Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

"Helsinkiläisten kitusiin" menee muovia Päijänteestä otetun hanaveden mukana

"Kuutisen vuotta sitten Lahden Niemessä ympäristöekologian laitoksella huomasimme, että näytteissä näkyi paljon sinisiä ja oransseja kuituja. Ihmettelimme, että mitä kummaa nämä oikein ovat. Nyt tiedämme, että meidän olisi jo silloin kannattanut huolestua niistä."

Muoviroskaa Lahden Niemen sataman rantakaislikossa. Kuva: Vili Uuskallio

Valtamerissä vellovia jätepyörteitä on sanottu maailman suurimmiksi kaatopaikoiksi. Roskaantuminen ei kuitenkaan ole vain merien ongelma, sillä pienenpieniä muovinpalasia eli mikromuovia löytyy myös järvivedestä.

Tilanteeseen on havahduttu vasta viime vuosina, sanoo Helsingin yliopiston professori Heikki Setälä.

– Kuutisen vuotta sitten työskentelimme silloisella ympäristöekologian laitoksella Niemessä. Huomasimme, että näytteissä näkyi paljon sinisiä ja oransseja kuituja. Ihmettelimme, että mitä kummaa nämä oikein ovat. Silloin emme tienneet mikromuoveista juuri mitään. Nyt tiedämme, että meidän olisi jo silloin kannattanut huolestua niistä.

Kallavedessä muovia kuin meressä

Setälä puhui mikromuoveista keskiviikkona järjestetyssä Vesijärvi-viikon keskustelutilaisuudessa, jonka teemana olivat vesienhoidon uudet uhkat.

Lue myös: "Kuin muovia ilman muovijätettä" - Stora Enso lisensoi suomalaisen Sulapacin pakkausmateriaalit
 

Yle kertoi keskiviikkona, että Itä-Suomen yliopiston tekemien tutkimusten mukaan Kuopion Kallavedessä on havaittu samanlaisia mikromuovipitoisuuksia kuin Itämeressä. Roskaa pääsee järveen esimerkiksi hulevesiputkia pitkin. Kuopiossa myös lumenkaatopaikka on yksi keskeinen mikromuovien lähde. Lisäksi jätevedenpuhdistamon läheltä löytyi suuria määriä pieniä partikkeleita.

"Vesijärveen tonneittain"

Ongelma koskee myös Vesijärveä. Kaduilta huuhtoutuvia hulevesiä johdetaan Enonselälle noin 50 putkea pitkin. Setälä arvioi, että muovia päätyy järveen vuosittain tonneittain.

– Uusi saksalainen professori Stephan Pflugmacher Lima työryhmineen on ottanut Vesijärveltä helmikuussa sedimenttinäytteitä ja löytänyt niistä mikromuoveja. Niitä on joka paikassa, varmaan Antarktiksen pingviineissäkin, Setälä toteaa.

Suurin mikromuovin lähde näyttäisi olevan liikenne eli autonrenkaat.

Muovia kulkeutuu Vesijärveen kaduilta valuvien sadevesien mukana. Ranta-Kartanon alueen hulevedet pumpataan jatkossa käsiteltäviksi Hennalaan. Kuva: Mirja Hussain

– Sitä kautta norjalaisten tutkimusten mukaan näyttäisi tulevan noin 70–80 prosenttia mikromuoveista.

Huomattavia määriä muovihiukkasia irtoaa myös fleecevaatteista.

– Meinasin laittaa sellaisen tänne tullessa, mutta sitten huomasin, että ehkä on parempi pukeutua suomalaiseen villaan. Kuituja sisältävien vaatteiden pesu on sangen suuri kuormittaja, Setälä huomautti.

"Helsinkiläisten kitusiin"

Mikromuovit ovat alle 5 millimetrin mittaisia partikkeleita. Hienontuessaan ne muuttuvat nanomuoveiksi, jotka ovat näkymättömiä.

– Nanomuovit ovat siitä harmillisia, että ne joutuvat eläinplanktoniin ja sitä kautta kaloihin ja ihmisiin.

Nanomuovit ovat siitä harmillisia, että joutuvat eläinplanktoniin ja sitä kautta kaloihin ja ihmisiin. Professori Heikki Setälä

Setälä pitää selvänä, että pääkaupunkiseudun asukkaiden käyttämässä juomavedessä on muovipartikkeleita. Vesi otetaan tunnelia pitkin Päijänteestä.

– Kun veden mukana menee happea ja vetyä helsinkiläisten kitusiin, samalla tavalla siinä menevät muovit.

Mikromuovin on todettu kulkeutuvan ravintoketjussa eläimestä toiseen.

– Tiedämme, että päätyessään kalojen aivoihin muovihiukkaset aiheuttavat käyttäytymismuutosta.

Mikromuovien vaikutuksia ihmisiin ei vielä tunneta.

– Onko se iso juttu vai ei, sitä ei tiedetä, Setälä sanoo.

Vili Uuskallio
vili.uuskallio@ess.fi
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi