Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

Lahden "saasteisimpia ja syntisimpiä" hulevesiä varten rakennetaan kosteikko – kaupunkipuistot säästävät rahaa, jos niitä hyödynnetään oikein

Professori Heikki Setälän johtama tutkimusryhmä jalkautuu kesällä Lahden puistoihin tutkimaan viheralueiden hyötyjä ihmisille ja ympäristölle.

Kaupunkien viheralueiden avulla voidaan Professori Heikki Setälän mukaan sitoa tehokkaasti pintavettä ja sen mukana kulkevia epäpuhtauksia, jotka muuten valuisivat vesistöihin. Kuva: Vesa Tapiola

Lahden puistoissa voi kesän aikana havaita ämpärien ja mittauslaitteiden kanssa harhailevia tutkijoita Suomesta ja ulkomailta. Helsingin yliopiston ekosyysteemitutkimuksen professorin Heikki Setälän johtama tutkimusryhmä aloittaa neljä vuotta kestävän hankkeen, jossa tutkitaan kaupunkien viheralueiden merkitystä. Tutkimuksia tehdään ympäri Lahtea, esimerkiksi Fellmanninpuistossa ja Kirkkopuistossa.

–Otamme maaperänäytteitä ja mittaamme kasvihuonekaasuja ja vaikka mitä muuta. Käymme puistoissa usein ja mittaamme pitkiäkin aikoja. Sinne voi tulla vetämään hihasta, Lahden ympäristökampuksella toimiva Setälä kertoo.

Tutkijat syventyvät selvittämään sitä, millaisia puistojen pitäisi olla, jotta niistä olisi mahdollisimman suuri hyöty kaupungeille. Hanke on saanut puolen miljoonan euron rahoituksen Suomen Akatemialta, ja tutkimustuloksia voidaan odottaa muutaman vuoden päästä.

Tutkimustuloksia sovelletaan käytäntöön Lahdessa

Uusi tutkimus on jatkoa aiemmalle: Setälän johtama ryhmä on tutkinut kaupunkien viheralueita jo kuuden vuoden ajan Suomessa ja maailmalla. Lahdessa ryhmä on tutkinut viiden valuma-alueen vesien ravinteita ja raskasmetalleja.

Tutkimustulokset osoittavat, että viheralueet sitovat ja puhdistavat vesistöihin valuvia sadevesiä tehokkaasti. Samalla ne ehkäisevät kaupunkitulvia. Tutkimusryhmän laskelmien mukaan yhden hehtaarin kokoisen kaupunkipuiston arvo on Lahdessa noin 200 000 euroa vuodessa.

–Se on laskettu pelkästään hulevesien kannalta. Jos hulevedet pystyttäisiin ohjaamaan viheralueille, säästöä syntyisi huomattavasti, Setälä kertoo.

Professorin mukaan Lahden kaupunki on ollut kiinnostunut ryhmän tutkimuksista. Tuloksia on sovellettu myös käytäntöön esimerkiksi sadevesien käsittelyssä.

–Olemme nyt rakentamassa yhdessä Lahden kaupungin kanssa Hennalan alueelle hulevesikosteikkoa, jonne johdetaan ydinkaupunkialueen saasteisimmat ja syntisimmät hulevedet. Sieltä ne lasketaan puhdistettuina Porvoonjokeen. Näin emme saastuta Vesijärveä enää entiseen tapaan.

"Puistoja pitää olla kaikkialla siellä, missä ihmiset elävät"

Setälän mukaan luonnon ja ihmisten kannalta parhaiksi kaupunkien viheralueiksi ovat osoittautuneet vanhat puistot, joissa on paljon havupuita. Uusissa tutkimuksissa Setälän ryhmä pyrkii selvittämään syitä sille, miksi juuri tällaiset puistot puhdistavat veden ja ilman epäpuhtauksia tehokkaasti.

–Teoriamme on se, että havupuut lisäävät maaperään eloperäistä ainetta paljon, mikä vaikuttaa maan mikrobistoon. Mikrobit ovat erityisen hyviä hajottamaan erilaisia myrkkyjä ja sitomaan ravinteita, jotka muuten valuisivat vaikkapa Vesijärveen.

Setälä muistuttaa, että puistojen hoitamaa puhdistustyötä ei pystytä korvaamaan teknologisilla ratkaisuille. Lisäksi puistoilla on myös muuta arvoa.

–Luonnolla on iso merkitys henkisen ja fyysisen hyvinvoinnin kannalta, Setälä toteaa.

Professorin mukaan Lahden kaupunkisuunnittelussa pitäisi muistaa, että viheralueita ei voi rajata vain tiettyyn osiin kaupunkia.

–Puistoja pitää olla kaikkialla siellä, missä ihmiset elävät.

Juha Kaita-aho
juha.kaita-aho@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 7,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
7,90€

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi