Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

Sote- ja maakuntauudistuksen lykkääntyminen tuo harmia Päijät-Hämeelle – "Aiheuttaa syvempää tuskaa palveluiden tasosta"

Päijät-Hämeen rahoitusvajetta paikkaavan maakunta- ja sote-uudistuksen alku siirtyy vuoteen 2021.

Ville Skinnarin (sd.) mukaan Päijät-Häme on tehnyt sote-uudistuksen jo ainakin puoliväliin. Kuva: Lauri Rotko

Maakunta- ja sote-uudistuksen lykkääntyminen tarkoittaa niukkoja aikoja Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollolle. Päijät-Hämeessä sote-palveluihin käytetään laskennallisesti noin 40 miljoonaa euroa vähemmän rahaa kuin väestön tarve edellyttäisi.

Rahoitusvajetta paikkaavan uudistuksen alku siirtyy vuoteen 2021.

– Se aiheuttaa syvempää tuskaa sekä keskustelua palveluiden tuotannon tasosta ja laadusta, Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän hallitusta johtava kansanedustaja Ville Skinnari (sd.) ennakoi.

"Asenteet aika tiukat"

Martti Talja (kesk.) on peräänkuuluttanut kunnilta lisää rahaa sote-palveluihin. Kuva: Juha Peurala

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta päätti tiistaiaamuna jatkaa maakunta- ja sote-uudistuksen käsittelyä vielä ensi viikolla sekä kahtena päivänä elo- ja syyskuussa. Valiokunnan jäsen Martti Talja (kesk.) on huolissaan siitä, riittävätkö Päijät-Hämeessä rahat sote-palveluiden järjestämiseen.

– Kuntien ja kuntayhtymän asenteet ovat aika tiukat. Odotuksena on, että Päijät-Hämeessä tehdään asiat Suomen tehokkaimmin. Meiltä puuttuu eniten rahaa kansalaisten tarpeisiin perustuvasta rahoituksesta, hän huomauttaa.

Vastuu sote-palveluiden rahoituksesta on säilymässä kunnilla vuoteen 2020 saakka.

– Uudistuksen siirtyminen vuodella uhkaa pidentää kiistaa siitä, mikä on oikea sosiaali- ja terveydenhuollon kustannustaso maakunnassa, jotta palvelut voidaan tuottaa perustuslain mukaisesti ja kansalaisten tarpeita vastaavasti, Talja toteaa.

Valtionosuusleikkuri siirtyy

Uudistukseen on rakennettu leikkuri, jossa kuntien sote-menot vaikuttavat pysyvästi tuleviin valtionosuuksiin. Tarkastelu oli määrä tehdä vuosien 2018–19 perusteella, mutta aikataulu siirtynee vuodella eteenpäin.

– Puhuttaisiin varmaan vuosien 2019–2020 tilanteesta. Kuntien tuska jatkuisi vuosien pidempään, Päijät-Hämeen maakunta- ja soteuudistuksen muutosjohtaja Seppo Huldén ennakoi.

Talja uskoo, että valtionosuusleikkurin toimintaperiaate säilyy.

– Kunnat saisivat sitä enemmän rahaa jäävään toimintaan, mitä enemmän ne säästävät. Näen Päijät-Hämeen kannalta erittäin suurena riskinä, että kansalaiset eivät saa riittävästi sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita.

Lue myös: Politiikan tutkija ei toivo hallituksen kaatumista – "Kyllähän Suomen hallituksella on muitakin asioita kuin sote"
 

Skinnari pitää mahdollisena, että valtionosuuksien laskukaavat voivat vielä muuttua kevään eduskuntavaalien jälkeen.

– Seuraava hallitus varmaan katsoo asiaa uusin silmin. On ihan kohtuutonta, että rangaistaan niitä maakuntia, jotka ovat hoitaneet hommansa hyvin. Jos me demarit olemme hallitusvastuussa, varmasti katsomme hyvin kriittisesti tällaisia malleja. Tämä on keskustan, kokoomuksen ja sinisten malli.

Päijät-Hämeellä etunoja

Päijät-Häme on ottanut maakunta- ja sote-uudistuksen vahvan etunojan siirtämällä palvelut maakunnan yhteiselle hyvinvointiyhtymälle.

– Yhtymä kattaa sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnot lähes koko maakunnassa. Valmistelua tämän toiminnan kehittämiseksi pitää jatkaa. Samoin on edettävä muun maakunnan valmistelussa, Talja toteaa.

Taljan mukaan Päijät-Hämeessä pitää toteuttaa erilaisia valinnanvapauden ja asiakassetelin kokeiluja, mikä edellyttää voimassa olevaa lainsäädäntöä.

– Lait on saatava valmiiksi tällä hallituskaudella.

Skinnarin mukaan Päijät-Häme on tehnyt sote-uudistuksen jo ainakin puoliväliin.

– Pahimmat iskut on otettu vastaan. Nyt olisi mahdollisuus laittaa asioita kuntoon, parantaa palveluita ja tehdä asioita, joita maakunnallinen integraatio mahdollistaa.

Maakuntavaalit keväällä?

Tulevien maakuntien hallinto on tarkoitus valita maakuntavaaleissa, jotka on määrä pitää keväällä 2019.

– Maakuntavaltuusto voisi aloittaa kesäkuun alussa. Sille jäisi puolitoista vuotta aikaa tehdä työtä ennen maakunnan tuotannon aloitusta, Huldén ennakoi.

Taljan mielestä maakuntavaltuustot voisivat aloittaa vasta vuoden 2020 alussa.

– Hallinnollisten toimenpiteiden tekemiseen jäisi riittävästi aikaa.

”Aiheuttaa epävarmuutta”

Lahden kaupungille maakunta- ja sote-uudistuksen lykkääntyminen aiheuttaa tiettyä epävarmuutta, sanoo hyvinvointijohtaja Mikko Komulainen.

– Sote on yli 50 prosenttia kaupungin budjetista. On erilaisia näkemyksiä siitä, kuinka paljon kustannukset saisivat kasvaa tulevina vuosina. Yhden vuoden menot ovat 360–370 miljoonaa euroa. Iso kysymys on, että yhtymä pysyy sille annettavassa budjetissa.

Komulainen toivoo, että vuosikymmenen ajan valmistellusta uudistuksesta saataisiin vihdoin päätökset aikaan.

– Miten poliittisen apparaatin käy, kun vaalit lähestyvät. Riskit kasvavat, kun asiat pitkittyvät.

Komulainen näkee uudistuksen siirtymisessä myös hyviä puolia.

– Valmisteluun on aikaa riittävästi. Voidaan ottaa eri järjestöt ja yritykset huomioon. Lainsäädännössä on varmasti paljon tulkinnanvaraisuuksia, joita täytyy tarkentaa. Kuntalaisille pystytään viestittämään ja rakentamaan asiakaslähtöisyyttä.

Juttua päivitetty 26.6. kello 14.01: Lisätty hyvinvointijohtaja Mikko Komulaisen kommentit.

Vili Uuskallio
vili.uuskallio@ess.fi
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 7,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
7,90€

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi