Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

Päijät-Hämeessä ajetuista ylinopeuksista lähti viime vuonna 16 000 ehdollista rikesakkoa ja 18 000 huomautusta - peltipoliisi välähtää yhä useammin

Liikennevirasto ja poliisi aikovat yhdessä tehdä isoja investointeja liikenteen automaattivalvontaan, joka ehti vuosikaudet pysyä jokseenkin ennallaan. Nopeusvalvontakameroiden kuvia kertyy Päijät-Hämeen automaattivalvontapisteistä jo nyt paljon enemmän kuin takavuosina. Auttaako kameroiden lisääminen, jos poliisi ei ehdi käsittelemään kaikkia kuvia? Entä miten voidaan luotettavasti arvioida automaattivalvonnan hyödyllisyyttä, kun liikenneturvallisuus on parantunut monista muistakin syistä?

Ajonopeuksien valvontapisteistä noin 12 prosentissa on kamera toiminnassa. Yksi peltipoliiseista seisoo valtatie 12:lla Lahden Mytäjäisten risteyksessä. Kuva: Sami Lettojärvi

Liikennevalvontakamera räpsähtää Päijät-Hämeen pääteiden varsilla entistä ahkerammin. Viime vuonna kuvaan pääsi 52 595 kuljettajaa, kun neljä vuotta aikaisemmin heidän määränsä oli 34 052. Lukumäärät nousivat viime vuonna kolmatta vuotta peräkkäin.

Vuonna 2017 kuvattujen ajoneuvojen osuus kaikista maakunnan alueella kameratolpan tai poliisin kamera-auton sivuuttaneista oli vajaa prosentti. Se on hiukan yläpuolella koko maan keskitason ja noin puolet enemmän kuin vuonna 2013.

Päijät-Hämeessä ikuistettujen ylinopeuksien perusteella poliisi lähetti kuljettajille viime vuonna noin 16 000 ehdollista rikesakkoa ja noin 18 000 huomautusta.

Kuvien ja sakkojen määrään on odotettavissa tuntuva lisäys, kun uudet kameratolpat ilmestyvät nelostielle Heinolan Lusin ja Jyväskylän Vaajakosken välille. Noin 20 valvontapistettä tulee käyttöön tämän ja ensi vuoden aikana.

– Aika nopeassa tahdissa niitä aletaan tehdä. Kamerat esimerkiksi on jo tilattu, mutta niissä on oma toimitusaikansa, kertoo poliisitarkastaja Heikki Ihalainen Poliisihallituksesta.

Kyseiselle tieosuudelle suunniteltiin kameroita jo silloin, kun peltipoliiseja otettiin Suomessa käyttöön. Nyt tolppien paikat on muutettu vastaamaan nykyistä tielinjausta ja tämähetkisiä nopeusrajoituksia.

Valvontapisteitä pystytetään myös valtatie 6:lle Loviisan Koskenkylästä Kouvolan Nappaan.

Kova lisäys tulossa

Teiden kameravalvontaa ei Suomessa ole moneen vuoteen juuri lisätty, mutta nyt tahti muuttuu. Lähivuosina tienvarsiin ilmestyy 150 uutta kameraa, mikä tuplaa kuvauslaitteiston kokonaismäärän. Uusia tolppia pystytetään 500. Sen jälkeen maan tiestöstä noin 4 000 kilometriä on peltipoliisien valvonnassa.

Tekniikka on uutta. Ajoradan alle kätkettyjen antureiden sijasta kamerat toimivat tutkalla. Tarpeen mukaan valvonta voidaan laajentaa turvavöiden käyttöön, kännykän käyttöön tai liikennevalojen noudattamiseen.

Samoin kamerat voivat tallentaa tietoa ajoneuvojen määristä ja ruuhkahuipuista, millä puolestaan on merkitystä liikennesuunnittelun kannalta.

– Sen vuoksi Liikennevirasto on tässä hankkeessa mielellään mukana, perustelee liikennejärjestelmäasiantuntija Auli Forsberg Liikennevirastosta.

Valvontapisteiden ulkonäkökin muuttuu. Nykyiset kuution malliset harmaat pöntöt saavat rinnalleen sukkulan mallisia kamerakoteloita, jotka ovat ylä- ja alosastaan sinisiä sekä niiden väliseltä osalta harmaita. Malli on sama kuin Ruotsissa.

Noin 4,5 miljoonan euron yhteisinvestointi jakautuu niin, että kameratolppien rahoitus tulee joko kaupungeilta tai Liikennevirastolta. Kamerat kustantaa poliisi.

Lahden kamera viipyy

Lahteen on puuhattu omaa nopeusvalvontapistettä vuosikaudet eikä tarkkaa toteutumisajankohtaa tiedetä vieläkään. Liikennekameran on määrä tulla Uudenmaankadulle mahdollisesti Saksalankadun tai Pohjoisen Liipolankadun risteykseen.

Heikki Ihalaisen mukaan Poliisihallitus ei näe estettä Uudenmaankadun valvontatolpan pystyttämiselle. Lahden kaupungin liikennesuunnittelupäällikkö Jukka Lindfors kertoo, ettei asian järjestämisestä ole kovin paljon keskusteltu.

– Toistaiseksi ei ole valmistauduttu ainakaan tänä vuonna mitään tekemään.

Kuvia virtaa lisää

Liikennekameroiden määrän kasvu tietää poliisille lisää töitä, kun kuvat pitää käsitellä ja kuljettajat pitää tavoittaa. Poliisin liikenneturvallisuuskeskukseen palkataan lisää väkeä ja työtapoja tehostetaan. Silti voimavaroilla on rajansa.

– Jos kameramäärä tuplaantuu, niin tuskin pystytään kaikkea käsittelemään, myöntää ylikomisario Dennis Pasterstein liikenneturvallisuuskeskuksesta.

Lue myös: Ely-keskus arvioi Päijät-Hämeen suojateitä – Katso kartasta, onko sinun lähelläsi vaarallinen ylityspaikka
 

Käsiteltäväksi tulevan kuvavirran pitää Pastersteinin mukaan pysyä mahdollisimman tasaisena. Se tarkoittaa, että hiljaisen liikenteen vuodenaikoina pidetään kameroita päällä enemmän kuin vilkkaina kuukausina, jolloin toiminnassa olevien kameroiden määrää vähennetään.

Autoilijoille lähti viime vuonna 550 000 huomautusta, rikesakkoa ja päiväsakkotapausta. Tänä vuonna lukumäärä nousee todennäköisesti yli 600 000:n.

– Toivottavasti lähtisi pelkkiä huomautuksia, sanoo ylikomisario Pasterstein.

Nousevatko nopeudet?

Liikenteen turvallisuusvirasto Trafin tilaama ja keväällä julkistettu tutkimus osoittaa, että automaattinen nopeusvalvonta on saattanut laskea ajonopeuksia myös valvomattomilla teillä. Kun tolppakameroita ei ole aikoihin lisätty, ovat nopeudet kyseisillä tieosuuksilla alkaneet kuitenkin nousta.

Ylikomisario Jouni Takala Hämeen poliisilaitokselta suhtautuu tutkimustietoon varauksellisesti.

– Meillä ei ole sellaista havaintoa, että ylinopeuksissa olisi tapahtunut nousua näillä muilla teillä.

Samoin koulutusohjaaja Ari-Pekka Lattu Liikenneturvan Lahden toimipisteestä on epäilevällä kannalla.

– En jaksa uskoa ihmisten ajattelevan niin, että jos kameraa ei ole, niin silloin voi ajaa kovempaa.

Autoilijoiden ja moottoripyöräilijöiden liikennekäyttäytyminen on poliisin havaintojen mukaan päinvastoin parantunut, ja rankat ylinopeudet ovat entistä harvinaisempia.

– Ne, jotka ovat ajaneet rikesakkonopeutta, ajavat nyt huomautusnopeutta ja ne, jotka ovat ajaneet huomautusnopeutta, eivät aja ylinopeutta enää lainkaan. Näin karrikoiden sanottuna, kuvailee ylikomisario Dennis Pasterstein.

Turmat vähentyneet

Trafin tuoreen tutkimuksen mukaan kameravalvonta on pudottanut ajonopeuksia ja samalla vähentänyt tielläliikkujen riskiä joutua onnettomuuteen. Aivan erityisesti ovat vähentyneet vakavat risteys- ja peräänajo-onnettomuudet. Toisaalta liikenneturvallisuus on parantunut monesta muustakin syystä eikä ole aivan ongelmatonta osoittaa, kuinka paljon mikäkin muutos on vähentänyt tieturmia.

– Aikaisemmin tehdyssä tutkimuksessa todettiin, että 27 ihmistä vuodessa välttyy kuolemalta, kun automaattivalvontaa on, sanoo poliisitarkastaja Heikki Ihalainen.

Ihalaisen mukaan automaattinen nopeusvalvonta on hyvä keino silloin, jos tieturvallisuutta ei rakenteellisilla muutoksilla saada kohennetuksi. Lahden Uudenmaankatu on hänen mukaansa tästä yksi esimerkki.

Päijät-Hämeen kameravalvotuista teistä useimmin pelti rytisee valtatie 12:lla, joka tosin on myös vilkkain maakunnan pääteistä. Vuosina 2010–2017 valtatie 12:n liikenneonnettomuuksissa maakunnan itärajan ja länsirajan välisellä tieosuudella kuoli 12 uhria. Sen sijaan 24-tiellä Lahdesta Vääksyyn ja 54-tiellä Hollolasta Kärkölään menehtyi kummassakin vain yksi henkilö.

Samalla ajanjaksolla 12-tien liikenneturmissa loukkaantui yhteensä 144 henkeä. Lahti–Vääksy-välin tieturmissa loukkaantui 24 uhria ja Hollolan–Kärkölän välillä heitä oli 13.

Toinen kamera tarpeen

Lahtelaisen Erik Särmäkarin mielestä Lahden Kärpäsenmäkeen tarvittaisiin nopeusvalvontakamera niitä varten, jotka ajavat valtatie 12:ta idästä länteen päin eli ajavat mäkeä ylös.

– Kärpäsenmäessä Salpakankaalle päin ajavilla on kovat nopeudet. Itsekin olen niihin syyllistynyt muun joukon mukana.

Särmäkari ajaa vuosittain noin 18 000 kilometriä, mikä on varsin lähellä suomalaisten autoilijoiden vuosikeskiarvoa. Hänen kohdallaan automaattikamera on välähtänyt kerran. Toista kertaa ei sen jälkeen ole viiden vuoden aikana tarvittu.

Tosin tämä yksikin kerta tuli arvokkaaksi, sillä Särmäkarilla oli kuudenkympin rajoitusalueella vauhtia 85 kilometriä tunnissa. Ylinopeutta oli sen verran paljon, että esivalta kirjoitti rikesakon sijasta päiväsakon. Samaan hintaan sisältyi myös asiointimatka poliisilaitokselle.

Sakotettavalle näytettiin tienvarsikameran ottamaa kuvaa ja kysyttiin, josko hän tunnistaisi itsensä kyseisestä otoksesta. Hän tunnisti.

– Se oli todella hyvä kuva, muistelee Erik Särmäkari.

Kärpäsenmäessä Mytäjäisten suuntaan kulkeville on jo kameravalvonta, ja kamera on myös ollut ahkerassa käytössä.

Petri Koivisto
petri.koivisto@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 7,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
7,90€

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi