Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

Mustikkaa ostettaisiin enemmän kuin sitä on tarjolla – torikauppias: "Tämän päivän marjat myytiin jo aamulla"

Suomalaiset marjanpoimijat ovat paikkauskollisia. Heikosta satovuodesta huolimatta hyvä marjastaja löytää marjansa, vaikkakin joutuu näkemään tavallista suurempaa vaivaa.

Danny Dang ja Phuoc Nguyen myivät tiistaina marjoja torilla. Phan marjoja -yrityksen marjat poimitaan Porvoosta. Vietnamilaislähtöiset poimijat aloittavat työnsä aamuyöllä välttääkseen kuumimman ajan. Kuva: Aku Isotalo

Mustikkaa on hyvin vähän saatavilla kuivuuden takia. Kukinto oli runsas keväällä, mutta helle teki tehtävänsä ja luonnonmarjasato jäi huonoksi. Pohjois-Suomessa sato on vielä heikompi kuin Etelä-Suomessa.

Luonnonmarjoista kypsiä ovat mustikka ja lakka. Puolukka ei vielä ole kypsää, mutta siitä odotellaan hyvää satoa Etelä-Suomeen.

Lahtelaisen torikauppiaan Jari Ruposen mukaan mustikka menee nyt kädestä suuhun.

– Marjoja ostettaisiin paljon enemmän kuin mitä on tarjolla. Tämän päivän marjat on jo myyty aamulla. Myös lakkaa on niukasti.

En yllättynyt, että sato on huonompi kuin viime vuonna, joka oli huippuvuosi. Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Rainer Peltola

Tori Ruposella on vuosien mittaan vakiintunut asiakaskunta, joka tietää tilata mustikkaa etukäteen.

– Mustikan suosio on kasvanut viime vuosina sen terveysvaikutusten takia. Huonosta sadosta kärsivät niin asiakkaat, poimijat kuin myyjätkin, Ruponen kertoo.

Huono sato näkyy myyjien tilipussissa. Marjojen hinta ei ole paljoa korkeampi kuin aikaisemmin.

Mustikkasato on joka vuosi epävarma

Mustikka on arka marja, ja sadon onnistumiseksi monen asian tulee olla kohdallaan. Luonnonvarakeskus (Luke) kerää tietoa mustikan, puolukan ja lakan sadoista.

Tilastoinnissa hyviä mustikkavuosia ei ole sattunut koskaan peräkkäin, mikä kertoo sadon jokavuotisesta epävarmuudesta. Jo edellinen syksy vaikuttaa seuraavaan kesään, koska mustikan kukka-aihiot erilaistuvat syksyisin.

– En yllättynyt, että sato on huonompi kuin viime vuonna, joka oli huippuvuosi, sanoo Luken erikoistutkija Rainer Peltola.

Mustikkasato oli tänä kesänä heikoin aikoihin. Mansikasta saadaan vielä jälkisato. Kuva: Aku Isotalo

Hyvät marjapaikat löytyvät tänä vuonna kosteilta ja auringolta suojassa olevilta alueilta. Lämpimillä kasvupaikoilla mustikoita ei juuri kasva, toisin kuin vuonna 2017, jolloin parhaita mustikka-alueita olivat harvapuustoiset ja lämpimät vaarojen etelärinteet.

– Jos paahteisilta alueilta löytyy nyt mustikkaa, se on kääpiöitynyttä ja kuivaa, Peltola sanoo.

Puolukalla sen sijaan on vielä toivoa, koska se ei ole kuivuudelle yhtä herkkä kuin mustikka. Puolukan kukinta on ollut runsasta tai erittäin runsasta Jyväskylän eteläpuolella. Jyväskylän pohjoispuolella kukinta on sen sijaan jäänyt enintään keskinkertaiseksi.

Lakka puolestaan on kypsää, mutta se kasvaa Etelä-Suomessa heikosti. Etelän ojitettu maasto ei ole lakalle sopiva kasvualusta. Myös villivadelma alkaa olla poimintakunnossa.

Suomalaiset luottavat vakiopaikkoihin

Marjojen paikallinen vaihtelu on suurta. Peltolan mukaan suomalaiset ovat marjanpoimimisessa paikkauskollisia. Jos omalle marjapaikalle ei tule marjoja, ajatellaan, ettei niitä ole. Peltolan mukaan marjoja kuitenkin on metsissä, kun vaan viitsii etsiä.

– Hyvä marjastaja löytää marjansa, vaikka sato olisi niukempi, Peltola sanoo.

Lue myös: Vadelmat kasvavat tunnelissa Vilppulan tilalla Asikkalassa – kotimaan mansikkasesonki venyy pitkälle syksyyn
 

Metsämarjoja poimitaan aina vähemmän kuin mitä metsässä olisi tarjolla. Rainer Peltola arvioi, että Etelä-Suomessa poimitaan noin 10 prosenttia marjoista ja Lapissa osuus jää 2–3 prosentin paikkeille.

Peltolan mukaan on olemassa antoisia marjapaikkoja, mutta pidemmän päälle marjasato ei ole vakio. Esimerkiksi hyvä mustikkasato edellyttää pölytyksen onnistumista.

Tänä vuonna poimintaurakkaa on vaikeuttanut poikkeuksellisen kuuma sää. Marjakasvien kukinta alkoi 1–2 viikkoa aiemmin kuin viime vuosina.

Fakta

Marjastajat auttavat toisiaan verkossa

Yli puolet suomalaisista poimii marjoja vähintään kerran vuodessa.

Luonnonvarakeskus on ottanut viime viikolla käyttöön kaikille avoimen marjahavaintojen sivuston Marjahavainnot.fi.

Havaintometsäksi valitaan mustikka-, puolukka- tai suomuurainmetsä tai -suo, jolla on ollut marjoja. Valitulle alueelle perustetaan viisi neliömetrin suuruista koeruutua.

Ruuduista lasketaan kasvukauden aikana kukkien, raakojen marjojen sekä kypsien marjojen määrä.

Havainnot tallennetaan järjestelmään, josta ne ovat kaikkien tarkasteltavissa.

Sivuston tarkoitus on kertoa, missä päin luonnonmarjasesonki on meneillään.

Helmi Hämäläinen
helmi.hamalainen@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 7,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
7,90€

Oletko jo tilaaja?

Aiheet:

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi