Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

Rehusato jää heikoksi - päijäthämäläisillä karjatiloilla pohditaan, joudutaanko eläimiä laittamaan teuraaksi

Tiloilla ahdistus kasvaa: miten jo toista vuotta peräkkäin oleva heikko rehusato saadaan kestämään talven yli? Kuluttajalle karjatilojen ahdinko voi teoriassa näkyä maitotuotteiden vähenemisenä.

Kesällä lehmät käyskentelevät laitumillaan ja syövät nurmea. Rehun puutos aiheuttaa ongelmia vasta talvella, kun lehmät siirtyvät sisätiloihin. Kuva: Elena Liseytseva
Maitotilojen määrä on laskenut viime vuosina selkästi, mutta tuotettujen litrojen määrä puolestaan vaihdellut maltillisesti. Kuva: Kati Eloranta

Hollolalainen Paavo Takala survoo traktorillaan rehua tiiviimmäksi. Kun yksi kuorma on saatu survottua, ei kestä kauaakaan, ennen kuin poika, Antti Takala, tuo jo seuraavaa kuormaa paikalle.

Takaloiden tiivistämä rehu on niin sanottua säilörehua, jota syötetään tilan karjalle. Tänä vuonna nurmirehun teon yhteydessä tilalla on ajettu sen sekaan myös vihantaviljaa. Vihantavilja kylvetään nurmen kanssa samaan aikaan ja korjataan kasvavan nurmen yltä aikaisemmin, kuin puitava vilja. Vihantaviljaa voidaan syöttää tilan karjalle nurmen tavoin. Siksi Takalat aikovat täydentää karjatilansa rehuvarantoa vihantaviljalla, mikäli nurmea ei saada tänä kesänä tarpeeksi.

Pari viimeistä kesää ovat olleet todella haastavia sekä maanviljelijöille että karjatilallisille. Edellisenä vuonna sää oli kylmä ja sateinen, minkä vuoksi viljojen ja rehun laatu oli huonompaa, vaikka määrä oli valtava. Kosteille ja paikoittain tulvivillekin pelloille ei aina ennätetty tai kyetty lähtemään ja osa kasveista lakosi peltoon. Tänä vuonna puolestaan pitkään jatkuneet helteet ovat pienentäneet viljojen ja rehun satoa huomattavasti, vaikka niiden laatu onkin sinänsä pysynyt hyvänä.

Maitotiloille helle ja kuivuus tarkoittavat pelkoa siitä, ettei lehmille saada tarpeeksi ravintoa talven varalle. Pahin tilanne on Etelä-Suomessa, jossa kuivuudesta on kärsitty pisimpään.

– Pohjois-Suomessa ja Itä-Suomessa sateita on saatu kohtuudella kuivan kevään jälkeen. Etelä-Suomessa tilanne on vakavampi, sanoo ProAgrian Etelä-Suomen maidontuotannon asiantuntija Markku Puttonen Lahdesta.

Vähäisetkin sateet ovat olleet paikallisia lyhyelläkin välimatkalla

Viljelijät ovat korjanneet yhden sadon ja toista korjataan paraikaa. Kolmas sato korjataan myöhemmin syksyllä. Karjatiloilla ei aina korjata kolmatta satoa, mutta nyt kolmaskin joudutaan monessa paikassa korjaamaan, jotta rehua saadaan riittävästi.

Karjatiloilla moni puhuu, että pistetään pois ja lopetetaan koko karjanpito. ProAgrian asiantuntija Markku Puttonen

Monilla tiloilla alkukesän ensimmäinen sato jäi alhaiseksi kevään äärimmäisen kuivuuden takia. Myös hollolalaisella Takalan tilalla ensimmäinen sato oli neljänneksen pienempi kuin normaalisti. Juhannuksen sateet paransivat onneksi Takalan tilalla nyt puitavaa toista satoa. Monelle päijäthämäläiselle tilalle juhannuksen sateet tulivat kuitenkin sadon kannalta liian myöhään, sanoo ProAgrian Markku Puttonen.

Juhannuksen ajan sateet, kuten muutkin sateet Päijät-Hämeessä, ovat olleet hyvin paikallisia ja siksi satojen tilanteitakaan ei voida liikaa yleistää.

– Sateiden paikallisuudesta tosin kertoo sekin, että kotitilallamme satoi toissapäivänä 20 millimetrin verran, mutta noin kuuden kilometrin päässä tilakeskuksesta satoi kahden millimetrin verran, sanoo Paavo Takala.

