Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

Veronmaksajien osuus Kisapuiston kustannuksista kasvamassa harpaten – "Jos Lahdessa halutaan europelejä pelata, niin jotain on tehtävä"

Poliitikot päättävät Kisapuiston stadionhankkeesta marraskuussa. Kaupunginhallituksen konserni- ja tilajaoston puheenjohtajan Aleksi Mäntylän (vihr.) mukaan kustannusten nousu aiheuttaa keskustelua. Kertainvestoinnin hintaa enemmän on kiinnitettävä huomiota käyttötalousmenoihin, sanovat Mäntylä ja kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Komu (sd.).

Havainnekuva uudesta Kisapuiston stadionista. Poliitikot päättävät hankkeen toteuttamisesta marraskuussa. Kuva: Arkkitehtipalvelu Oy

Kisapuiston stadionhankkeen kustannusarvio on pompannut alkuperäisestä yli kolmella miljoonalla. Samalla kaupunginhallituksen konserni- ja tilajaoston vaatimus kaupunkikonsernin ulkopuolisen rahoituksen 40 prosentin osuudesta on lentänyt romukoppaan.

Stadionhankkeen suunnittelusta vastaava tilayhtiö Spatium esitteli tarkennettua toteutussuunnitelmaa torstaina.

Rakennuslupaa stadionille haetaan syyskuussa. Poliitikot tekevät lopullisen investointipäätöksen marraskuussa. Rakennustyöt on tarkoitus aloittaa ensi huhtikuussa ja valmista pitäisi olla maaliskuussa 2020.

Kisapuisto, stadionhanke Kuva: Anssi Hietamaa
Missä muussa urheilulajissa yksityinen sektori olisi laittanut vastaavaan hankkeeseen 40 prosenttia? Spatiumin hallituksen puheenjohtaja Marko Varjonen (kok.)

Kustannusten nousu reilusta seitsemästä miljoonasta noin 10,4 miljoonaan euroon selittyy parannuksilla aiempaan suunnitelmaan. Katsomoita on enemmän ja tilat ovat muutenkin huomattavasti alkuperäistä suunnitelmaa prameammat. Jos stadion toteutetaan, on sen yleisökapasiteetti noin 5 500. Pääkatsomon lisäksi stadionille rakennetaan päätykatsomot. Nykyiseen aurinkokatsomoon ei tässä vaiheessa olla kajoamassa, mutta sen kattaminen tulevaisuudessa on mahdollista.

Aiemmassa suunnitelmassa Kisapuiston uusi stadion ei olisi täyttänyt europelistandardeja, mutta nyt pöydällä oleva suunnitelma turvaisi europelikelpoisuuden.

Kaupunkikonsernin ulkopuolista rahoitusta stadionille haetaan muun muassa Opetus- ja kulttuuriministeriöstä (OKM), UEFA:n HatTrick-rahastosta, mainos- ja sponsoripaikkoja myymällä sekä joukkorahoituksella. Mitään yksittäistä isoa yksityistä tukijaa ei tässä vaiheessa ole, tai ainakaan sitä ei torstaina paljastettu. Yhteispotin on tarkoitus olla yli kolme miljoonaa euroa, eli noin 30 prosenttia kokonaispotista.

Spatiumin hallituksen puheenjohtajan Marko Varjosen (kok.) mukaan kustannusnousulle on painavat perusteet. Kuva: Aku Isotalo

OKM:sta hankkeelle on mahdollista saada noin 750 000 euroa. UEFA:n HatTrick-rahaa on suomalaisiin stadionhankkeisiin jäljellä tällä erää noin 1,5 miljoonaa euroa. Tuo potti ei kokonaisuudessaan tule Lahteen. HatTrick-rahasta ollaan kiinnostuneita Lahden lisäksi ainakin Kuopiossa. Joukkorahoituskampanja esitellään tarkemmin syksyllä. Spatiumin toimitusjohtajan Jouni Kanervon mukaan tavoitteena on saada mahdollisimman moni tavallinen lahtelainen mukaan rahoittamaan stadionhanketta edes pienillä summilla.

Varjonen puolustaa veronmaksajien osuuden kasvamista

Veronmaksajien kontolle stadionin kustannuksista on jäämässä noin seitsemän miljoonaa euroa. Se on miltei sama summa, joka oli edellisen suunnitelman kokonaishinta-arvio.

Spatiumin hallituksen puheenjohtaja Marko Varjonen (kok.) puolustaa veronmaksajien osuuden kasvamista.

Lue myös: Haitta-ainepitoisuudet koholla Kisapuiston katsomon alla - Lahden kaupunki selvittää ongelman laajuutta
 

– Missä muussa urheilulajissa yksityinen sektori olisi laittanut vastaavaan hankkeeseen 40 prosenttia? Tämä on aika harvinainen tilanne, että tällaista ratkaisua lähdetään edes hakemaan. Kuinka paljon tulee uimahalliin yksityistä rahaa? Ei yhtään. Kaupunki rakentaa sen yksin, Varjonen sanoo.

"Keskustelua varmasti tulee"

Konserni- ja tilajaoston puheenjohtaja Aleksi Mäntylä (vihr.) sanoo, että kustannusten ja kaupungin rahoitusosuuden nousu "aiheuttaa keskustelua".

– Kirjaus 40 prosentista oli hyvin selvä ja siksi keskustelua varmasti tulee. Silloin, kun tuo päätös tehtiin, moni asia oli kuitenkin vähän eri kulmassa. Esimerkiksi Ranta-Kartanon kehityksestä ei ollut vielä niin paljon tietoa kuin nyt. Näkisin tämän yhtenä osana koko Ranta-Kartanon kehitystä ja sitä, miltä koko alue tulee näyttämään, Mäntylä sanoo.

Mäntylä huomauttaa myös, ettei UEFA:n luokitusvaatimusten tiukentuminen ollut tiedossa. Alun perin ajatuksena oli, että FC Lahti pelaisi europelinsä jatkossakin Hiihtostadionilla. Nykystandardien mukaan se ei kuitenkaan ole enää kovinkaan pitkään mahdollista.

Jo tämän kesän europelit FC Lahti pelaa Hiihtostadionilla "erikoisluvan erikoisluvalla", kuten FC Lahden hallituksen jäsen Thomas Hood asian torstaina ilmaisi.

"Jos Lahdessa halutaan europelejä pelata, jotain on tehtävä", Lahden kaupunginhallituksen konserni- ja tilajaoston puheenjohtaja Aleksi Mäntylä (vihr.) sanoo. Kuva: Janne Ranne

– Jos Lahdessa halutaan europelejä pelata, niin jotain on tehtävä, Mäntylä sanoo.

– Hanke on elänyt, ja olemme nyt kertoneet, miksi summa on vähän noussut. Meillä on ollut jopa 13 miljoonan euron suunnitelmia esillä. Eihän tämä ole edes elänyt niin paljon kuin olisi ollut mahdollista, lisää Varjonen.

Käyttötalousmenot kertainvestointia kriittisempi kysymys

Stadioninvestoinnin hinnan nousu ei ole Mäntylän ja kaupunginhallituksen puheenjohtajan Pekka Komun (sd.) mukaan suuren suuri ongelma. Kertaluontoista investointia kriittisempi kysymys on käyttötalousmenot.

– Tarvitsemme tarkan liiketoimintasuunnitelman, jotta tiedämme, miten käyttötalousmenoille käy, Mäntylä sanoo.

Komu sanoo luottavansa siihen, mitä Spatium sanoo. Kolme miljoonaa kaupunkikonsernin ulkopuolista rahaa on luvattu.

– Se on varmastikin enemmän kuin moni uskalsi aavistaa, ja toivottavasti joukkorahoitus vetää vielä paremmin kuin on ajateltu.

Sekä Komu että Mäntylä huomauttavat, että panostukset jalkapallofasiliteetteihin Hiihtostadionilla jäävät jatkossa vähäisemmiksi, koska esimerkiksi europelit voitaisiin jatkossa pelata Kisapuistossa.

– Tuskin Hiihtostadionilla jalkapalloa nykymittakaavassa enää pelataan, Komu sanoo.

Päivitetty 7.6. kello 17.12: Lisätty grafiikka.

Stadionhanke

Kisapuisto

Katsomopaikkoja yhteensä 5 499.

Pääkatsomossa 2 119 istuinta, joista 341 vip, kahdessa päätykatsomossa 1 680 istuma/seisoma-paikkaa, aurinkokatsomossa 1 700 istumapaikkaa.

Valmistuu UEFA:n määriteltyyn 3-kategoriaan.

Rakennuslupaa haetaan syksyllä 2018, valmista määrä olla maaliskuussa 2020.

Kustannusarvio 10,4 miljoonaa euroa.

Arkkitehtisuunnitelmat on toteuttanut Arkkitehtipalvelu oy.

Stadionin ilmeen on suunnitellut Mainostoimisto Ilme.

Erno Laisi
erno.laisi@ess.fi
@
Mitä mieltä Kisapuiston stadionhankkeen etenemisestä?
Mitä mieltä Kisapuiston stadionhankkeen etenemisestä?
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 7,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
7,90€

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi