Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

Väliinputoajia ei löydy tilastoista – toimeentulotuen ulkopuolelle jäänyt Ritva Kyyriäinen kertoo tarinansa väliinputoajana

Lähes jokaisen sosiaalietuuden kohdalla joku jää aina väliinputoajaksi. Heitä ovat esimerkiksi sellaiset henkilöt, joilla avun ja rahan tarve on olemassa, mutta heidän tulonsa ylittävät juuri ja juuri sallittavan tulorajan. Professorin mukaan Kelassa päätöksiä tekeviltä ihmisiltä puuttuu sosiaalialan osaamisen ja ihmisten kokonaistilanteen arvioiminen.

Ritva Kyyriäinen osallistuu kesäisin Lahden satamassa järjestettävään peräkonttikirpputoriin lisätienestien saamiseksi. Kuva: Elena Liseytseva

Kärköläläinen Ritva Kyyriäinen, 74, elää maksukyvyn äärirajoilla: pienistä tuloista kuukausittain suuri osa menee lainojen lyhentämiseen. Apua hän on yrittänyt hakea, mutta lainojen lyhennys ja korkojen maksaminen eivät käy toimeentulotuen saamisen perusteeksi. Toisaalta pankit eivät auta Kyyriäistä velkojen järjestelyssä hänen ikänsä ja pienten tulojensa takia.

Kyyriäinen on ajautunut tilanteeseensa sattumusten ja omien huonojen valintojensa takia. Kyyriäinen toivoo, että hänen tarinansa kautta päättäjät ymmärtäisivät, mitä tapahtuu, kun yksilöistä tehdään yhtä massaa, eikä henkilökohtaisia tilanteita huomioida.

– Kun ei mahdu kaavaan, jää väliinputoajaksi byrokratian hampaisiin ja avun ulkopuolelle, Kyyriäinen tiivistää.

Professori: "Yllättävissä ja erilaisissa tilanteissa syntyy tällaisia väliinputoamisen mahdollisuuksia"

Väliinputoamisen ongelma tiedostetaan Suomessa. Seuraavalle hallituskaudelle kaavailtua sosiaaliturvan uudistusta pohjustanut eriarvoisuustyöryhmä kirjoitti loppuraportissaan viime maaliskuussa, että eriarvoisuus yhdistettynä tämän hetkiseen byrokratiaan ja kannustinloukkuihin aiheuttaa väliinputoamisia.

Valtiotieteiden tohtori Anne Määttä on yksi harvoista väliinputoajia tutkineista. Väitöskirjassaan Perusturvan poiskäännetyt, 2012, Määttä kirjoittaa väliinputoamisten tapahtuvan yleisesti tilanteissa, joissa henkilöllä on selkeä tarve tuelle, mutta tuen saamisen kriteerit täyttyvät vain osittain, eikä tukea siksi myönnetä.

Väliinputoamiset liittyvät Määtän mukaan erityisesti vähimmäisetuuksien hakemiseen eli muun muassa työkyvyttömyyseläkkeeseen, työttömyysturvan peruspäivärahaan, työmarkkinatukeen tai tarveharkintaiseen sairauspäivärahaan.

Pankeissa ja Takuusäätiössä otettiin huomioon vain saamani eläke, eikä mitään sivutuloja, joista silloin maksoin mätkyjä jatkuvasti. Ritva Kyyriäinen

Toimeentulotukeen liittyvät väliinputoamistilanteet syntyvät Määtän mukaan silloin, kun hakija saa kielteisen päätöksen tulojen ylittäessä niukasti tukeen oikeuttavan tulorajan tai etuus evätään kotitaloudella olevan vaikeasti realisoitavan omaisuuden vuoksi.

Väliinputoamistilanteita saattaa aiheuttaa myös tulojen vyöryttäminen eli niiden huomioiminen takautuvasti hakemuksessa tai menot, kuten velat tai lainat, joita ei hyväksytä tuen hakemisen perusteiksi.

Helsingin yliopiston sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamo sanoo väliinputoamisen syntyvän usein monen ongelman summasta, minkä vuoksi tilanteita on vaikea yleistää. Hiilamon mukaan tukijärjestelmät pyrkivät ottamaan uniikkeja tilanteita huomioon, mutta aina siinä ei onnistuta.