Paavo Takala survoo traktorillaan rehuja ensi talven varalle. Kuva: Elena Liseytseva

Epäonniset sadot painavat jo muutenkin lysyisiä hartioita

Rehun vähäisemmän määrän takia useammalla päijäthämäläisellä karjatilalla eläinmäärää tullaan luultavasti vähentämään ennen talvea, arvioi ProAgrian Puttonen.

– Karjatiloilla moni puhuu, että pistetään pois ja lopetetaan koko karjanpito. Se on tällä hetkellä valitettavasti yksi linja. Osalla on toki ylijäämärehua viime vuodelta, jolla talven tilannetta voidaan helpottaa. Tiloilla voidaan myös pistää kaikki ylimääräinen teuraaksi, kuten huonokuntoisempi karja, eikä nuoria lehmiä pidetä niin paljon talven yli, Puttonen sanoo.

Hän muistuttaa, että kokonaan lopettamista pohtivien karjatilojen ahdinkoon ei vaikuta pelkästään kaksi hankalaa kesää. Taustalla ovat yleisesti kustannusten, kuten rehujen, lannoitteiden ja polttoaineiden hintojen nousu ja vuosittainen velaksi eläminen. Tuottajahintojen heittelyiden takia taloutta on vaikea suunnitella pitkäjänteisesti. Lisäksi monella tilalla on investointien tarpeita, joita on lykätty epävarmuuden vallitessa. Äärimmäiset sääilmiöt parin viime vuoden aikana ovat vain lisänneet painolastia jo alati täyttyvään kuormaan.

– Meijerit eivät pysty tulemaan tiloja vastaan, sillä tuottajahinta on määrätty. Valtiokaan ei pysty auttamaan, sillä EU:n pykälät määrittelevät sen toimintaa. Ainoat, jotka voivat tilannetta helpottaa ovat kaupat, jotka voivat pidentää tilallisten maksuaikaa tai pankit, jotka voivat lykätä lainanlyhennyksiä, Puttonen sanoo, mutta lisää, etteivät asiat ole niin yksinkertaisia.

Kotitilallamme satoi toissapäivänä 20 millimetrin verran, mutta noin kuuden kilometrin päässä tilakeskuksesta satoi kahden millimetrin verran. Tilallinen Paavo Takala

Takalan tilalla eläimiä ei laiteta teuraaksi. Noin 50–60 lehmän lypsytila selviää kyllä talven yli.

– Kyllä uskon näin. Kolmas sato on vielä puimatta, ja toivon, että elokuussa saadaan sateita. Sellaiset 30–40 millimetriä vettä taivaalta olisi jo aika kova juttu, tuumaa tilan isäntä Paavo.

Hänen mukaansa peltojen maalajit ovat myös erilaisia, minkä vuoksi toisten viljelijöiden sato kestää kuivuutta paremmin kuin joidenkin toisten.

– Jos vilja kasvaa savimaalla, se on arempi kuivuudelle. Meillä rehu on pääsääntöisesti hikevällä hiesumaalla, joka on tällä kelillä vähän parempi.

Laakasiilossa oleva rehu on vihantaviljaa, jolla hollolalaisella tilalla pyritään korvaamaan nurmirehun vähäisempää määrää. Kuva: Elena Liseytseva

Helle voi vaikuttaa jopa kuluttajatuotteisiin asti

Kuluttajalle karjatilojen ahdinko voi teoriassa näkyä maitotuotteiden vähenemisenä, sanoo ProAgrian Markku Puttonen.

– Helle vaikuttaa myös lehmien hyvinvointiin. Helteellä lehmät eivät juo, syö tai liiku yhtä paljon kuin normaalisti, mikä näkyy myös alhaisempana maidontuotantona. Vähäisempi maito tarkoittaa tietysti sitä, että meijereillä on vähemmän raaka-ainetta jalostettavanaan, Puttonen selittää.

Takalan tilalla sanotaan, että maitoa on tullut lehmiltä kesän ajan normaalisti. Hellekään ei ole lehmiä liikaa rasittanut, sillä ulkona laiduntavat lehmät ovat hakeutuneet varjoisiin paikkoihin lepäämään ja pihattonavetassa ilmanvaihto on toiminut hyvin.

Ruska Paronen
ruska.paronen@ess.fi
Tämä sisältö on avoinna vain tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS Verkko Plus 1 kk vain 7,90 € (norm. 14,50 €) ja pääset käsiksi kaikkiin Etelä-Suomen Sanomien maksullisiin sisältöihin.

Tilaa tästä 1 kk 7,90 €

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Paikallismediat

Lue seuraavaksi X