-odotukset vaihtelevat tiloittain maalajien vuoksi. Multamailla ja hikevillä hietamailla povataan normaalisatoa, mutta jäykillä mailla ja savimailla, joita on Päijät-Hämeessä multamaita enemmän, sato on reippaasti alakanttiin.

– Voi olla, että savimailla sato puolittuu, Touru sanoo.

Otollisen maalajin lisäksi paikalliset sadekuurot ovat parantaneet sato-odotuksia niiden osumakohdissa. Maakunnassa ei ole ollut kasvukauden aikana laajaa matalapainetta, joka olisi kastellut koko Päijät-Hämeen, vaan sateet ovat olleet paikallisia.

Pakkotuleentumisen riski on suuri

Kuivuus on kohdellut kaltoin maakunnan tärkeimpiä viljelykasveja, kuten ohraa, kauraa ja vehnää. Tourun mukaan viljat pakkotuleentuvat eli kuivuvat pystyyn, jos sadetta ei tule. Pakkotuleentuminen leikkaa satotasoa. Tasainen sade olisi viljoille paras, sillä rankkasade painaa viljat lakoon.

– Lakoriski ei ole tänä vuonna suuri, koska viljat kasvavat harvassa ja ovat lyhyitä.

Tourun mukaan kuivuutta kestävät esimerkiksi härkäpapu ja herne. Samoilla linjoilla on Luonnonvarakeskuksen tilastopalveluiden yliaktuaari Anneli Partala.

– Härkäpavun iso siemen kylvetään syvemmälle kuin pienemmät viljasiemenet ja keväällä kylvetyt rypsit ja rapsit. Myös monivuotinen kumina on pystynyt hyödyntämään lämpöä, jos se on kylvetty tätä vuotta aiemmin, Partala kertoo.

Partalan mukaan syysruis ja -vehnä ovat säilyneet kevätviljoja paremmin, koska ne on kylvetty jo viime vuonna. Silti esimerkiksi rukiin sato puolittuu viime vuodesta, koska sen viljelyalat ovat normaalia pienempiä viime vuoden sateiden takia.

Luonnonvarakeskuksen mukaan Suomessa on meneillään on jo kolmas perättäinen heikko satovuosi.

– Peräkkäiset katovuodet vaikeuttavat viljelijöiden taloudellista tilannetta, Harri Touru sanoo.

Viljasato

2000-luvun pienin

Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan tämän vuoden viljasato on 2,8 miljardia kiloa. Viime vuoden viljasato oli 3,4 miljardia kiloa.

Arvion mukaan rukiin sato jää puoleen viime vuodesta ja vehnän sato vähenee kolmanneksella.

Ohrasato jäänee pienimmäksi kolmeenkymmeneen vuoteen. Sato putoaa kahdeksasosan viime vuodesta.

Kaurasato pienenee viljoista suhteellisesti vähiten, reilun kymmenesosan. Kaurasato on pienin kahdeksaan vuoteen.

Rapsisato putoaa neljänneksen viime vuodesta.

Luonnonvarakeskus
Alina Mäkynen
alina.makynen@ess.fi
Tämä sisältö on avoinna vain tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS Verkko Plus 1 kk vain 7,90 € (norm. 14,50 €) ja pääset käsiksi kaikkiin Etelä-Suomen Sanomien maksullisiin sisältöihin.

Tilaa tästä 1 kk 7,90 €

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi X