Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

Lahden keskustan ytimeen syntyi vipinää, mutta elinvoima aleni – "Jos tänne oikeasti halutaan muutosta, sen täytyy olla jotain isompaa"

Janne Viitamies väläytti uutta rakennusta Sokoksen tilalle. Kävimme kaupungilla kysymässä, tarvitaanko isoja uudistuksia, vai riittääkö kevyt somistusmeininki?

Myynti on ollut laskussa, sanoo yrittäjä Hanna Paasimaa. "Koko ajan saa olla huolissaan, että palkat ja muut saadaan maksettua", hän toteaa. Kuva: Aku Isotalo

– Onhan tämä ollut ihan kaoottinen juttu, huokaa Lahden Rautatienkadun yrittäjä Hanna Paasimaa. Hän vastaa kysymykseen, miten Lahden keskustalla nyt menee, kun toriparkin ja Aleksin katuremontin työmaiden pöly on ehtinyt laskeutua.

Paasimaata harmittaa, että Rautatienkadun mäestä on poistettu levennetyn jalkakäytävän alta parkkipaikkoja. Ne olisivat Kaihdin ja Markiisi -liikkeelle tärkeitä.

– Ihan hirveätä. Vaikka sanotaan, että kävelijämäärät ovat lisääntyneet, asiakasvirrat ovat hävinneet, koska täällä ei ole kunnon parkkipaikkoja liikkeiden edessä, Paasimaa katsoo.

– Voisi tehdä niin, että ravintoloiden terassit jäisivät, mutta kadunvarteen tehtäisiin muutama puolen tunnin tai 15 minuutin pikaparkkiruutu, hän ehdottaa.

"Elävyys syntyy pienistä toimenpiteistä"

On aurinkoinen kesäinen aamupäivä, kun Paasimaa ja muut Rautatienkadun yrittäjät availevat liikkeitään. Olemme kaupungilla kyselemässä, ovatko yrittäjät ja kaupunkilaiset tyytyväisiä uudistuneeseen keskustaan.

Useat liikkeet ovat somistaneet katutilaa tuomalla edustalleen tuoleja, kukkaruukkuja ja pöytiäkin. Kyse on Lahti City -yhdistyksen kampanjasta, jonka tarkoituksena on tuottaa kaupunkilaisille hyvää mieltä ja yrityksille lisää asiakkuuksia.

– Vaikka kaupunki ja kiinteistöjen omistajat tekevät isoja juttuja, loppujen lopuksi elävyys syntyy yritysten pienistä toimenpiteistä ja kaupunkilaisten vastauksista niihin, sisääntulosta liikkeisiin ja asioinnista kaupungilla, Lahti Cityn väistyvä toiminnanjohtaja Janne Viitamies huomauttaa.

Paasimaan liikkeen ovenpieltä koristaa tuolin päälle asetettu kukkaruukku.

– Tuoli ja kukkaruukku -meininki on ihan kivaa, mutta ei se tänne ihmisiä tuo vaan ainoastaan viihtyisyyttä. Minulla on ollut tuoli tuossa talvellakin. Välillä vaihtelen siihen somistusta.

"Kyllä ne meillä käyvät"

Yrittäjä Anne Rampa-Pajuvesa puhui puhelua partukampaamonsa edustalla. Kuva: Aku Isotalo

Lahden keskusta on merkittävä kauppapaikka, sillä liiketilojen määrällä mitattuna se on maan neljänneksi suurin. Edellä ovat vain Helsingin, Tampereen ja Turun keskustat. Laskennan mukaan Aleksilla on vuositasolla viisi miljoonaa jalankulkijaa.

Rautatienkadulla toimivan Lahden Hiusklinikan yrittäjä Anne Rampa-Pajuvesa kertoo, että asiakkaita on riittänyt entiseen malliin.

– Vaikka joku sanoo, että jos ei pääse lähelle, jättää tulematta, mutta kyllä ne meillä käyvät. Olemme sanoneet, että edullisemmille parkkipaikoille on vain pieni matka. Jotkut ovat periaatteen ihmisiä eivätkä aja esimerkiksi toriparkkiin, vaikka se on pirun hyvä.

Hiusklinikan edustalla on sininen pöytä ja tuolit.

– On ihan kiva, kun on lupa laittaa kaunistusta. Tuoleille saa istua, vaikka ei olisikaan asiakkaamme, Rampa-Pajuvesa sanoo.

"Sokkarissa ei ole muuta kuin vaatteita"

Läheisessä Tanner-liikkeessä kosmetologiyrittäjänä toimiva Birgitta Kiiski kantaa kalusteita jalkakäytävälle.

– Asiakkaat ovat tykänneet istua ja odottaa ulkona. Kalusteet tuovat liikkeen paremmin esille. Ihmiset kävelevät ohi ja katsovat, että mikäs tuossa on.

Kiisken mukaan monet asiakkaista ovat keskustasta ja tulevat kävellen. Valituksia parkkipaikoista ja -maksuista hän ei ole juurikaan kuullut.

– Tykkään Rautsikan viihtyisyydestä. Täällä on pikkuputiikkeja ja kävelijöitä. Toisaalta olisi kiva, että ihmiset pääsisivät parkkeeraamaan.

Rautatienkadun sisäpihan kulmauksesta löytyy kellohuoltoliike, jonka ovella näyttää olevan kukkaruukku.

– Kukat ovat viereisen liikkeen. Itsellenikin on varmaan tulossa, KoKo-huolto -kommandiittiyhtiön yrittäjä Konsta Koskinen kertoo.

Koskisen mielestä Lahden keskustassa liikkuu ihan mukavasti ihmisiä.

– Tottakai aina on kehittämistä, ja monet valittavat parkkimaksuista. Pääosa asiakkaista tulee kävellen. Pari asiakasta on saanut parkkisakon, kun on jäänyt juttelemaan ja unohtanut, että pitää lähteä.

Koskisella on selvä mielipide kysymykseen, tarvitaanko Lahden keskustassa jatkossakin isoja uudistuksia, vai riittääkö kevyt somistusmeininki?

– Jos tänne oikeasti halutaan jotain muutosta, kyllä sen täytyy olla jotain isompaa. Keskustasta ovat isot kaupat hävinneet lähes kokonaan. Kun olin muuttanut Lahteen, Sokkari (Sokos) oli älyttömän hieno. Mitä tahansa halusi, sieltä löytyi. Nyt siellä ei ole muuta kuin vaatteita.

Tilaa vievä kauppa lähtenyt keskustasta

Sokoksen kolmoskerros poistui käytöstä vuodenvaihteessa. Kuva: Aku Isotalo

Lahden keskustan liiketilojen maantieteellinen keskipiste on Aleksilla Sokoksen tavaratalon kohdalla. Tavaratalokauppa ei käy Lahden kaupallisessa ytimessä takavuosikymmenten kulta-aikojen malliin.

Tämän vuoden alussa Osuuskauppa Hämeenmaa sulki Sokoksen kolmannen kerroksen. Tätä ennen tilaa tarjottiin taide- ja muotoilukeskukselle, joka kuitenkin päätettiin perustaa Malskin kortteliin.

Keskustan asema kaupan keskuksena alkoi horjua 1990-luvulla, jolloin Launeelle avattiin Citymarket ja Prisma. Tämän jälkeen Launeelle ja Renkomäkeen on keskittynyt runsaasti muun muassa tilaa vievää kauppaa.

Keskustasta ovat vieneet asiakkaita myös Holman Prisma ja Karistoon rakennettu kauppakeskus Karisma. Kehitystä jatkaa Hollolan Salpakankaalle viime vuotta avattu Prisma.

Ympäristöministeriön vuonna 2014 julkaisema raportti kertoi, että Lahdessa keskustan osuus paljon tilaa vievän erikoistavarakaupan työpaikoista oli vertailukaupunkien pienin, yksi kolmasosa.

Päivittäistavarakaupan myyntipinta-ala on kasvanut 2000-luvulla tasaisesti keskustan ulkopuolella. Ministeriön raportin mukaan kehitys on verottanut keskusta-alueiden osuutta kaupasta muun muassa Tampereella, Turussa ja Lahdessa.

Putki Aleksin yli?

Hämeenmaa haluaisi rakentaa Sokoksen ja Seurahuoneen välille kävelysillan. Kuva: A1-arkkitehdit

Hollolassa Salpakankaan kaupalliset palvelut pantiin raskaalla kädellä uusiksi, kun Hämeenmaa rakensi Prismansa kauppakeskus Kompassin paikalle. Kenties jotain vastaavaa tarvittaisiin myös Lahden keskustassa.

Tätä mieltä on ainakin Lahti Cityn Viitamies, joka ehdotti kesäkuussa Ylen haastattelussa radikaaleja ratkaisuita Lahden Sokoksen kortteliin. Hän visioi Sokoksen tilalle liiketoimintaa, asumista sekä kulttuuriin ja vapaa-ajanviettoon liittyviä palveluita tai hotellia.

Hämeenmaa ei ainakaan toistaiseksi ole jyräämässä Sokosta maan tasalle. Sen sijaan Hämeenmaa haluaisi rakentaa Aleksin ylittävän kävelysillan, jonka avulla Seurahuoneen hotellia voitaisiin laajentaa Sokoksen kiinteistöön.

– Sillalle haetaan rakennuslupaa, jotta Sokoksen kolmoskerrosta saataisiin kehitettyä. Sokos siirtyi vuodenvaihteessa kahteen käyttötavarakerrokseen, käyttötavarakaupan toimialajohtaja Jouni Viljanen toteaa.

Kävelyputkea on pidetty kaupunkikuvallisesti ongelmallisena. Kaupungin teknisen ja ympäristölautakunnan puheenjohtaja Francis McCarron (kok.) näyttäisi hankkeelle vihreää valoa.

– Se on sellaista positiivista rakentamista, jota keskusta kaipaa, hän toteaa.

Viljanen on tyytyväinen siihen, että keskustan isot remontit on saatu tehtyä, ja kauppaa voidaan käydä normaalioloissa.

– Keskustan vetovoimassa ei mitään suurempaa parannusta ole näkynyt. Toivoisi, että ihmiset löytäisivät paremmin keskustaan ja viihtyisivät siellä.

"Suorastaan melkein sykkii"

Jalankulkijat ja terassit saivat lisää tilaa Alentarinkadulla vuonna 2016 tehdyssä katuremontissa. Kuva: Aku Isotalo

Aleksin ja Rautatienkadun risteys näyttää lämpimänä kesäpäivänä elävältä. Vuonna 2016 toteutettu Aleksin katuremontti toi tilaa muun muassa ravintoloiden terasseille. Kadulla säilyi yksi ajokaista.

Mervi Räihä ja Ulla Kivivuori nauttivat kesäpäivästä viinilasillisten ääressä. Kuva: Aku Isotalo

Mervi Räihä ja Rovaniemeltä saapunut Ulla Kivivuori ovat istahtaneet Wine Cafe Olavin terassille.

– Aleksi on aivan uskomattoman ihana. Yleensä joka paikassa jalkakäytävät ovat kauhean kapeita, mutta tässä mahtuu… Voi että, tosi hyvä. Mikään ei ole sen mukavampaa kuin katsella tässä ihmisiä, Kivivuori kehuu.

Myös Räihä pitää Aleksin uudistamista onnistuneena.

– Koko katua ei kannattanut ottaa kävelykaduksi, tämä on sen verran leveä. Kävelykatu ei olisi niin intiimi kuin monessa muussa kaupungissa. Pieniä putiikkeja voisi olla enemmän. On harmi, jos on tyhjää liiketilaa.

Mikään ei ole sen mukavampaa kuin katsella tässä ihmisiä. Ulla Kivivuori

McCarron pitää Aleksin katuratkaisua hyvänä kompromissina. Keskusta on edelleen tavoitettavissa, mutta samalla saatiin lisää tilaa kävelijöille ja terasseille.

– Nyt kun kesäaikana katsoo Aleksia Lanunaukion ympäristössä, sehän suorastaan melkein sykkii.

Elävät kaupunkikeskustat -yhdistyksen lahtelainen toiminnanjohtaja Pokko Lemminkäinen on niin ikään tyytyväinen uuteen Aleksiin.

– Lahden keskustassa on tapahtunut hienoa kehitystä. Aleksin ytimessä ihan makea tunnelma. Siellä on yllättävän hyvä vipinä.

Elinvoima heikkeni

Lahden keskustan kaupallinen keskipiste sijaitsee Sokoksen edustalla. Kuva: Martti Wilhelms, ALL-in elinvoimalaskenta

Vipinä onkin tervetullutta, sillä toukokuussa julkistetun selvityksen mukaan Lahden keskustan elinvoima on alentunut viime vuodesta 3,5 prosentilla. Suunnittelumaantieteilijä Martti Wilhelmsin kartoituksessa otetaan huomioon lauantaina avoinna olevien liikkeiden määrä sekä tyhjien liiketilojen määrä.

Elinvoiman heikkeneminen johtuu siitä, että lauantaisin palvelevien liikkeiden määrä pieneni kymmenellä. Tyhjien liiketilojen osuus on Lahdessa 12,2 prosenttia, kun vertailukaupunkien keskiarvo on 11,3. Tyhjien liiketilojen määrä pysyi viime vuoteen nähden ennallaan.

Triossa peitettiin tyhjää liiketilaa mainoslakanalla. Kuva: Aku Isotalo

Kauppakeskus Triossa on monia isoja liiketiloja tyhjillään. Katutason kerroksessa peitetään juuri yhtä autiota myymälätilaa mainoslakanalla. Peiteltävää saattaa tulla lisääkin, sillä kuulutuksen iloinen naisääni mainostaa askartelukauppa Sinooperin konkurssiloppuunmyyntiä.

Mielikuvat elävät vahvoina

Kun Centrum avautui vuonna 1978, elettiin tavaratalojen kulta-aikaa. Nykyisin paikalla sijaitsee Trio Opaalina tunnettu rakennus. Kuva: ESS / Arkisto

Vuonna 2015 Triossa vieraili 6,7 miljoonaa kävijää. Viime vuonna kävijöitä tilastoitiin 5,3 miljoonaa.

Trion kauppakeskusjohtaja Saara Viento Cityconista kertoo, että vuoden 2016 katutyöt vaikuttivat oleellisesti kävijämääriin.

– Trion edessä oleva bussipysäkki oli poissa käytöstä. Kaikki asiakkaat, jotka siirtyivät asioimaan muualle, eivät ole palanneet asioimaan keskustaan.

Viento katsoo, että rakennustyöt ovat tehneet keskustasta entistä viihtyisämmän.

– Mielikuvat keskusta-asioinnin vaikeudesta ovat jääneet elämään vahvoina, vaikka todellisuudessa liikkuminen keskustaan ja sen sisällä on yhtä helppoa kuin ennenkin. Keskusta itsessään on miellyttävämpi kuin ennen.

Trion vuosimyynnissä on tilastojen mukaan isoa vaihtelua. Vuonna 2014 myynti oli 71,5 miljoonaa euroa ja seuraavana vuonna 43,9 miljoonaa euroa. Vuonna 2016 kauppaa käytiin 53,6 miljoonalla eurolla. Mistä vuoden 2015 pudotus johtuu?

– Vuodesta 2015 alkaen Citycon on ilmoittanut verottomat kokonaismyyntitiedot, kun vuonna 2014 luvut sisälsivät vielä myös arvonlisäveron osuuden, Viento kertoo.

Vesijärvenkadun kavennus jäissä

Astumme Triosta Vesijärvenkadulle, joka on vähän kuin Aleksanterinkatu ennen vanhaan. Liikennettä kulkee neljällä kaistalla, jalkakäytävät ovat kapeahkot, eikä erillistä pyöräilykaistaa ole.

Kaupunki on suunnitellut Vesijärvenkadun kokeiluluontoista kaventamista Kirkkokadun ja Lahdenkadun välisellä osuudella, jolla ei kulje bussiliikennettä. Molempiin ajosuuntiin johtaisi yksi ajokaista, minkä on laskettu riittävän katuosuuden liikennemäärille.

Kavennuskokeilu on toistaiseksi jäissä odottamassa Lahdenkadun ja Aleksin alkupään katuremonttien valmistumista.

Lautakunnan puheenjohtaja McCarron kertoo, että asiaa käsitellään seuraavan kerran noin vuoden päästä.

– Itse suhtaudun hyvin varauksellisesti suunnitelmaan. Jos pystytään ratkaisemaan asia niin, ettei keskusta mene ihan sumppuun, asiasta voidaan keskustella. Tässä vaiheessa en pidä Vesijärvenkadun suunnitelmia toteuttamiskelpoisina, hän katsoo.

"Talvella ankeaa ja tyhjää"

Jatkamme Vapaudenkadun viihdeosuudelle, jossa on ruman parkkitalon paikalle rakennettu elokuvakeskus sekä useita ravintoloita. Myös Vapaudenkadulle on laadittu suunnitelmia ajoradan kaventamisesta ja kävelypainotteisuuden lisäämisestä.

Vapaudenkadun toimijoista monet vastustavat kadun uudistamista, kertoo Lahti Cityn hallituksen puheenjohtaja Raimo Kiljunen.

Myöskään valtakunnallinen keskustakehittäjä Lemminkäinen ei lämpene Vapaudenkadun kaventamiselle.

– En hahmota, mitä sillä saavutettaisiin. Jos jokin liikennemuutos tehdään, pitää olla jotain mitattavaa hyötyä.

Vapaudenkadulla ei juuri näy tuoleja ja kukkaruukkuja. Paperikuun myymälän edustalla on myytävänä oleva pöytäryhmä, jonka ääressä lippahattupäinen mies puhuu puhelimeen. Kun puhelu loppuu, pääsemme kysymään hänen mielipidettään keskustasta.

Olavi Koistinen toivoo Lahden keskustaan lisää kukkia. Kuva: Aku Isotalo

– Tämä on hienoa. Minä tykkään kukista. Torilla on hienot kukat. Niitä on kiva katsella, Olavi Koistinen kommentoi somistuskampanjaa.

Koistisen mielestä keskusta näyttää hyvältä kesällä, mutta talvella on ankeaa ja tyhjää.

– Aina jotain pientä hienosäätöä voisi olla. Miten kauppaliikkeet pärjäävät, kun veto on ollut Launeen suunnalle? Parkkijutut ovat yksi asia. Voisi olla ilmaisia ruutuja sitä varten, että puikahtaa jossakin. Hintoja olisi syytä alentaa. Toriparkissa en ole käynyt, hän kertoo.

Torin reunalla toimiva kahvila Tryffdeli on tehnyt edustalleen pienen terassin, jossa kaksi naista syö keittolounasta.

Maarit Ollila ja Jenna Rainio nauttivat lounasta Vapaudenkadun terassilla. Kuva: Aku Isotalo

– Tämä on ihan kiva. Täällä on tosi hyvä ruoka. Aurinko paistaa, ja on ihan mahtavaa istua. Keskustassa on tosi nätisti laitettu kukkajutut. Ehkä näyttävyyttä kaivattaisiin lisää. Torille voisi tuoda jotain, se on muuten niin autio, Maarit Ollila pohtii.

Hänen seuranaan on Jenna Rainio, joka asuu Kouvolassa.

– Kouvolan keskustassa on hieno kävelykatu, mutta kauppakeskus Veturi on vienyt melkein kaikki asiakkaat. Lahdessa tori on ihan kiva.

"Tornitalo Alatorille"

Toriparkin rakentaminen toi kauppatorille harmaat porrasnousukopit, joissa on pari pientä liiketilaa. Toisin kuin esimerkiksi Kuopiossa tai Turussa, Lahdessa torin ympärillä ei ole isoa kauppaa tai kauppakeskusta.

Lemminkäisen mielestä tilanne pitäisi korjata rakentamalla Alatorille 20-kerroksinen tornitalo.

– Ronskia otetta tarvitaan, ei pikku kosmetiikkaa. Maakunnalle, Suomelle ja Euroopalle on näytettävä, missä on Lahden keskusta. Torin kaupalliseksi kehittämiseksi pitäisi tarkastella kaikki vaihtoehdot, hän katsoo.

Tornitalo olisi mahdollista rakentaa Paavolassa sijaitsevaan Luhdan kortteliin. Hankkeesta kantautuneet tiedot kertovat, että jo vuosia jatkunut selvitysvaihe voisi johtaa myös toteutukseen.

Lemminkäinen näkee Paavolan olevan sivussa keskustan kuumasta ytimestä. Hämeenmaan Viljanen puolestaan arvioi, että toteutuessaan Luhdan hanke vahvistaisi koko keskustaa.

– Näen, että Paavola on osa keskustaa. Kun tarjontaa tulee lisää, kaikki keskustan toimijat hyötyvät. Kiinnostavuus ihmisten mielissä kasvaa.

"Toivossa eletään, että virkistyisi"

Vuokraisäntä osti Tuomitalon sisäpihan liikkeille kukkaruukut, kertoo yrittäjä Pirkko Rousku. Kuva: Aku Isotalo

Jatkamme Marolankadulta Tuomitalon sisäpihalle, jossa pari yritystä on somistanut edustaansa. Ompelupalvelu PR-Designin yrittäjän Pirkko Rouskun liiketoimintaan keskustan isot remontit eivät ole vaikuttaneet.

– Koko ajan on asiakkaita ja töitä riittää. Asiakkaamme pysäköivät toriparkissa, Hämeenkadulla ja Rauhankadullakin, hän kertoo.

Arte-lääkärikeskuksen lähihoitaja Riikka Hirvonen kertoo juoneensa aamukahvit työpaikkansa edustalla.

– Hetkellisesti tuli tunne kuin olisi ulkomailla, kun aamulla oli 20 astetta lämmintä. Kyllä tässä ohikulkijatkin ovat istuneet.

– Toki toivoisimme, että penkkejä käytettäisiin enemmänkin. Meille saa tulla juttelemaan ja moikkaamaan. Aina ei tarvitse olla niin asiallista, terveydenhoitaja Pirjo Tiira sanoo.

Keskustan uudistamista on Hirvosen ja Tiiran mielestä jatkettava.

– Olisi kiva, jos keskustassa olisi vielä virkeämpää ja tyhjät tilat täyttyisivät. Aina pitää kehittyä ja pysyä ajan hermolla, Hirvonen toteaa.

– Toivossa eletään, että keskusta virkistyisi. Uudistamista tarvitaan aina. Yrittäjien pitäisi tulla enemmän ulos, Tiira miettii.

"Voidaan hetki huokaista"

Tuomitalon sisäpiha johtaa Hämeenkadulle, jonka keskiosalla ei näy tuoleja tai kukkaruukkuja. Kadun ilmettä on kuitenkin tarkoitus kohentaa muulla tavoin.

– Hämeenkadulla on virinnyt ajatus, että toimijat, kiinteistöt ja kaupunki yhdessä kohentaisivat valaistuksella ja muilla piristävillä toimilla viihtyvyyttä, Lahti Cityn puheenjohtaja Kiljunen kertoo.

Kiljunen on sitä mieltä, että keskustaa voidaan nyt kehittää pienehköillä taloudellisilla panostuksilla.

– Voidaan hetki huokaista ja miettiä seuraavia steppejä.

Lautakunnan puheenjohtaja McCarron on samaa mieltä.

– Kehittäminen lähtee pienemmistä asioista ja viihtyisyystekijöistä.

McCarron haluaisi alentaa pysäköinnin hintaa keskustassa. Alennukset olisi kuitenkin tehtävä siten, ettei toriparkin ja kaupungin pysäköintiyhtiön taloutta romuteta.

Kiljusen mielestä autoilijoita ei pidä pakottaa käyttämään parkkilaitoksia.

– Siitä seuraa vain antipatiaa toimijoita kohtaan.

"Lahdessa ollaan etukenossa"

Juuri nyt näyttää siltä, että keskustan laajamittaisessa uudistamisessa on edessä tuumaustauko. Sillä aikaa kun seuraavia isoja hankkeita haudutellaan, voidaan keskittyä vaikkapa tuoleihin ja kukkaruukkuihin, valaistukseen sekä tapahtumiin.

– On pyrittävä mahdollistamaan julkisten tilojen edullista käyttöä järjestöille, yrityksille ja ihmisille. Voidaan järjestää esimerkiksi piha- ja puistokirppareita ja tanssitapahtumia, mihin kaupungin pitää sanoa vain kyllä, McCarron sanoo.

Kaupunginarkkitehti Anne Karvinen-Jussilainen vakuuttaa, ettei katutilan haltuunotto ole kaupungista kiinni.

– Haluamme kehittää keskustan viihtyisyyttä niin, ettei se jää hakemuksiin ja siihen, että kaikki on liian hankalaa.

Lahti Cityn varapuheenjohtajana ja keskustayrittäjä Toni Putula arvioi, että jalkakäytäväkalusteita on Lahden keskustassa viime vuoteen verrattuna moninkertainen määrä.

– Nämä ovat aika pieniä asioita, joilla viihtyisyyttä saadaan nostettua potenssiin kaksi. Monta muutakin juttua voidaan tehdä, mutta esimerkiksi Kouvolan ja Lappeenrannan keskustoihin verrattuna Lahdessa ollaan vähän etukenossa, Putula kehaisee.

Tuoleista ja kukkaruukuista otettuja kuvia esitellään taidenäyttelynä Fringe-festivaalin yhteydessä elo–syyskuun vaihteessa.

Vili Uuskallio
vili.uuskallio@ess.fi
Tämä sisältö on avoinna vain tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS Verkko Plus 1 kk vain 7,90 € (norm. 14,50 €) ja pääset käsiksi kaikkiin Etelä-Suomen Sanomien maksullisiin sisältöihin.

Tilaa tästä 1 kk 7,90 €

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi X