Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

Arkea ja elämää Lahden asuinalueilla

"Noh, jäätelöauto käy täällä. Siinä on ne palvelut" – vaikka kauppa loppuu ja ostari jyrätään matalaksi, omalta tutulta asuinalueelta ei hevin muuteta pois

Lapsiperheet muuttavat sinne, missä on koulu ja päiväkoti. Toisinaan rynnäköstä tulee ongelma, kuten on käynyt Lahden Karistossa ja Renkomäessä, missä päiväkodit pullistelevat lapsista. Lähiöissä asuvien toiveet palveluista ovat yksinkertaisia, arkisia: sujuvat kulkuyhteydet ja lähikauppa. Oli palveluita tai ei, Lahden lähiöissä viihdytään: "Kun tulee kaupungista tänne, tulee heti huomattavasti onnellisemmaksi."

Leevi Rusi on asunut Lahden Riihelässä vuodesta 2006. Silloin alueella oli seurakuntakeskus, ruokakauppa, pitseria, baari ja elintarvikekauppa. "Nyt kaikki on viety." Vaikka palvelutaso on huono, on Riihelä Rusin mielestä mainettaan parempi alue. Kuva: Sami Kuusivirta

Juttu julkaistiin Etelä-Suomen Sanomien verkkosivuilla alunperin 10.6.2018.

Ruokakaupan puuttuminen on sapettanut ihmisiä Lahden Riihelässä jo pitkään. Alueella ollut Siwa lopetti pari vuotta sitten, kun koko Riihelän ostari purettiin, ja silloin kerrottiin, että tilalle tulee uusi kauppa. Mutta eipä ole näkynyt.

– Mummot lähtee rollaattorin kanssa bussilla maitoa hakemaan. Tulee siinä litralle hintaa. Ihan perseestä, toteaa Törmäkadulla asuva nainen.

– Paljon tästä on täällä puhuttu, sama ketutus kaikilla, vahvistaa Leevi Rusi.

Rusi perheineen muutti Riihelään vuonna 2006. Perhe löysi sopivan asunnon ja vieressä oli päiväkoti ja koulu.

– Silloin tuossa oli seurakuntakeskus, ruokakauppa, pitseria, baari ja elintarvikekauppa. Nyt kaikki on viety. Noh, jäätelöauto käy täällä. Siinä ne on Riihelän palvelut, Rusi sanoo.

Rusin perheellä on aina ollut auto käytössä, joten sinänsä kauppareissut eivät ole ongelma. Myös bussi kulkee läheltä ja säännöllisesti, mutta ikäihmisille julkisilla liikkuminen voi olla hankalaa. Vaikka kulku onnistuu, moni ei jaksa kantaa paljoa kerrallaan, joten asioille on lähdettävä usein. Esimerkiksi postipaketit tulevat Saksalaan Kauppakeskus Valoon. Ennen ne tulivat lähemmäs Metsäkankaalle, mutta sekin palvelu lähti.

Ruokaostoksille Rusi suuntaa yleensä Okeroisten K-Markettiin tai Hollolan puolelle Salpakankaalle.

Lähikauppa on tärkeä

Riihelän vanha ostari purettiin pois, koska paikalle oli tarkoitus rakentaa asuinkerrostaloja. Niiden tulo on kuitenkin viivästynyt, joten nyt palveluiden tilalla on tyhjä hiekkakenttä.

– Kauppa, joka tässä oli, teki hyvää tulosta, Rusi kertoo.

Rusin mielestä nimenomaan ruokakauppa olisi tärkein palvelu, joka alueelle pitäisi saada. Sen yhteydessä on yleensä muitakin pieniä palveluita, kuten Veikkaus ja postipalveluita. Vaikka palvelutaso on huono, Rusit eivät ole harkinneet muuttavansa lähiaikoina pois. Riihelä on mainettaan parempi alue, naapureiden kanssa viihtyy ja kerrostalossakin on isot parvekkeet ja terassit.

– Jos tästä jonnekin lähdettäisiin, niin metsään ja järven rannalle, Rusi visioi.

Kaavoituksella yritetään vaikuttaa

Lahden kaupungin kaavoitusarkkitehti Anne Karvinen-Jussilainen kertoo, että kaupunki voi varata kaavoitusvaiheessa alueelle paikan kaupalliselle palvelulle, kuten ruokakaupalle, mutta siihen ei voida vaikuttaa, haluaako joku lopulta kaupan perustaa juuri sinne.

– Lähikaupat ovat nyt palanneet asuinalueille, se on mukavaa, Karvinen-Jussilainen sanoo.

Lue myös: Eteläisen Lahden asukastilaisuudessa kaivattiin lisää kohtaamispaikkoja ja nuorille tekemistä - uusille bussivuoroille vihreää valoa?
 

Yleisesti ottaen palvelut kuitenkin keskittyvät. Siksi vanhoja ostoskeskuksia jää tyhjilleen ja puretaan. Esimerkiksi Liipolan vanhan ostarin kohdalle on kaavoitettu asuinkerrostaloja, samoin Jalkarantaan Tapanilankadulle. Mukkulan ostarista oli tarkoitus purkaa pääty, mutta kaavamuutos peruttiin, kun ostoskeskuksen tyhjään osaan löytyikin vuokralaisia. Entisen Alkon tiloihin tuli kaupungin nuorisotila, muihin osiin on tiettävästi tulossa kirpputori, autonfiksaaja ja hyvinvointiyhtymän kotipalvelu.

Keskon Etelä-Suomen aluejohtaja Timo Heikkilä sanoo, että lähikaupan kohtalon ratkaisee riittävän asiakaspohjan ja sijainnin yhdistelmä. Jokaista kauppaa vetää kauppias, mutta Keskon pitää varmistua siitä, että kaupalla on edellytykset menestyä. Aikoinaan kauppojen määrää vähennettiin, mutta nyt ollaan taas entisellä tasolla.

– Kauppoihin on lisäksi lisätty muita palveluita, jotta sen elinkaari olisi pitkä ja kantaisi huonompinakin aikoina, Heikkilä sanoo.

Posti- ja pakettipalveluiden kysyntä kasvaa verkkokaupan kasvun ja postin toimipisteiden karsimisen myötä. Tähän rakoon ovat iskeneet myös R-kioskit, joilla on nykyään valtava palveluvalikoima. Ärrältä saa liput konserttiin, juniin ja busseihin, kalastusluvat, puhelinliittymät ja käteistä rahaa. Siellä voi myös maksaa laskuja, säilyttää avaimia tai jättää pienen paketin kaverin myöhemmin noudettavaksi. Uusimpana tuotteena R-kioski ilmoitti tällä viikolla avaavansa autonvuokrauspalvelun.

Sukupolvet kulkevat aaltoina

Ruokakauppa on yksi keskeisistä lähipalveluista, mutta lapsiperheet muuttavat usein koulujen ja päiväkotien perusteella. Ne merkitään kaavaan yhtä aikaa asuntojen kanssa.

– Karistoa lähdettiin aikanaan rakentamaan niin, että palvelut valmistuisivat yhtä aikaa talojen kanssa, mutta koulun tulo viipyi, ja siitä tulikin paljon palautetta. Nyt Karistossa on hyvät palvelut, mutta koulu ja päiväkoti ovat täynnä. Uudelle alueelle tulevat aina uudet lapsiperheet yhtä aikaa. Tontteja pitäisi yrittää tarjota niin, että palvelutarjonta pystyy vastaamaan kysyntään, Karvinen-Jussilainen sanoo.

Vanhoissa lähiöissä kasvu on tasaisempaa.

– Sielläkin eletään samaa aaltoa, ostetaan asunto, ikäännytään, asutaan niin pitkään kuin pystytään ja sitten taas tilalle tulee uusi sukupolvi, Karvinen-Jussilainen sanoo.

Alueellistaminen on trendi

Pihla Hiltunen on ammatiltaan kiinteistönvälittäjä ja tietää siksi hyvin, mitä palveluita ihmiset haluavat. Koulu ja päiväkodit ovat lapsiperheiden ykköskriteerejä, mutta muuten arvostetaan kulkemisen helppoutta, hyviä julkisen liikenteen yhteyksiä, ulkoilureittejä tai tilavampia asuntoja. Toisaalta omakotitalossa pitkään asuneet ja ikääntyneet haluavat muuttaa keskustaan palveluiden välittömään läheisyyteen ja hissitaloon. Lähiöiden matalien kerrostalojen ongelma on se, että niissä ei yleensä ole hissiä.

– Ankkuri, Ruoriniemi, keskusta ja Möysä ovat kysyttyjä, ja niihin tehdään uutta. Riihelä on alkanut nousta. Mutta joka päivä tehdään kauppaa kaikista lähiöistä, Hiltunen kertoo.

Pihla Hiltunen ei viihtynyt omakotitalossa. Peetu, 7 kk ja Miisa, 3 vuotta, viihtyvät siellä missä perhe on. Kuva: Mirja Hussain

Hiltunen sanoo, että alueellistaminen on kasvava trendi. Asuntoilmoituksiin liitetään yhä enemmän tietoa myös kaupunginosasta ja ihmiset etsivät asuntoa tietyltä alueelta.

Hiltunen itse on muuttanut Lahdessa kymmenen vuoden aikana kymmenen kertaa, joten myös omakohtaista tietoa asuinalueista on kertynyt. Viimeksi Hiltunen muutti viiden lapsensa kanssa Karistosta omakotitalosta Asemantaustaan kerrostaloon.

– Karisto ei ollut meille se unelmapaikka. Tässä on samassa pihassa naapurit, koirat ja lapset. Lapset voivat olla pihalla hetken yksinkin, koska kaikki tuntevat toisensa, Hiltunen sanoo.

Lue myös: Lukijalta: Kunnaksessa tarvitaan oma koulu - alue on lapsiperheiden paratiisi
 

Hiltunen arvostaa myös sitä, että päiväkoti ja koulut ovat ihan lähellä ja joka paikkaan voi lähteä myös kävellen. Muuten perhe liikkuu seitsemän hengen maastoautolla.

– Unelma olisi asua maalla isossa talossa, mutta se ei onnistu, koska siellä ei ole mitään iltapäiväkerhoja eikä vuoropäiväkoteja, Hiltunen sanoo.

Kiinteistövälittäjän työajoilla vuoropäiväkoti on ehdoton.

– Meille tämä alue tulee jatkossakin olemaan se paikka, missä haluamme asua, Hiltunen sanoo.

Kasvua rajojen sisäpuolella

Lahti haluaa tulevina vuosikymmeninä kasvattaa asukasmääräänsä laajenematta paljoa sivuilta. Siksi keskustassa täydennysrakennus on vilkasta ja myös lähiöihin rakennetaan uusia kerrostaloja, jos tyhjää tilaa on.

– Kaavoituksen näkökulmasta yritämme, että kasvu olisi tasaista joka puolella. Kaupungin länsipuolella on ollut vähemmän tonttimaita ja siksi vähemmän kasvumahdollisuuksia, Karvinen-Jussilainen sanoo.

Ihmiset ihmettelevät usein, kuka oikein muuttaa kaikkiin niihin uusiin asuntoihin, joita Lahden keskustaankin suunnitellaan. Lahden väkiluku kasvaa hitaasti ja kasvua tuovat lähinnä maahanmuuttajat. Läheskään jokaisella lahtelaisella ei ole varaa ostaa tuliterää uudisasuntoa ydinkeskustasta.

– Lahdesta pitäisi saada 150 000 asukkaan kaupunki, siksi niitä asuntoja tarvitaan. Haluamme uskoa, että tavoite on realistinen, mutta sitä ei tiedetä, millä aikajänteellä kaikki tapahtuu, Karvinen-Jussilainen toteaa.

Karvinen-Jussilainen huomauttaa kuitenkin, että keskustan uudisrakennuskohteissa on paljon myös toimisto- ja liiketiloja. Keskustasta ei haluta tehdä mitään nukkumalähiötä, jossa ihmiset vain asuvat.

– Edellytämme rakennuksiin liiketiloja katutasoon. Liike-elämä halutaan pitää keskustassa hengissä. Siitäkin puhutaan, että tyhjiä liiketiloja on paljon, mutta kyllä niihin aina joku tulee, Karvinen-Jussilainen sanoo.

Keskustassa elämä on helppoa

Kolehmaiset asuvat Lahden keskustassa Vuorikadulla. Perheellä on 4-vuotias poika ja toinen lapsi syntymässä juhannuksena. Kun perhekoko kasvaa, moni nuori pariskunta suuntaa keskustasta pois, mutta Kolehmaiset eivät aio lähteä keskustasta minnekään. Entinen asunto Aleksanterinkadulla torin liepeillä oli hieman liian vilkkaalla paikalla, nykyinen juuri sopivasti sivussa ja silti ytimessä.

– Olen kaupunkilainen. En voi kuvitella asuvani omakotitalossa tai edes rivitalossa, Jasmiina Kolehmainen sanoo.

Kolehmaisen mielestä elämä keskustassa on ihanan helppoa. Kaikki on lyhyen kävelymatkan päässä.

Jasmiina, Valto ja Anssi Kolehmainen nauttivat ydinkeskustan palveluista. Kotoa pääsee helposti ihmisten ilmoille. Kuva: Mirja Hussain

Kolehmaisen mies haaveilee omakotitalosta, mutta vaimoa se kiinnostaisi vain siinä tapauksessa, että rahaa sattuisi olemaan niin paljon, että perheellä olisi varaa rakentaa oma hirsitalo hienoimmalle paikalle.

– Tykkään muutenkin kompaktista asumisesta. En halua, että tilaa on liikaa. Ja sitten ei olisi järkeä rakentaa 80 neliön omakotitaloa. Niissä on muutenkin hirveästi hommaa. Ensin rakennetaan ja sitten jo alkaa remonttikierros, Kolehmainen sanoo.

Luonto on silti koko perheelle tärkeää, mutta keskustastakin pääsee esimerkiksi Lapakistoon ja toisaalta mökille metsän keskelle.

– Keskustassa tykkään siitä, että ihmisiä on ympärillä, mutta luonnossa haluan olla yksin, Kolehmainen sanoo.

Palvelut helpottavat arkea

Kolehmaisilla on auto, mutta arkiaskareisiin sitä ei paljon tarvita. Perhe ei juuri koskaan lähde automarketteihin, vaan ruokaostokset hoidetaan ydinkeskustan kaupoissa. Kolehmaiset hyödyntävät myös ruokakassipalvelua, jossa ostokset tuodaan säännöllisin väliajoin suoraan kotiin.

– Myös Wolttia olemme käyttäneet ahkerasti. Melkein joka perjantai on ulkoruokapäivä, jolloin tilaamme ruokaa kotiin tai käymme ravintolassa, Kolehmainen kertoo.

Talvella Lahdessa aloittanut Wolt-kuljetuspalvelu toimittaa ruokaa Lahden keskustasta 5–6 kilometrin säteellä.

Kerran viikossa kaupunkiin

Nastolaan asti Wolt ja monet muut palvelut eivät ulotu, mutta se ei haittaa Kanervan alueella asuvaa Lahden pariskuntaa. He ostivat nykyisen kotitalonsa vuonna 1984. Silloin sijainnin ratkaisivat vanhempien työpaikka ja lasten koulut.

– Asuimme ensin Lahdessa Tonttilassa, mutta sieltä oli liian pitkä matka Nastolaan töihin. Eräänä sateisena marraskuun iltana löysimme sitten tämän talon, ja joulukuussa jo muutettiin, Eija Lahti muistelee.

Nyt lapset ovat jo kasvaneet aikuisiksi ja muuttaneet omilleen, mutta talon sijainti tuntuu edelleen hyvältä. Aluksi lapset oli helppo päästää omalle pihalle juoksentelemaan, nyt se on Eija Lahden valtakuntaa, missä puutarha kasvaa rehevänä.

Eija ja Hannu Lahti viihtyvät Nastolassa. Isosta pihasta nauttii myös perheen koira Ahti Lahti. Kuva: Mirja Hussain

Lähimmät palvelut ovat Nastolan Rakokivessä. Kenkäkauppa ja vaatekaupat ovat lähteneet, mutta optikko on säilynyt. Apteekki siirtyi kirkolta S-markettiin.

– Jos jotain erikoisempaa halutaan, sitten on lähdettävä kaupunkiin. Ennen täällä oli kaksi hyvää rautakauppaa, nyt ne ovat lopettaneet, Hannu Lahti sanoo.

Lahdet käyvät Lahdessa asioilla noin kerran viikossa. Parempi kenkäkauppa on kuitenkin Kouvolassa.

– Junaseisake on otettu uudestaan käyttöön Uudessakylässä, mutta moni on toivonut, että siihen olisi junayhteys pääkaupunkiseudulta myös illalla. Tai voisiko z-junan päätepysäkki ollakin täällä, Lahdet miettivät.

Elämän kiertokulku

Kun Lahdet aikoinaan muuttivat Kanervan alueelle, ympärillä ei ollut kuin muutama naapuri. Nyt alue on tiivistynyt, mutta tontit ovat suuria ja suojaisia.

– Kaupunkilaiset varmaan pitää tätä ihan takapajulana. Lahtelaiset eivät paljon käy Nastolassa, Eija Lahti arvelee.

Kannattaisi muistaa, että taidekeskus Taarasti ja Pajulahtikin ovat nykyään Lahtea. Tai siis ovat ainakin virallisesti.

– Minä olen vahvasti nastolalainen. Tytär toi minulle paidan, jossa luki ”pakkonaitettu”, Hannu Lahti kertoo.

Lue myös: Lahti pystyi kääntämään synnytysluvut nousuun - Se temppu jäi muilta isoilta kaupungeilta tekemättä
 

Eija Lahti taas on vapaaehtoisesti naitettu Päijät-Hämeeseen ylipäätään. Vuonna 1978, kun pari tutustui, Hannu lupasi Eijalle, että eläkkeellä muutetaan Eijan kotikaupunkiin Kotkaan. Lupausta ei ole vielä lunastettu, vaikka eläkeikä on ylitetty.

Lahdet aikovat asua talossaan niin kauan kuin terveys kestää.

– Kun tulee kaupungista tänne, tulee heti huomattavasti onnellisemmaksi, Hannu Lahti sanoo.

Rautakauppaa, elokuvateatteria ja kunnon ravintolaa he kyllä kaipaisivat, mutta sen takia ei ole muuttoa harkittu.

– Kun me muutimme tähän, naapurissa asui eläkeläispariskunta, jolta saimme paljon työkaluja ja muuta, mikä itseltä puuttui. Nyt siihen muutti lapsiperhe ja me olemme se naapurin eläkeläispariskunta. Työkalujakin on jo kulkeutunut aidan yli taas siihen suuntaan, Lahdet kertovat.

Emmi Tuomisto
emmi.tuomisto@ess.fi
@
Onko omalla asuinalueellasi riittävästi palveluita?
Onko omalla asuinalueellasi riittävästi palveluita?
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 7,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
7,90€

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Paikallismediat

Lue seuraavaksi