– Järjestelmä toimii, kun tilanteet ovat kaavamaisia ja ennustettavissa olevia. Yllättävissä ja erilaisissa tilanteissa syntyy tällaisia väliinputoamisen mahdollisuuksia, hän selittää.

Kärköläläisen Ritva Kyyriäisen tarina ilmentää juurikin tarinoiden yksilöllisyyden ongelmaa.

Määräaikaisia työsuhteita ja asuntolainan lyhennystä

Karjalaisesta evakkoperheestä tuleva Kyyriäinen on aina elänyt säästäväisesti ja niukkuudessa.

Jo valmiiksi pienituloisen ongelmat alkoivat ensimmäistä kertaa kasaantua, kun Kyyriäisen entinen aviomies ajoi autokolarin vuonna 1974 ja sai vakavan aivovamman.

Aviomies jäi vammansa takia eläkkeelle, jonka rahallinen määrä oli Kyyriäisen mukaan minimaalinen, sillä mies ei ollut ehtinyt ansaita työeläke-etuuksia lyhyeksi jääneen uransa aikana. Kaiken kukkuraksi pariskunnalla oli vielä pieni puolitoistavuotias poika.

– Käytännössä jäin yksinhuoltajaksi elättämään koko perheen. Vammautuneen miehen hoitaminen oli jo itsessään raskasta työtä, jonka lisäksi hoitokulut ja lääkkeet köyhdyttivät rahapussia, Kyyriäinen kertoo.

Tampereella tekstiilialan ammattikoulututkinnon suorittaneen naisen ansioluettelo on pitkä, mutta työura pirstaloitunut. Huono onni on kulkenut kuin varjona matkassa, sillä työpaikat ovat vaihtuneet tiheään tahtiin.

Kyyriäinen on ennättänyt kirjoittaa muutaman kirjankin, kuten engalnninkielisen satukirjan kissoista sekä oman perheensä että muiden Kirvusta kotoisin olevien karjalaisten juurista. Kuva: Ruska Paronen

1990-luvun lama vaikutti vahvasti Kyyriäisen työskentelyyn. Yritykset tai niiden toiminta, joissa Kyyriäinen työskenteli, myytiin ulkomaalaisille. Kyyriäinen joutui myös yksinhuoltajana luopumaan kolmivuorotyöstään.

2000-luvulla Kyyriäisen työura rikkoutui entisestään, kun hän joutui ottamaan vastaan lyhyitä määräaikaisuuksia saadakseen tuloja. Uuden työn löytäminen ja vanhan menetys olivat aina kovia paikkoja niin rahallisesti kuin henkisestikin.

Taloudellisiin vaikeuksiin oman epäonnensa toi myös ensimmäisen oman omistusasunnon ostaminen Hollolasta, sillä asunnon myyminen osoittautui hankalaksi työsuhteen päättymisen jälkeen. Lopullinen kauppahinta oli Kyyriäisen mukaan ostohintaa halvempi, minkä vuoksi hänelle jäi yhä velkaa maksettavakseen.

– En osaa sanoa miksi Hollolan asunnon myyminen oli hankalaa. Ympärillä olevat asunnot menivät helposti kaupaksi, mutta omani kohdalla välittäjät vaihtuivat ja siinä meni kauan aikaa, hän pohtii.

Sivutöistä jäännösveroja kerta toisensa jälkeen

Eläkettä Kyyriäinen alkoi nostaa 63-vuotiaana.

– Halusin jonkun perustulon, sillä uuden työn löytyminen oli epävarmaa, hän sanoo.

Yllätyksekseen Kyyriäinen onnistui nappaamaan uuden työn lehdenjakajana Heinolasta, josta hän päätti ostaa asunnon vuokraamisen sijaan.

Reilun kolmen vuoden jälkeen työt Heinolassa loppuivat. Asunnon myymisen jälkeen Kyyriäinen palasi takaisin kotipaikkakunnalleen Kärkölään. Hän lunasti tontin veljeltään, jolle perheen kotitila oli jäänyt ja rakensi tontille pienen talon.

– Teimme niin paljon itse kuin mahdollista. Palkkasimme töihin yhden kirvesmiehen, ja entinen koulutoverini, joka on alan mies, teki LVI-työt, hän kertaa.

Päätöksiä ihmisten elämästä tehdään tiukasti joustamattomien lakipykälien mukaan, usein etäällä verkossa. Ihmisiä ei enää kohdata. Ritva Kyyriäinen

Heinolan asunto ei kuitenkaan mennyt kaupaksi sellaiseen hintaan, jonka myötä laina olisi kokonaan lyhennetty. Muuttaessaan Kärkölään Kyyriäisellä oli siis edelleen asuntolainaa ja määräaikaisia työsuhteita.

Kyyriäinen on tehnyt sivutöitä läpi elämänsä saadakseen rahat riittämään aina entisen aviomiehensä vammautumisesta asti.

– Toimittajan töitä olen tehnyt koko ajan muun muassa paikallislehteen ja Karjala-lehteen sekä siivoojan töitä läpi 80- ja 90-luvun, hän kertoo.

Lisäksi Kyyriäinen on toiminut luottamustehtävissä lautakunnissa, joista hän on saanut pieniä palkkioita.

Eläkkeen päälle ansaittavia tuloja ei ole rajoitettu, mutta veroprosentti eläkkeen lisäksi tienatusta palkasta on suurehko. Kyyriäinen on joutunutkin usein maksamaan mätkyjä sivutulotienesteistään, jotka nekin ovat heikentäneet hänen maksukykyään entisten velkojen lyhennyksessä.

Apua akuuttiin hätään Kyyriäinen on saanut diakonissalta sekä sosiaalihuollosta.

Diakoniatyö ottaa kopin äkillisissä tilanteissa, jos toimeentulotuki evätään

Seurakuntien diakoniatyöllä ja taloudellisella avulla on iso merkitys väliinputoajille. Anne Määtän väitöskirjassa sanotaankin, että Diakoniatyön tai Suomen Punaisen Ristin tarjoama epävirallinen apu paikkaa Suomessa ensisijaisten etuuksien ja toimeentulotuen puutteita.

Lahden Seurakuntayhtymän diakoniajohtajan Petri Määtän mukaan kirkko tekee tiivistä yhteistyötä niin Kelan kuin sosiaalihuollonkin kanssa. Molemmista laitoksista ihmisiä ohjataan diakoniatyön pariin, jos he eivät pysty näitä ihmisiä itse auttamaan.

Asiakasmäärät diakoniatyön taloudellisen tuen hakijoissa ovat kuitenkin Määtän mukaan kasvaneet hyvin maltillisesti hänen reilun 3-vuotisen diakoniajohtajana olonsa aikana.

– Kirkon diakoniatyö jakaa rahaa arjen äkillisiin tarpeisiin. Tyypillisiä tapauksia voisi olla esimerkiksi laskun maksukyvyttömyys. Rahallista apua voidaan tarjota pääasiassa kertaluontoisesti, selittää Määttä.

Lue myös: Oma tupa, oma lupa – 10 vuotta kodittomana ollut Laukkanen tahtoisi oman kodin, jossa olisi tv ja pyykinpesukone
 

Vuonna 2017 Kirkon diakoniarahasto myönsi avustuksia kaikkiaan 888 kappaletta, joka oli rahana reilu miljoona euroa. 25 prosenttia avustuksista sijoittui asumiseen, kuten sähkö- ja vesilaskuihin sekä vuokrarästeihin.

Suurin osa avunhakijoista oli ajautunut taloudelliseen ahdinkoon sairauden, vammautumisen, pienten tulojen, pätkätöiden, opiskelun, työttömyyden tai ylivelkaantumisen takia.

Lahdessa avustuksia jaettiin viime vuoden aikana Määtän mukaan seurakunnan omana rahana noin 180 000 euroa, minkä lisäksi rahallista tukea saatiin parilta säätiöltä, tukikummeilta ja Kirkon diakoniarahastolta.

Pysyvästi tukien väliinputoajaksi joutuvia ei kirkkokaan pysty auttamaan rajallisten resurssiensa puitteissa. Määtän mukaan kirkon etu on se, että avustuspäätökset tehdään aina kasvokkain ihminen kohdaten.

Kirkko on myös kykeneväisempi huomioida ihmisten yksilölliset tilanteet avustuspäätöksiä tehdessä.

– Taloudellinen apu on kuitenkin vain yksi diakoniatyön tarjoama apumuoto. Asiakkaan kanssa käydään läpi aina elämäntilanne kokonaisuudessaan, jotta mahdollisia ongelmia voidaan lähteä purkamaan yhdessä, Määttä muistuttaa.

Pienituloisessa perheessä se auttaa, kuka voi

Myös auttavainen luonne on kuluttanut Kyyriäisen lompakkoa. Kun pojan yritystoimet menivät nurin ja hänen taloudessaan oli vaikeuksia, Kyyriäinen perusti toiminimen auttaakseen poikaansa työllistymään. Elettiin vuotta 2013.

– Helsingissä oli yritys, joka tarjosi töitä, mutta vaati, että työt tehdään oman toiminen alla. Koska poika ei voinut sitä perustaa, perustin sen itse. Muutama pojan ystäväkin pääsi töihin toiminimen kautta, hän kertoo.

Toiminimen pyörittäminen ilman starttirahaa oli Kyyriäisen mukaan vaikeaa. Hän koetti myös hoitaa raha-asioitaan myymällä tontiltaan metsää, mutta sekin aiheutti yllättäen verovelkoja jo vanhan velan päälle.

Lähivuosina Kyyriäinen on auttanut myös pienituloista veljeään rahallisesti, jonka lisäksi hän otti pienen lainan auttaakseen poikaansa ja veljeään remontoimaan veljen yläkerrasta asunnon pojalle ja tämän vaimolle.

Taloon oli Kyyriäisen mukaan tehtävä täysi putkiremontti, sillä 60-luvulla rakennettu putkisto oli käyttökelvoton.

On niitä, jotka tarvitsevat sekä rahaa että tukea, jopa kädestä pitäen asioiden selvittämistä. Ritva Kyyriäinen

– Meillä on aina tuettu toisiamme. Tampereella asuva tyttärenikin auttaa minua sen minkä voi, Kyyriäinen sanoo.

Seitsemän vuotta sitten Kyyriäinen aloitti henkilökohtaisena avustajana. Asiakkaasta emme voi sen enempää kirjoittaa, mutta tilanne oli sellainen, että Kyyriäinen on hänelle paras mahdollinen avustaja.

Siksi Kyyriäinen ei voi työtä lopettaa, vaikka tulot ovatkin avustustyön mukana tippuneet aikaisempiin määräaikaisuuksiin verrattuna.

Kyyriäiselle henkilökohtaisen avustajan työ ei ole säännöllistä, vaan töitä tehdään tarvittaessa, kun avustettava kaipaa tukea, tulkkia tai kuljetusta. Usein töitä tehdään viikonloppuisin ja iltaisin, kun avustettava haluaa liikkua kotinsa ulkopuolella. Kyyriäinen laskuttaa palkkansa hyvinvointikuntayhtymältä asiakkaalle myönnettyjen tuntien mukaan.

Kuukausittain naisen kukkaroon kertyy eläkettä verojen jälkeen 1100 euroa. Avustajan palkan kanssa kuukausitienestit ovat 1500 euroa palkanlisineen.

Myöhästyneet palkanmaksut heikensivät maksukykyä entisestään

Vuoden vaihteessa Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymä ulkoisti henkilökohtaisten avustajien palkanmaksut Päijät-Hämeen henkilökohtaisen avun keskukselle, Apurille. Samalla siirrettiin maksupäiviä, joten tammikuun palkanmaksu siirtyi helmikuun puoleen väliin.

Vaikka Apurilta oli pyydetty avustettavan valtakirja palkanmaksuille, helmikuussa tilillä näkyi jälleen pelkkä peruspalkka ilman siihen kuuluvia lisiä.

– Siitä alkoi puhelinrumba ja sähköpostitulva. Ketään ei tuntunut kiinnostavan ja kaikki siirsivät vastuuta eteenpäin. Kesti kolme kuukautta, ennen kuin palkanmaksu saatiin korjattua, Kyyriäinen selittää.

Vaikka lisät maksettiin takautuvasti, oli joulukuusta huhtikuulle asti kertynyt tulovaje ennättänyt aiheuttaa mittavaa vahinkoa Kyyriäisen maksukyvylle.

Kyyriäinen kertoo yrittäneensä hakea apua pankistaan velkojen uudelleen järjestelemiseksi jo 10 vuotta sitten. Pankit eivät ole kuitenkaan auttaneet Kyyriäistä velkojen järjestelyssä hänen vanhasta iästään ja pienistä tuloista johtuen. Takuusäätiöltäkään apua ei ole herunut, sillä maksukyvyn katsotaan olevan liian alhainen.

Vaikka Kyyriäisen työt ovat viime vuosien aikana olleet lyhytaikaisia, ei hän ole toimettomana kauaa pysynyt. Noin 10 vuotta sitten Kyyriäinen ilmoittautui ylioppilaskokeisiinkin, kun aikaa oli lukea. Kuva: Elena Liseytseva

– Pankeissa ja Takuusäätiössä otettiin huomioon vain saamani eläke, eikä mitään sivutuloja, joista silloin maksoin mätkyjä jatkuvasti, Kyyriäinen tuhahtaa.

Velkoja ei olla myöskään suostuttu yhdistämään, joka helpottaisi Kyyriäistä suuresti, sillä jokainen velka kerryttää omaa korkoaan.

Keväällä Kyyriäinen yritti saada pankeilta apua uudemman kerran palkanmaksuihin liittyneistä sotkuista johtuen, mutta vastaus oli jälleen sama. Tällä kertaa Kyyriäistä kehotettiin myös myymään omaisuuttaan selvitäkseen maksuistaan.

Kyyriäinen on hakenut toimeentuloa ja asumistukea useamman kerran lähivuosien aikana akuuttiin yllättävään hätäänsä, sekä pärjätäkseen velanmaksujensa kanssa. Näissä paikoissa hänen tulonsa nähdään liian suurina ja siksi apu on evätty.

– Nyt vuorostaan huomioidaan ihan kaikki tulot aina mahdollisia veikkaustuloja myöten, Kyyriäinen sanoo.

"Päätöksiä ihmisten elämästä tehdään tiukasti joustamattomien lakipykälien mukaan"

Vuosi sitten Kyyriäinen luuli pitkittyneen talousahdinkonsa helpottavan. Lahtelainen pankki teki hänelle tarjouksen, jossa hän olisi saanut uuden lainan, jolla kaikki vanhat lainat olisi voitu hoitaa kerralla pois.

Uusi jäljelle jäänyt laina olisi noussut vain 30 euroa kuukaudessa. Päätös lähetettiin Kyyriäisen muukaan pääkonttoriin Helsinkiin hyväksyttäväksi, jossa se evättiin jälleen pieneen tuloon ja korkeaan ikään vedoten.

Vuoden takainen pankkijupakka tiivistää Kyyriäisen mukaan koko tämän hetkisen yhteiskunnan ongelman, jossa maalaisjärki on unohtunut eikä pelisilmälle ole tilaa.

– Joku sanoi kauniisti, että oikeus on joustava ja lakia voidaan tulkita joustavasti. Totuus on kuitenkin se, että päätöksiä ihmisten elämästä tehdään tiukasti joustamattomien lakipykälien mukaan, usein etäällä verkossa. Ihmisiä ei enää kohdata, Kyyriäinen selittää.

Lue myös: Vapaaehtoistyö ei ole kuollutta kansanperinnettä: nuorten keskuudessa talkootyö on yleistynyt, mutta miehistä on pulaa – "Nuoret hakevat enemmän merkitystä elämään kuin aikaisemmin"
 

Heikon rahatilanteensa takia  Kyyriäinen on jättänyt astmalääkkeensä ostamatta joulukuusta lähtien ja vähentänyt verenpainelääkkeen ottoa. Pelko ja masennus kalvavat sisintä, ja toisinaan yöt kuluvat valvoessa ja tulevaisuutta miettiessä. Pohjalla on käyty useamman kerran.

Kyyriäinen on keskustellut mahdollisista velkajärjestelyistä Lahdessa talous- ja velkaneuvonnan kanssa useasti, käynyt paikan päällä ja kysellyt puhelimitse. Käräjäoikeuden velkajärjestely ei ole hänen mukaansa vielä tarpeellinen, sillä lainat eivät ole menneet ulosottoon – ainakaan vielä.

Velkajärjestelyssä muut kuin ihmisen välttämättömään perusturvaan kuuluvat varat myydään, ja velkojille jaetaan myynnistä kertyneet tuotot. Usein tämä tarkoittaa kodin myymistä lainojen maksamiseksi.

– Se olisi liian raskas tie juuri omaisuuteni takia ja se viimeinen ratkaisu ongelmaan, hän sanoo.

Väliinputoaminen voi olla myös ihmisen tunne eikä koko totuus tilanteesta

Professori Heikki Hiilamon mukaan ylivelkaantuminen on ehkäpä pahin väliinputoamisen syy, koska velkojen lyhennyksiä ei huomioida toimeentulotukien hakemisessa, eikä velkajärjestelyyn pääse, jos ei ole tarpeeksi maksukykyä, niin kuin Kyyriäisenkin tarina osoittaa.

Pienituloiselle velan maksaminen voi viedä silti suuren osan tuloista, minkä jälkeen elämiseen jää niukasti rahaa.

Perustoimeentulon maksun siirtyminen Kelalle vuonna 2017 on myös aiheuttanut osaltaan väliinputoamista.

– Ne henkilöt, jotka Kelalla käsittelevät näitä asioita ovat usein kaupallisen peruskoulun käyneitä, esimerkiksi tradenomeja ja merkonomeja. Heiltä puuttuu sosiaalialan osaaminen sekä sosiaalityön koulutus. Kela on vasta nyt pääsemässä siihen, että he huomioivat paremmin ihmisen kokonaistilanteen eli sen, etteivät ihmisen ongelmat välttämättä ratkea vain rahalla, vaan taustalla voi olla muita elämäntilanteen hallitsemisen ongelmia, Hiilamo selittää.

Hänen mukaansa väliinputoajista keskustellessa on tärkeää muistaa, että väliinputoaminen voi olla myös subjektiivinen tunne eikä välttämättä kerro koko totuutta henkilön tilanteesta tai vallitsevien tukien rakenteista.

Kyyriäinen sanoo, että Kärkölän kodistaan hän poistuu vain ruumiina. Pellon laidalla olevassa talossa hän voi elää hyvin omavaraista elämää polttaen omia puitaan ja hakien veden omasta kaivosta. Keäisin kasvihuoneessa kasvaa myös jokunen tomaatti ja kurkku ja mustikoita saa kerättyä omalta pihalta useamman litran verran. Kuva: Ruska Paronen

– Järjestelmän pitäisi toki olla sellainen, ettei edes tunnetta väliinputoamisesta syntyisi. Toisaalta ongelma ei aina ole etuuksien tasossa tai miten ne määräytyvät, vaan ongelmana voi olla juurikin palvelun laatu, eli se, ettei pystytä tai osata kohdata ihmistä ja paneutua hänen tilanteeseensa.

Eriarvoisuusryhmän raportista huolimatta Hiilamo on epävarma, saadaanko väliinputoajien tilannetta helpotettua tulevassa sosiaaliturvan uudistuksessa.

– Valtaosa sotu-keskustelusta käsittelee sitä, mitä etuuksia jaetaan ja miten niitä maksetaan ihmisille. Varmasti enemmistö suomalaisista toimeentulotukea tarvitsevista on sellaisia, joille rahan saaminen riittää selviytymään. Sitten on niitä, jotka tarvitsevat sekä rahaa että tukea, jopa kädestä pitäen asioiden selvittämistä. Ajatellaan esimerkiksi tilannetta, jossa tullaan tapaamaan ammattilaista muovikassin kera, joka on täynnä avaamattomia laskuja ja sitä lähdetään sitten yhdessä käymään läpi. Ihmiset saattavat olla jo niin solmussa asioidensa kanssa, ettei tilille tuleva tietty rahasumma auta heitä pääsemään eteenpäin.

Kärköläläinen Kyyriäinen näkee valoa tunnelinpäässä

Ritva Kyyriäinen kertoo tilanteensa helpottuneen hieman lähipiirinsä tuen ansiosta. Myös pankeissa on tultu lopulta vähän vastaan maksujen uudelleenjärjestelyissä, vaikka niistäkin on koitunut mittavasti lisäkuluja. Tulevaisuudelta hän toivoisi sitä, ettei tilanne tästä ainakaan enää huononisi.

– Mutta entäs ne, joilla samanlaista tukipiiriä ei ole, hän sanoo.

Ruska Paronen
ruska.paronen@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 7,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
7,90€

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi