Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

"Eihän täällä ole kuin pitserioita ja parturi-kampaamoita" – asukkaat huolissaan Nastolan kuihtumisesta

Lahden Nastolan liiketilojen tyhjeneminen puhututtaa, mutta yrittäjien mukaan alueesta ei synny "nukkumalähiötä".

Petri Peltolalla ja Pia Puustisella ei ole tällä hetkellä aikomusta muuttaa pois Nastolan alueelta. Lidlin he kuitenkin haluaisivat säilyttää. Kuva: Mirja Hussain

Lahden Nastolassa yksi jos toinenkin liiketila ammottaa tyhjyyttään, ja vuokrataan-kyltit ovat osa katukuvaa. Esimerkiksi Kauppakaaressa Tokmannin viereiset liiketilat ovat olleet Nesteen toimintaa lukuun ottamatta tyhjinä kiinteistön valmistumisesta lähtien.

Asukkaita närkästyttää erityisesti Rakokiven Lidlin sulkeutuminen ensi kuussa. Monet Nastolassa asuvat kysyvätkin, jääkö mitään jäljelle.

Yksi liikkeiden ja palveluiden katoamisesta harmissaan oleva asukas on Tuomo Metsola, joka on asunut Nastolassa yli kymmenen vuotta.

– Kaupat vähenevät, ja kenkäliikekin on lähtenyt. Tietysti liikkeet siirtyvät sinne, missä ihmiset liikkuvat, mutta vanhuksilla on hankalaa liikkua pidemmälle, kun palvelut siirtyvät Lahteen, Metsola sanoo.

Metsolan mukaan liikkeiden katoaminen näkyy etenkin Rakokivessä.

– Kylään saapuneet vieraspaikkakuntalaiset huomaavat heti ensimmäisenä tyhjät liiketilat. Se antaa keskustalle ankean ja negatiivisen leiman, Metsola toteaa.

Metsolan mielestä suuri syy liikkeiden vähenemiseen on Karisman kauppakeskus.

– Kun kauppakeskus avattiin, liikkeiden katoaminen on sen jälkeen selvästi kiihtynyt, Metsola toteaa.

Parturi-kampaamo Salon Eskadassa hyörii asiakkaita. Kirsi Salmisen kanta-asiakas Leila Pöntinen tulee hiustenleikkuuseen Kuusankoskelta asti. Kuva: Mirja Hussain

Kauppakaarella sijaitseva parturi-kampaamo Salon Eskada on ollut toiminnassa jo yhdeksän vuotta. Kampaamoyrittäjä Kirsi Salmisen mukaan korkeat vuokrat ovat estäneet viereisten tilojen täyttymisen, mutta hänen liiketoimintaansa se ei ole horjuttanut. Salminen ei kuitenkaan ole tyytyväinen Nastolan palvelutarjontaan.

– Ei täällä ole kaikkia tarvitsemiani palveluita, esimerkiksi vaatekaupat puuttuvat, Salminen sanoo.

Hannu Lindström on asunut Nastolassa kolmekymmentä vuotta. Hän kaipaisi Nastolaan edes yhtä kunnon ravintolaa. Kuva: Mirja Hussain

Nastolassa asuvan Hannu Lindströmin mielestä kuntaliitoksella on ollut oma osuutensa palveluiden katoamiseen.

– Joskus oli kenkäkauppakin, mutta nykyään eihän täällä ole kuin pitserioita ja parturi-kampaamoita.

Lindström kertoo, että Kirkonkylällä ei myöskään ole yhtäkään pankkiautomaattia, mikä vaikeuttaa iäkkäämpien arkea.

Myös Pia Puustinen hoitaa vaateostoksensa Nastolan ulkopuolella. Häntä harmittaa eniten Lidlin poistuminen. Lidlin lopettamista vastaan on myös Nastolassa syntynyt Petri Peltola. Peltola on kuitenkin päällisin puolin tyytyväinen asuinalueeseensa.

– Kyllä täällä on lähes kaikki välttämätön saatavilla, Peltola sanoo.

Uudet tuulet puhaltavat

Rakokiven liikekeskuksen näivettymisestä on puhuttu jo jonkin aikaa. Kuva: Mirja Hussain

Kaikki eivät ole yhtä huolissaan. Nastolan Yrittäjien puheenjohtaja Petri Hankiolan mukaan liiketiloissa on tyhjyyttä, mutta ei merkittävästi.

– Sanoisin Nastolan yrittäjien puolesta, että olemme tyytyväisiä siihen, että Lahti aikoo panostaa Rakokiveen. On tulossa muun muassa kerrostaloja ja koulu, mikä takaa sen, että palvelut pysyvät täällä ja jopa tyhjät kiinteistöt saattavat täyttyä.

Myös Hankiolan mukaan Karisma on ollut yksi tekijä liikkeiden katoamiseen. Hän lisää, että ylipäätään Lahti ja Launeen liikekeskukset lisäävät kilpailua.

– Kun Nastola liitettiin Lahteen, oli pelko, että Nastola jää nukkumalähiöksi, mutta nyt näyttää hyvältä. Uudet hankkeet nostattavat Nastolan profiilia ja tuovat paikallisille yrittäjille toiveikkuutta.

Hän kertoo, että Nastolassa yrittäjien määrä on hieman noussut. Liikkeiden katoamisesta puhuttaessa Hankiola heittää pallon asukkaille.

– Toivoisin, että kaikki nastolalaiset käyttäisivät Rakokiven palveluita, sillä kun käytämme omia palveluitamme, kivijalkaliikkeet ja palvelut säilyvät täällä, Hankiola painottaa.

Kiinteistövälittäjä Tuomas Kulhua Nastolan Kiinteistönotariaatista kertoo, ettei heillä ole kuin muutama liiketila vapaana Rakokivessä.

– Mielestäni Rakokivessä on hyvä tilanne. Se pitää paikkansa, että erikoistavarakauppa on vähentynyt, mutta sama ilmiö on tapahtunut myös muilla pienillä alueilla.

Kulhuan mukaan kaikille tarvitseville on liiketilaa tarjolla ja tyhjille liiketiloille löytyy ennemmin tai myöhemmin käyttäjiä.

– Uuden monitoimitalon seurauksena alue on vetovoimainen lapsiperheille jatkossakin eli liiketiloja varmasti tarvitaan, Kulhua toteaa.

Miten Nastola elvytetään?

Kauppakaaren tyhjät liiketilat odottavat käyttäjiään. Kuva: Mirja Hussain

Ilmeinen syy liiketilojen autioitumiseen on se, että ihmiset muuttavat palveluiden perässä. Nastolan aluejohtokunnan puheenjohtaja Rauno Grönroosin mukaan liiketilojen tyhjeneminen on ollut pitkäaikainen prosessi Nastolan alueella. Grönroosin mukaan yhtenä syynä on se, että yrittäjien kustannukset ovat lisääntyneet.

– Usein liikkeet perustelevat muuttoaan sillä, ettei ostopohja ole tarpeeksi vahva eli liiketoiminta ei ole kannattavaa, Grönroos toteaa.

Grönroosin mukaan myös ihmisten kulutustottumukset ovat muuttuneet.

– Tilanteeseen on vaikuttanut tolkuttoman pitkä lama. Ihmisten ostovoima on vähentynyt, ja kierrätys on lisääntynyt, eli uutta ei osteta enää niin paljon, Grönroos kertoo.

Grönroosin mainitsee yhtenä keinona Nastolan elvyttämiseen työelämän uudistamisen ja työpaikkojen lisäämisen.

– Vuosikymmenten takainen huono rakennusbuumi on myös tuonut omia ongelmiaan, kun kiinteistöt eivät kestä kymmentäkään vuotta. Lisäksi Rakokiven alue on ongelmallinen, koska siellä on paljon yksityisiä maanomistajia, joiden mukaan saaminen muutoksen kelkkaan on jo haaste sinänsä.

Rakokiveen rakennetaan ensi vuonna monitoimitalo, jossa yhdistyy koulu, päiväkoti ja kirjasto. Grönroos näkee, että monitoimitalo piristää Rakokiven aluetta.

– Nastolan ongelmista on tapana syyttää kuntaliitosta, mutta siitä ajattelutavasta on päästävä eroon. Päätökset on tehty, ja nyt katse tulisi suunnata eteenpäin. Yhteiskunta muuttuu, ja kehityksessä on pakko pysyä mukana. Se vaatii yhteistyötä päättäjien ja kuntalaisten kanssa, Grönroos kiteyttää.

Jenna Lempinen
jenna.lempinen@ess.fi
Tämä sisältö on avoinna vain tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS Verkko Plus 1 kk vain 7,90 € (norm. 14,50 €) ja pääset käsiksi kaikkiin Etelä-Suomen Sanomien maksullisiin sisältöihin.

Tilaa tästä 1 kk 7,90 €

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi X