Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

"Synnytykseen valmistautuminen on monelle naiselle henkinen asia" – doula voi tukea odottavan äidin lisäksi myös puolisoa

Ensisynnyttäjiä suositellaan valmistautumaan lapsen syntymään. Doula voi olla korvaamaton tuki matkalla äitiyteen. Lahteen perustettiin alkukeväästä doularyhmä, miten heillä on sujunut?

Heta Lahti hieroo raskaana olevan Tia-Maria Miikkulaisen hartioita gua sha -kammalla. Kuva: Elena Liseytseva

Lahteen perustettiin alkukeväästä doularyhmä, johon kuuluu viisi henkilöä. He toimivat itsenäisesti ja liikkuvat pääosin Päijät-Hämeen alueella. Doulat yleistyvät kovaa vauhtia, ja esimerkiksi Helsingissä heidän hyödyntäminen on jo yleistä.

– Doulia on yhä enemmän, koska tietoisuus toiminnasta on lisääntynyt, kertoo Heta Lahti Lahden doularyhmästä.

Doula on tukihenkilö raskauden ja synnytyksen ajaksi sekä synnytyksen jälkeen. Hän ja synnyttäjä tutustuvat toisiinsa jo raskausaikana ja valmistautuvat synnytykseen yhdessä.

– Kuuntelemme synnyttäjän toiveita, ja toimimme niiden mukaan. Kun synnytykseen lähdetään, on doula synnyttäjälle jo tuttu, Lahti sanoo.

Synnytykseen valmistautuessa voidaan tehdä rentoutusharjoituksia. Mikäli toiveena on lääkkeetön kivunlievitys, doula voi esimerkiksi painella akupisteitä synnytyksen aikana, vaikka synnyttäjällä olisi lääkkeet käytössä.

– Tärkeää on, että synnyttäjä tuntee olonsa turvalliseksi, jolloin synnytyshormonit ohjaavat synnytystä oikealla tavalla, Lahti kertoo.

Doulien hyödyistä on saatu yhä enemmän tutkimustietoa. Synnyttäjän saama jatkuva tuki voi vähentää keisarileikkauksia ja lääkkeellisen kivunlievityksen tarvetta. Doula ei ole kätilö vaan henkinen tuki. He eivät tee lääketieteellisiä toimenpiteitä.

Myös puolison tukena

Käsien akupisteiden hieronta ja painelu voivat toimia kivunlievityksessä. Kuva: Elena Liseytseva

Martta Lindström löysi tietoa doulista Facebookin synnytysaiheisen keskusteluryhmän sivuilta. Lindström tutustui douliin myös Aktiivinen synnytys -yhdistyksen järjestämissä keskusteluilloissa. Raskaus oli Lindströmin ensimmäinen, joten hän päätti hankkia tukihenkilön.

– Synnytyksessä oli turvallisempi olo, kun oli ulkopuolinen, mutta tuttu henkilö läsnä, Lindström kuvailee.

Doulan tarjoama lääkkeetön kivunlievitys toimi Lindströmin kohdalla. Synnytyksen aikana saaduista kipupiikeistä ei ollut apua, mutta käsien akupisteiden painelu helpotti oloa. Suurin hyöty syntyi kuitenkin henkisestä tuesta.

– Synnytys on yksi elämän tärkeimmistä hetkistä. Kaikki ei kuitenkaan aina suju odotetusti, mutta valmistautumisella ongelmiin pystyy varautumaan.

Lapsen syntymä on usein myös puolisolle tunteellinen hetki, joten doula on tarvittaessa molempien tukena. Martta Lindströmin puoliso Janne Lindström koki doulan hyödylliseksi.

– Synnytys venyi pitkäksi, ja jonkun oli hyvä olla tukena ja läsnä kaiken aikaa. Tukihenkilön ansiosta pääsin välillä itsekin lepäämään, Janne Lindström kertoo.

Douliin suhtaudutaan myönteisesti

Synnyttäjän ja doulan välinen vuorovaikutus on tärkeää. Tapaaminen järjestetään usein doulattavan kotona. Kuva: Elena Liseytseva

Martta Lindström ohjattiin äitiysneuvolassa perhevalmennukseen, jossa käytiin läpi käytännön asioita. Hän kävi myös yksityisessä synnytysvalmennuksessa ja hankki tietoa äitiydestä itsenäisesti.

– Synnytykseen valmistautuminen on monelle naiselle henkinen asia, mutta neuvolassa ei tarjottu henkistä tukea synnytykseen. Jos emme olisi käyneet yksityisessä valmennuksessa, olisimme olleet puilla paljailla synnytyksen alkaessa.

Pääterveysaseman apulaisylilääkäri Sirpa Rekonen ei allekirjoita väitettä.

– Äitiysneuvolasta saa myös henkistä tukea ja ohjausta. Tapaamisia on raskauden ajan sekä myös synnytyksen jälkeen, Rekonen perustelee.

Rekosen mukaan doulatoiminta on kuitenkin hyödyllistä ja tärkeää, sillä kaikki tuki on odottavalle äidille tarpeen.

Äitiysneuvolassa synnytysvalmennus on osa ensisynnyttäjille suunnattua perhevalmennusta. Perhevalmennukseen sisältyy synnytysvalmennuksen lisäksi muun muassa vanhemmuuteen kasvamiseen tai parisuhteen tukemiseen liittyvää valmennusta.

Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän neuvoloiden palveluesimies Eija Virtasen mukaan doulan tuki ja läsnäolo voivat auttaa positiivisen synnytyskokemuksen muodostumisessa.

– Henkinen valmennus synnytystä ja vanhemmuutta varten on erittäin tärkeää. Me tarjoamme siihen palvelua, mutta doula toimii hyvänä lisänä, mikäli odottava äiti kokee sen tarpeelliseksi.

Läsnä myös synnytyksen jälkeen

Lahdessa työskentelevillä tukihenkilöillä on tehtävään koulutus, jota järjestetään esimerkiksi Helsingissä. Kätilödoulalla on myös kätilön koulutus, mutta he ovat synnytyksessä joko kätilön tai doulan roolissa. Lahden ryhmässä on kaksi kätilödoulaa.

Tukihenkilön hinta määräytyy muun muassa doulan koulutustaustan ja kokemuksen perusteella. Usein hinta on muutamasta sadasta eurosta ylöspäin.

Myös ensi- ja turvakoti järjestää doulatoimintaa, jonka tukihenkilöt työskentelevät vapaaehtoisesti. Heidän palvelu on tarkoitettu ensisijaisesti erityistä tukea tarvitseville.

Tukihenkilö on käytettävissä ennalta sovitun ajan. Lisäksi doula päivystää neljä viikkoa, jolloin hän on valmis lähtemään synnytykseen milloin vain. Synnytyksen jälkeen doula voi antaa esimerkiksi imetysneuvoja.

Lahden doularyhmän tukihenkilöillä on takanaan eri määrä synnytyksiä, pisimpään doulana toiminut on tehnyt doulauksia 14 vuotta. Lahti on ollut synnytyksessä mukana muutaman kerran. Doulien saama palaute on ollut positiivista.

– Kätilöt tekevät hienoa työtä, mutta monesti on niin kiire, etteivät he voi olla niin paljon läsnä kuin he toivoisivat, Lahti kertoo.

Kätilöliiton mukaan kätilöiden toive on, että synnyttäjät valmistautuisivat synnytykseen paremmin.

– Jos henkilö on valmistautunut synnykseen hyvin, siitä jää positiivisempi kokemus, vaikka kaikki ei menisikään niin kuin oli toivonut, Lahti sanoo.

Myös Martta Lindström kannustaa odottavia äitejä valmistautumaan ja ottamaan asioista selvää ennen synnytyssaliin astumista. Hänen mukaan moni suhtautuu doulan hankkimiseen epäilevästi.

– Usein synnytykseen suhtaudutaan niin, että kyllä lapsi tulee ulos tavalla tai toisella. Ei kukaan lähde ajamaan autollakaan ilman harjoittelua, joten miksi lähtisi synnytykseen valmistautumatta, Martta Lindström painottaa.

Jenna Lempinen
jenna.lempinen@ess.fi
Tämä sisältö on avoinna vain tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS Verkko Plus 1 kk vain 7,90 € (norm. 14,50 €) ja pääset käsiksi kaikkiin Etelä-Suomen Sanomien maksullisiin sisältöihin.

Tilaa tästä 1 kk 7,90 €

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi X