Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

Keskusta hiljenee, mutta Radanvarteen muutetaan keskelle meteliä - näin lahtelaisten korvia koetellaan tulevina vuosina

Lahden keskusta ei tälläkään hetkellä ole kaupungin meluisin paikka, mutta tulevina vuosina se hiljenee vielä entisestään. Muualla kaupungissa teollisuuden ja liikenteen meteliä muun muassa meluaidoilla. Hyvää tarkoittavat keinot voivat kuitenkin kääntyä itseään vastaan.

Eteläisen kehätien valmistuminen siirtää rekka-autot pois nykyiseltä Mannerheiminkadulta. Muutos tarkoittaa liikennemelun vähenemistä vaikka henkilöautot jäävätkin jäljelle. Kuva: Samuli Ikäheimo

Lahden melualueet kokevat lähivuosina perusteellisen muutoksen, kun keskikaupunki alkaa hiljentyä ja rakentamisen painopiste keskittyy rautatien ja valtatie 12:n varteen.

Kaava-alueelle rakennettavien asuinkerrostalojen neliömetreistä 75 prosenttia sijaitsi viime vuonna meluvyöhykkeellä. Lisäys on huima, kun edellisvuonna sama luku oli 50 prosenttia ja sitä edeltävänä vuonna 35 prosenttia.

Luvut tarkoittavat sitä, että Lahdessa rakennetaan entistä enemmän melualueille. Niillä tarkoitetaan paikkoja, joissa vuorokautinen meteli ylittää päivällä keskimäärin 55 desibeliä ja yöllä 50 desibeliä.

Radanvarsi syynä

Prosenttilukemien jyrkkä nousu selittyy Radanvarren kaavoittamisella. Upon sillan ja Mytäjäisten risteyksen väliselle alueelle on tulossa satoja yrityksiä sekä tuhansia asuntoja. Lisäksi Vientikerman vanhaa tehdastonttia suunnitellaan muun muassa asumiskäyttöön.

Kerrostalorakentaminen Lahden äänekkäimpiin paikkoihin todennäköisesti yleistyy jatkossa vielä nykyisestään.

– Varmaa on, että keskustaan tulee uusia kaavoja ja Radanvarren kaavoitus jatkuu tulevaisuudessakin, arvioi kaavoitusarkkitehti Markus Lehmuskoski.

Radanvarressa ensimmäiset asemakaavat on hyväksytty, ja Askon alueella tehdään kunnallistekniikkaa.

Monta keinoa käytössä

Asuinhuoneistoissa ulkoa tuleva melu ei saisi ylittää 35 desibelin rajaa. Meteliä torjutaan rakenneratkaisuilla, joiden tekemiseen asemakaava antaa tiukat säännöt.

Liikenteen ja teollisuuden äänille alttiit kerrostalot varustetaan paksuilla ja eristetyillä julkisivuilla, nelinkertaisilla ikkunoilla ja parvekelasituksella. Talot kitataan ja saumataan tiiviiksi, ja esimerkiksi makuuhuoneet sijoitetaan sille puolelle taloa, jonne meteli ei kantaudu.

Kaikki suojaustoimet tietysti maksavat. Summa ei kuitenkaan ole suuri, jos sitä verrataan vaikkapa autopaikoista kertyviin kuluihin.

– Sanoisin, että neliötä kohti ei tule montakaan kymmentä euroa, arvioi Rakennusliike Hartelan aluejohtaja Olli Teerijoki.

Liikenteen ja teollisuuden meteliä torjutaan myös rakennusten sijoittelulla. Iso kerrostalo voi esimerkiksi toimia meluesteenä takanaan oleville pientaloille.

Kuva: Kati Eloranta

Päätiet äänekkäimpiä

Lahden meluisimmat paikat sijaitsevat luonnollisesti isojen teiden varsilla. Melukartta hehkuu enemmän tai vähemmän punaisena pitkin nelostien vartta Renkomäestä Karistoon asti, mutta erityisen kovaksi meteli nousee Uuden Orimattilantien ja moottoritien liittymässä sekä moottoritien varrella Nikkilän kohdalla.

Rautatie sen sijaan metelöi maltillisesti Joutjärven eteläpuolelta Kärpäsen kaupunginosaan asti. Valtatie 12 on meluisimmillaan Kariston eteläpuolella. Samoin 24-tie Karistosta Holmaan on suhteellisen äänekäs tieosuus.

Eteläisestä kehätiestä ei ole tulossa uutta metelipesäkettä.

– Kehätien kohdalla melusuojaukset on voitu ottaa huomioon aivan eri tavalla kuin Mannerheiminkadulla, huomauttaa Markus Lehmuskoski.

Keskusta hiljenee

Kun rautatien varteen asetutaan asumaan keskelle liikenteen jylinää, niin keskustassa taas alkaa hiljentyä.

Eteläisen kehätien valmistuminen vuonna 2020 tarkoittaa, että itä–länsi-suunnan raskas liikenne siirtyy Lahdessa pois nykyiseltä valtatie 12:lta. Silloin valtatien osana oleva Mannerheiminkatu muuttuu keskustan kaduksi puuistutuksineen.

Rekkojen katoaminen on metelin vaimentumisen kannalta merkittävä muutos, sillä raskas liikenne tuottaa henkilöautoihin verrattuna kymmenkertaisesti enemmän ääntä. Mannerheiminkadun rauhoittuminen koituu myös Radanvarren asukkaiden iloksi, mutta junien äänet jäävät edelleen jäljelle.

Tosin keskikaupungin meteli ei mainittavasti näytä tähänkään asti estäneen ihmisiä hakeutumasta palveluiden äärelle. Kauemmas keskustasta on sen sijaan vaikea kaavoittaa vetovoimaisia kerrostaloalueita.

– Kaavoja voidaan tehdä vaikka Nastolan metsiin, mutta eivät ihmiset sinne halua muuttaa, huomauttaa Lahden kaupungingeodeetti Juha Helminen.

Kevyt liikenne kasvaa

Kaupungin ydinkortteleita hiljentää osaltaan kevyen liikenteen lisääminen ja automäärien vähentäminen. Pyöräkansan kaistat ovat jo leventyneet Aleksin varrella, ja Vesijärvenkadulle suunnitellaan samoja muutoksia.

Autoille on vuosia suunniteltu kehäkaturatkaisua, jossa ajoneuvot kiertäisivät ydinkeskustan pitkin lähiympäristön suuria katuja.

– Aika iso osa melusta lähtee pois. Mitään lukua en uskalla sanoa, arvioi suunnitteluinsinööri Tarja Tolvanen-Valkeapää.

Kaikkialla melua ei kuitenkaan saada tehokkaasti kuriin.

– Vanhat omakotitalot ovat herkkiä liikenteen melulle, koska niiden rakenteet ja ikkunat voivat olla mitä vain. Meluesteitä on vaikea tehdä, kun katuliittymiä on tiuhassa, sanoo Tolvanen-Valkeapää.

Hänen mielestään melusuojaukseen tarvittaisiin rahaa nykyistä enemmän.

– Jos jostain karsitaan, niin se on yleensä meluntorjunta.

Uutta meluaitaa tulossa

Muualle kaupunkiin tehdään uusia meluaitoja. Sellaisia on luvassa Ahtialantien molemmille puolille Möysästä Ala-Tonttilankadun risteykseen. Tornatorin kerrostaloaluetta puolestaan suojellaan meluaidalla Helsingintien varressa. Kärpäsenkadun varteen aitaa tulee Kiekkoistenkadun, Kaivotontinkadun ja Ahjokadun lähelle.

Aidat pystytetään vuosina 2019–2023. Hinta on vielä avoinna.

Yleiskaava-arkkitehti Johanna Palomäki Lahden kaupungilta pitää meluaitoja sekä -valleja ongelmallisina. Mainitut rakennelmat eivät hänen mukaansa välttämättä edistä kevyttä liikennettä, joka taas poistaisi melun syitä. Silloin meluntorjunta onkin kääntynyt itseään vastaan.

– Ne (so. meluaidat) ovat visuaalisesti ankeita eivätkä houkuttele kävelemään tai pyöräilemään.

Petri Koivisto
petri.koivisto@ess.fi
Tämä sisältö on avoinna vain tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS Verkko Plus 1 kk vain 7,90 € (norm. 14,50 €) ja pääset käsiksi kaikkiin Etelä-Suomen Sanomien maksullisiin sisältöihin.

Tilaa tästä 1 kk 7,90 €

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi X