Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

Lasten hyväksikäyttötapaukset kasvoivat roimasti viime vuonna Päijät-Hämeessä

Osassa tapauksia on kyse vanhoista teoista, joista rikoksen uhri ei ole kyennyt ilmoittamaan poliisille aikaisemmin. Rikosilmoituksen tekeminen heti teon jälkeen auttaa sekä tapauksen tutkintaa että uhrin toipumista.

Lasten hyväksikäyttötapausten sekä törkeiden raiskausten määrä on kasvanut. Kuva: Colourbox

Poliisille tehtiin viime vuonna Päijät-Hämeessä lähes kaksi kertaa enemmän ilmoituksia törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä kuin edellisvuonna (viime vuonna 22, toissa vuonna 12). Muutos ei välttämättä ole osoitus viime vuoden rikoskehityksestä, sillä suuri osa rikoksista oli tapahtunut ennen sitä.

Syytä näin merkittävään rikosten määrän kasvuun poliisi ei osaa arvioida. Kanta-Hämeessä rikokset puolestaan vähenivät.

Vanhin viime vuonna ilmoitetuista tapauksista on viiden vuoden takaa.

– Seksuaalirikokset ovat arkaluonteinen asia. Ilmoitus rikoksesta voi tulla poliisille vuosia myöhemmin. Siihen asti siitä tietävät mahdollisesti vain uhri ja tekijä, sanoo rikosylikomisario Miia Lehtinen Hämeen poliisista.

Lehtisen mukaan on hyvin tyypillistä, että päätös poliisin puoleen kääntymisestä syntyy ilman ulkopuolisen myötävaikutusta. Ilmoituskynnys ylittyy, kun uhri on käsitellyt tapahtunutta sisällään riittävästi.

Pitkään teon jälkeen tehty ilmoitus voi vaikeuttaa näytön saamista. Viivyttelemättä tehty ilmoitus helpottaisi myös uhrin toipumista, huomauttaa Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän lapsiperhepalveluiden tulosaluejohtaja Sari Lahti.

Jos lasten ja nuorten parissa työtä tekevä sosiaalipalvelujen työntekijä epäilee asiakkaansa joutuneen seksuaalirikoksen uhriksi, siitä tehdään ilmoitus poliisille.

– Siitä ei ole pienintäkään epäilystä, Lahti sanoo. Enemmänkin hän on huolissaan siitä, havaitseeko työntekijä oikea-aikaisesti asiakkaansa käytöksessä jotain, joka kielii mahdollisesta rikoksen uhriksi joutumisesta.

Raiskauskriisikeskus Tukinaisen mukaan sosiaali- ja terveydenhuoltohenkilöstöllä on yhä jonkin verran epätietoisuutta ilmoitusvelvollisuudesta nuoriin kohdistuneissa seksuaalirikoksissa. Näkemys perustuu siihen, että alalla työskentelevät, varsinkin yksityiset terapeutit, ottavat melko usein yhteyttä Tukinaisen juristipäivystykseen.

Kuluvan vuoden alkupuoliskolla poliisille ilmoitettuja törkeitä lapsen seksuaalisia hyväksikäyttötapauksia on ollut Päijät-Hämeessä selvästi vähemmän kuin viime vuonna vastaavaan aikaan, kun taas perusmuotoista hyväksikäyttöä koskevat ilmoitukset ovat kaksinkertaistuneet.

Jos lasten ja nuorten parissa työtä tekevä sosiaalipalvelujen työntekijä epäilee asiakkaansa joutuneen seksuaalirikoksen uhriksi, siitä tehdään ilmoitus poliisille. Kuva: Colourbox

Lapseen kohdistuneet rikokset yhteen yksikköön

Hämeen poliisin viime syksyn organisaatiouudistuksessa lapsiin kohdistuneitten pahoinpitely- ja seksuaalirikosten tutkinta keskitettiin pitkäkestoisen tutkinnan yksikköön. Miia Lehtisen mielestä se on parantanut lapsiin kohdistuneitten rikosten tutkinnan laatua ja nopeuttanut esitutkintaprosessia.

Myös toimiva, monialainen viranomaisyhteistyö on tärkeää.

– Poliisi kartoittaa yhdessä muitten viranomaisten kanssa kokonaistilanteen lapsen etua ajatellen.

Hyväksikäytössä on usein kyse perheen sisäisistä tapahtumista. Jos teosta epäiltynä on toinen huoltajista, poliisi hakee käräjäoikeudelta edunvalvojan sijaisen määräämistä lapselle.

Törkeät raiskaukset runsastuneet

Poliisin kokoamissa tilastoissa huomio kiinnittyy lisäksi törkeitten raiskausten lisääntymiseen tänä vuonna Päijät-Hämeessä: viisi ilmoitusta, kun niitä koko viime vuonna oli kolme.

Törkeän raiskauksen yrityksestä on alkuvuonna kirjattu yksi ilmoitus.

Rikosylikomisario Martti Hirvosen mukaan neljässä törkeässä raiskauksessa viidestä uhri ja epäilty ovat tunteneet toisensa. Teoista kaksi on tehty samassa asunnossa, mutta niillä on ollut eri tekijä.

Kaikissa tapauksissa epäilty on poliisin tiedossa. Yksi epäilty on etsintäkuulutettu.

Osassa tapauksia on kyse nettituttavuudesta.

– Niitten ongelmana on, ettei oikeasti tiedetä, kuka siellä toisessa päässä on, Hirvonen sanoo.

Ongelmia voi syntyä myös silloin, kun lähdetään yöllä päihtyneenä ravintolasta tuntemattoman ihmisen matkaan.

Yhdessä tapauksessa viidestä on kyse perheen sisäisestä teosta. Ilmoittajan mukaan teko on tapahtunut jo 2010.

Syyteoikeus törkeässä raiskauksessa vanhenee kymmenessä vuodessa.

Kanta-Hämeessä tehtiin ilmoitettiin viime vuonna kahdeksan törkeää raiskausta (ei yhtään 2016). Tältä vuodelta on kolme ilmoitusta.

Tekijä on syytä saada vastuuseen teostaan, ja ilman poliisia se ei onnistu. Lakimies Riitta Silver, Raiskauskriisikeskus Tukinainen

Myös Hirvonen pitää tärkeänä, että seksuaalirikoksen uhri ilmoittaa tapahtuneesta poliisille mahdollisimman pian, niin hankala aihe kuin se onkin.

– Jos ei tutkita, tekijä ei saa seuraamusta ja voi uusia teon.

Perusmuotoisten raiskausten määrä on sekin ollut alkuvuonna kasvussa. Ilmoituksia tehtiin 14 kappaletta (17 koko vuonna 2017).

Lue myös: Kolme väkivallan uhriksi joutunutta suomalaista kertoo, miten he voittivat pelon - lahtelaisnainen on yksi heistä
 

Kriisikeskus: Uhri, varmista oikeusturvasi

Seksuaalirikoksen uhri saattaa tuntea häpeää ja syyllisyyttä. Tuntemusten kanssa ei pidä jäädä yksin, vaan tapahtuneesta on hyvä kertoa jollekin luotettavalle aikuiselle tai kaverille, neuvoo Raiskauskriisikeskus Tukinaisen lakimies Riitta Silver.

Hän kehottaa rikoksen uhria varmistamaan oikeusturvansa. Jokaisella seksuaalirikoksen uhrilla on oikeus maksuttomaan oikeusapuun.

– Oikeusavustajan hankkimista ei kannata epäröidä, Silver sanoo. Oikeudellisia neuvoja voi kysyä jo ennen rikosilmoituksen tekemistä, jos on epävarma todisteiden riittävyydestä.

– Tekijä on syytä saada vastuuseen teostaan, ja ilman poliisia se ei onnistu, Silver muistuttaa.

Uhrin on mahdollista saada suojelua sekä esitutkinnassa että oikeudenkäynnissä, mikäli hän ei halua nähdä tekijää.

Tukinaisen palvelut ovat myös kaikenikäisten nuorten käytettävissä. Kriisi- ja juristipäivystykset toimivat koko kesän. Soittaja saa ohjausta ja tukea nimettömänä.

Yhä useammin Tukinaisen päivystyspalveluun soittaa seksuaalirikoksen uhrin kaveri tai muu läheinen henkilö, mikäli uhri ei itse siihen pysty.

– On hienoa havaita, että kaveria ei jätetä pulaan, Riitta Silver sanoo.

Pääkaupunkiseudulla toimivat SERI-tukikeskus Naistenklinikan yhteydessä auttaa kellon ympäri 16 vuotta täyttäneitä seksuaalirikoksen uhreja. Alle 16-vuotiaat voivat kääntyä terveyskeskuksen tai sairaalapäivystyksen puoleen näytteitten ottamiseksi.

– Neuvona on mennä lääkäriin heti, vaikka näkyviä vammoja ei olisikaan.

Lisätty 19.7. klo 13.04: Grafiikka, jossa tilasto.

Mikko Kivelä
mikko.kivela@ess.fi
Tämä sisältö on avoinna vain tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS Verkko Plus 1 kk vain 7,90 € (norm. 14,50 €) ja pääset käsiksi kaikkiin Etelä-Suomen Sanomien maksullisiin sisältöihin.

Tilaa tästä 1 kk 7,90 €

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi X