Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

Uutisanalyysi: Paavolan kampuksen palautusesitys tuli puskista – ”Poliittisen näyttämisen tarvetta, sinisilmäisyyttä sekä kostoa, kaunaa ja katkeruutta”

24 lahtelaisvaltuutettua 59:stä olisi halunnut selvittää vaihtoehtoja 50 miljoonan euron hintaiselle Paavolan kampukselle. Taustalla kummittelee muun muassa tyytymättömyys Kannaksen ja Tiirismaan lukioiden hallinnolliseen yhdistämiseen.

Helena Salakan (kok.) mielestä vaihtoehtoja olisi tarvittu, koska Paavolan kampuksen hankesuunnitelma on muuttunut merkittävästi. Kuva: Mirja Hussain

Lahtelainen päätöksenteko osoitti ennustamattomuutensa kaupunginvaltuuston kokouksessa maanantaina. 24 valtuutettua 59:stä olisi halunnut palauttaa Paavolan kampuksen yli 50 miljoonan euron hankesuunnitelman valmisteltavaksi vaihtoehtojen selvittämistä varten. Äänestystä voi pitää erikoisena siihen nähden, että sivistyslautakunnassa, konserni- ja tilajaostossa sekä kaupunginhallituksessa kampuksesta oli päätetty yksimielisesti.

Valtuusto on kaupungin ylin päättävä elin, jolla on oikeus tehdä haluamiaan linjauksia. Viime metreillä päätettäväksi tuotu palautusesitys ja sen saama laajahko kannatus yllätti silti monet.

– Olin äimistynyt, miten suuri joukko äänesti punaista. Onneksi lopputulos oli lahtelaisten kannalta järkevä, että päästään eteenpäin. Prosessi oli hyvin kummallinen, eräs päättäjä luonnehtii.

"Epäluottamus tilakeskuksen arvioihin"

Valtuusto linjasi keväällä 2017, että Tiirismaan koulu voidaan siirtää Paavolaan muodostettavalle kampukselle. Edellytyksenä oli, että Aikuiskoulutuskeskuksen ja muiden rakennusten kunto tutkitaan ja varmistetaan sisäilmaltaan turvallinen remontti.

Suunnittelun edetessä hankkeen kustannusarvio kohosi 17,5 miljoonalla eurolla. Palautusesityksen tehneen Helena Salakan (kok.) mielestä hanketta olisi pitänyt arvioida uudelleen siitäkin syystä, että aiempien kaavailujen vastaisesti uudisrakennuksiin ei ole tulossa uusia luokkatiloja. Palautusesityksessä kaivattiin laskelmia Tiirismaan uudesta kansainvälisestä koulusta, joka voisi olla muotoilun ja puurakentamisen pilottikohde.

Enemmistö kokoomuksen ryhmästä äänesti suunnitelman palauttamisen puolesta.

– Luulen, että suurin syy on epäluottamus tilakeskuksen arvioihin, laskelmiin ja kykyyn. Se johtaa varmaan jostain historiasta, valtuustoryhmän puheenjohtaja Hannu Rahkonen sanoo.

Nimettömänä pysyttelevän valtuutetun mielestä palautusesityksen taustalla on myös ”poliittisen näyttämisen tarvetta, sinisilmäisyyttä sekä kostoa, kaunaa ja katkeruutta”.

– Kaikkia ei tyydytä (Kannaksen ja Tiirismaan) lukioiden yhdistäminen. Eduskuntavaalit lähestyvät, ja eri henkilöillä voi olla eri intressit asioihin, arvioi Rahkonen, joka itse kannatti hankesuunnitelman hyväksymistä.

– Asiantuntijat ovat puntaroineet vaihtoehtoa vuoden verran. Asioita pitää saada eteenpäin ja oppilaille sekä henkilökunnalle terveelliset ja toimivat tilat.

Kansanedustaja Ville Skinnarin (sd.) toimet Lahden kunnallispolitiikassa ovat ihmetyttäneet paikallisia puoluetovereita. Kuva: Mirja Hussain

Skinnarin toiminta yllätti demarit

SDP ei tehnyt kampuksesta ryhmäpäätöstä, vaan valtuutetuilla oli asiassa vapaat kädet. Tästä huolimatta SDP:n leirissä yllätyttiin siitä, että kansanedustaja Ville Skinnari kannatti palautusesitystä.

Demarien edustajistossa sekä kunnallisjärjestön hallituksen ja valtuustoryhmän yhteiskokouksessa kampusasia käsiteltiin yksimielisesti. Sivistyslautakunnan jäsen Kimi Uosukainen arvostelee puolueen varapuheenjohtajan Skinnarin toimintaa.

– Kyse on puolueen vastuunkantajasta. Asia oli kuitenkin käsitelty puolueen paikallisessa toimielimessä. Jos yhteisistä päätöksistä lähdetään lipeämään, edessä voi olla kokoomuksen tie, jossa linjat hajoavat. Epälinjakkaasta ja huonosta hallinnosta hinnan maksavat aina kaupunkilaiset.

SDP:n ryhmänjohtaja Sirkku Hildén katsoo, että lisäselvitystoiveita olisi pitänyt käsitellä aikaisemmassa vaiheessa.

– En ollut ihan tyytyväinen prosessiin siltä osin.

Maaliskuussa Skinnari esitti oman visionsa Launeelle rakennettavasta katetusta jalkapallostadionista, vaikka Kisapuiston stadionia koskeva selvitys oli samaan aikaan loppusuoralla. Voiko ryhmän linjasta poikkeavista irtiotoista tulla jatkossa sanktioita?

– Meillä on käyty läpi periaatteet ryhmässä ja niiden mukaan toimitaan. Jos tulee jotain erikoista sooloilua, toki niistä sääntöjen mukaan tulee tiettyjä seuraamuksia. Tämän asian osalta keskustellaan ja toivotaan, että jatkossa prosessi menee vähän paremmin, Hildén toteaa.

"Toimin pelisääntöjen mukaan"

Skinnari katsoo toimineensa ryhmän pelisääntöjen mukaan. Hän huomauttaa puhuneensa jo vuosien ajan kansainvälisen koulun merkityksestä Lahdelle.

– Strategiassamme lukee, että olemme rohkea, kansainvälinen ympäristökaupunki. Tässä olisi ollut mahdollisuus muodostaa sisältökokonaisuus.

Skinnarin mukaan uusi koulu olisi voinut toimia päijäthämäläisen puurakentamis- ja muotoiluosaamisen näyteikkunana. Investointikustannusten alentamista olisi hänen mielestään pitänyt selvittää etsimällä yksityisen sektorin parhaita ratkaisuita.

– Hyvä hallinto tarkoittaa perinteisesti, että päättäjillä on vaihtoehtoja. Toivon, että kansainvälisyyteen sekä muotoilu- ja puuosaamiseen liittyvät huomiot käytettäisiin ainakin seuraavassa hankkeessa. Se ei koske välttämättä vain kouluhankkeita. Sibeliustaloa viereen voisi rakentaa kansainvälisen designhotellin, Skinnari ehdottaa.

Paavolan kampus muodostuu Muotoiluinstituutin, Aikuiskoulutuskeskuksen ja Kannaksen lukion kiinteistöistä. Kuva: Juha Peurala

Epäilyt osoitettava vääriksi

Tähän saakka vaihtoehdot, joissa Tiirismaalle rakennettaisiin uusi koulu, on arvioitu Paavolan kampusratkaisua kalliimmiksi.

– Ennen kuin Tiirismaan koulun tontille saataisiin kaavamuutos, viivästyminen tulisi maksamaan paljon, sivistyslautakunnan puheenjohtaja Anneli Viinikka (sd.) toteaa.

Sivistyslautakunnan jäsen Reijo Oksanen (kok.) huomautti valtuuston kokouksessa, että 17 miljoonan lisäkustannuksissa on otettu aiempaa paremmat ratkaisut huomioon. Kaikki eivät luota siihen, että 1970–80-luvuilla valmistuneet rakennukset saadaan toimiviksi ja turvallisiksi.

– Tiirismaan koulurakennus oli läpimätä ja niin on myös tämä (Muotoiluinstituutti). Rakennus on kelpaamaton opetukseen, Jorma Ratia (kok.) väitti.

Tilakeskuksen ja rakentajien on osoitettava epäilyt vääriksi. Hyvänä esimerkkinä toimii kaupunginsairaalan kiinteistö, jonka jättisaneeraus on edennyt ja onnistunut suunnitelmien mukaan.

Vili Uuskallio
vili.uuskallio@ess.fi
Tämä sisältö on avoinna vain tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS Verkko Plus 1 kk vain 7,90 € (norm. 14,50 €) ja pääset käsiksi kaikkiin Etelä-Suomen Sanomien maksullisiin sisältöihin.

Tilaa tästä 1 kk 7,90 €

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi X