Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

"Voit olla mitä vaan, mutta auta armias, jos olet leuhka" – Jari Parkkonen tuntee hyvin päijäthämäläisen sielunmaiseman

Vuonna 2008 alkanut taantuma puri Päijät-Hämettä pelättyä enemmän. Nyt maakunnalla menee nyt pitkän vaikean jakson jälkeen hyvin, sanoo väistyvä maakuntajohtaja Jari Parkkonen.

Jari Parkkosen mukaan Päijät-Hämeessä ja Lahdessa pärjää erittäin hyvin, jos on aito. Kuva: Elena Liseytseva

Maakuntajohtaja Jari Parkkonen, 43, on seurannut Päijät-Hämeen kehitystä aitopaikalta seitsemän vuoden ajan. Hänen mukaansa maakunnalla menee pitkän vaikean jakson jälkeen hyvin.

Vuonna 2008 alkanut taantuma puri Päijät-Hämettä pelättyä enemmän, vaikka alueen isot perheyritykset ovatkin pärjänneet kohtuullisen hyvin.

– Tämä on ehkä viennistä riippuvaisin maakunta koko maassa. Meillä on hyvin vähän isoja julkisia toimijoita. Pitkittynyt taantuma näkyi meillä surullisen pitkään. Nyt ehkä kaksi vuotta on oltu hyvässä tilanteessa, Heinolan kaupunginjohtajaksi siirtyvä Parkkonen sanoo.

"Kriittisyys herkässä"

Päijät-Häme on hallinnollisena yksikkönä vasta muutamia kymmeniä vuosia vanha. Parkkosen sai keväällä selitellä kyselytulosta, jonka mukaan maakuntaidentiteetti on Päijät-Hämeessä maan heikoin. Seuran haastattelussa hän totesi, että päijäthämäläiset ovat Suomen parhaita siinä, miten he vähättelevät itseään.

– Tietynlainen kriittisyys on suomalainen kansallistauti. Tällä alueella se on erityisen herkässä. Ylpeys omista asioista tulee vasta sitä kautta, että muut sen kyseenlaistavat. Täällä on kuitenkin moni asia erittäin hyvin.

Parkkosen mukaan Päijät-Hämeessä ja Lahdessa pärjää erittäin hyvin, jos on aito.

– Voit olla mitä vaan, mutta auta armias, jos olet leuhka. Meidän kaduilla on nollatoleranssi leijumiseen.

Maakunnan kasvu pysähtyi

Päijät-Häme on kasvanut 2000-luvulla, mutta viime vuonna maakunnan väkiluku pieneni noin 400 asukkaalla. Parkkonen ei uskalla ennustaa tulevaa kehitystä.

– Hieman odottavalla kannalla ollaan. Moneen pohjoisempana tai idempänä sijaitsevaan alueeseen verrattuna meidän tilanteemme on erittäin hyvä. 2010-luvulla olemme olleet neljän muuttovoittoa saaneen maakunnan joukossa.

Päijät-Hämeestä muuttaa nuoria aikuisia muualle opiskelemaan.

– Päijät-Hämeen liitto on panostanut koulutussektoriin kanavoimalla EU-tukia ammattikorkeakoulun ja LUTin toimintaan. Toivon, että Lahden vahvistuminen yliopistokaupunkina tuottaa positiivista kaupunkiseudulle.

Vauhdilla kasvavan pääkaupunkiseudun läheisyys on Lahden alueelle iso kilpailuvaltti.

– Lahden alue on työssäkäyntialuetta siinä osassa Suomea, joka kasvaa aivan varmasti. Voimme tarjota vaihtoehdon halvemmalla tonttimaalla ja työvoiman saatavuudella. Asumisen arki on Lahden alueella helpommin, laadukkaammin ja kustannustehokkaammin rakennettavissa.

Kunnilla hyvät välit

Heinolan valtuusto valitsi helmikuussa Jari Parkkosen yksimielisesti kaupunginjohtajan virkaan. Kuva: Aku Isotalo

Maakuntaliitto toimii kuntien yhteistyöelimenä, suunnittelee maankäyttöä ja hoitaa alueen edunvalvontaa. Kun Parkkonen aloitti maakuntajohtajana vuonna 2011, Osmo Soininvaaran johdolla tehty iso kuntaliitosselvitys oli juuri kaatunut.

– Lähtötilanne oli ehkä hieman arpeutunut. Nyt en näe erimielistä ja riitaisaa maakuntaa. Kuntien välinen keskusteluyhteys on todella hyvä.

Kunnat ovat olleet yksimielisiä edunvalvonta-asioista kuten nyt rakenteilla olevasta Lahden eteläisestä kehätiestä.

– Kuntajohtajat ja poliitikot tapaavat toisiaan säännöllisesti. Tuntemisen kautta voi syntyä keskusteluvälit ja luottamuksellisuus.

Parannettavaa Päijät-Hämeessä on elinvoimapalveluissa, joihin yritykset ovat tyytymättömämpiä kuin muualla maassa.

– Päijät-Häme on ollut aina ollut arvioinnissa kohtuullisen alhaalla. Muita kanavia pitkin tuleva palaute ja elinkeinoyhtiöiden asiakastyytyväisyysluvut ovat ristiriidassa arvioinnin tulosten kanssa. Mistä se johtuu, siihen minulla ei ole vastausta.

Ympäristöteknologia on Parkkosen mielestä ollut Lahden alueelle onnistunut strateginen valinta. Kilpailu alueiden kesken on kovaa, joten paikoilleen ei ole varaa jäädä.

– Alueemme kunnat ovat panostaneet kohtuullisesti elinkeinopolitiikkaan. On kuitenkin nähtävissä, että valtakunnallisesti olemme jäämässä kyydistä.

"Uudistukselle ei järkeviä vaihtoehtoja"

Parkkonen on seurannut tiiviisti maakunta- ja sote-uudistuksen valmistelua ja pitänyt päättäjille katsauksia hankkeen etenemisestä. Hän arvioi nyt, että uudistuksen toteutumisen mahdollisuus on 65 prosenttia.

Maakuntien ympärille rakennettavan uudistuksen tarkoituksena on hillitä sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten nousua ja taata kansalaisille tasapuoliset palvelut. Hallitus on pyrkinyt korjaamaan muun muassa valinnanvapauteen liittyvät perustuslailliset ongelmat, jotta hanke voisi toteutua.

Parkkosen mielestä uudistuksessa on välttämätöntä onnistua yli kymmenen vuoden yrittämisen jälkeen.

– Uudistukselle ei ole esitetty järkeviä vaihtoehtoja. Vielä 7–8 vuotta sitten kuului yksittäisiä kommentteja nykyjärjestelmän puolesta, mutta enää muutamaan vuoteen niitä ei ole kuulunut yhtään.

Sote-kustannusten nousua on hillittävä, jotta ikääntyvä väestö saadaan hoidettua.

– Toimintaympäristömme 2020-luvulla edellyttää muutoksia. Jos maakuntauudistus ei toteudu, en aidosti tiedä, mitä sitten tapahtuu. Vaarana on, että 4–5 vuoteen ei tapahtuisi mitään.

Yhtymä oli ratkaisu tulevaisuuteen

Päijät-Hämeessä sote-palveluita hoitaa vuoden 2017 alussa perustettu hyvinvointiyhtymä. Parkkosen mukaan yhtymän onnistumista on vielä liian aikaista arvioida.

– Päijät-Hämeessä sote-menot ovat perinteisesti olleet erittäin alhaisella tasolla. Kuntayhtymään lähtö on ratkaisu tulevaisuuteen.

Omistajakunnat edellyttävät yhtymältä tiukkaa kulukuria. Vaatimusten taustalla on maakuntauudistukseen liittyvä kannustinelementti, jossa sote-menojen kehitys vaikuttaa pysyvästi valtionosuuksiin.

Parkkonen pitää järjestelmää epäoikeudenmukaisena.

– Siinä ei mitenkään tarkastella, millä tasolla menot ovat nyt. Jos Suomen kallein alue säästää viisi prosenttia, se saa taloudellista hyötyä. Jos halvin alue nostaa viisi prosenttia, sitä rangaistaan, vaikka se olisi edelleenkin halvin.

Ensi vuoden menoista yhtymällä ja kunnilla on useiden miljoonien eurojen näkemysero.

– Jos kuluja täytyy säästää, jostain on osattava tinkiä. Tilanne on vaikea, ja jonkinlainen kompromissi on vain löydettävä.

Työmatka lyhenee 19 kilometriin

Lahtelaislähtöinen Parkkonen palasi kotiseudulleen lähdettyään työn perässä Englantiin, Afrikkaan, Helsinkiin ja Ouluun, jossa hän johti kaupungin sosiaali- ja terveystoimea.

– Olin reilut 15 vuotta pois. Alue oli muuttunut aika paljon positiiviseen suuntaan. Sen näki fyysisessä ympäristössä ja aika paljon myöskin ihmisissä.

Maakuntajohtajana Parkkosella on jäljellä enää yksi työpäivä.

– 6. elokuuta on maakuntahallituksen kokous. Joitakin työasioita on hoidettava lomalta käsin.

Heinolassa Parkkonen aloittaa 28. elokuuta.

– Heinolan asiat työllistävät vielä hyvin vähän. Kesäohjelma liittyy jalan kuntoutukseen. Olin keväällä kohtuullisen isossa polvileikkauksessa. Sen ehdoilla mennään.

Parkkonen muutti muutama vuosi sitten Lahden keskustasta Heinolan Paasoon lähelle Pertunmaan rajaa.

– Työmatkani lyhenee 19 kilometriin. Maalla asuminen tuo hyvän balanssin vapaa-ajan ja työn välille.

Kuka?

Jari Parkkonen

Syntynyt Lahdessa 1974.

Tradenomi ja hallintotieteiden maisteri.

Työskennellyt hallintotehtävissä muun muassa Helsingin kaupungilla sekä Oulussa liikuntajohtajana ja sosiaali- ja terveystoimen johtajana.

Päijät-Hämeen liiton johtaja vuodesta 2011. Aloittaa Heinolan kaupunginjohtajana 28. elokuuta.

Poliittisesti sitoutumaton.

Asuu Heinolan Paasossa.

Kihloissa. Lemmikkeinä koiria ja kissoja.

Harrastaa liikuntaa, moottoripyöräilyä, pihatöitä ja ystävien kanssa lautapelejä.

TEKESin valtuuskunnan jäsen.

Aluehallintouudistuksen parlamentaarinen seurantaryhmän asiantuntijajäsen.

Vili Uuskallio
vili.uuskallio@ess.fi
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 7,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
7,90€

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi