Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme
Erno
Laisi
erno.laisi@ess.fi

Uutisanalyysi: Asikkalan kouluhanke tukeutuu vain toiveisiin

Oppilasmäärä voi romahtaa, mutta silti Vääksyyn halutaan suurin piirtein nykyisen kokoinen, kokonaan uusi koulu.

Asikkalan valtuusto päätti maanantaina hakea Vääksyn yhteiskoulun A-osalle purkulupaa. Läpihuutojuttu luvan saaminen ei ole, sillä esimerkiksi Päijät-Hämeen maakuntamuseo vastustaa purkusuunnitelmaa. Kuva: Pirjo Kamppila

Uutta Vääksyn yhteiskoulua (VYK) aletaan suunnitella toden teolla, kun Asikkalan valtuusto teki maanantaina periaatteellisen päätöksen vanhan koulun purkamisesta ja sen korvaamisesta uudisrakennuksella.

Nykyinen VYK kaipaa vähintään perusteellista ehostusta. Sisäilmasta johtuvaa oireilua ja vanhanaikaisia tilaratkaisuja ja teknisiä puutteita ei voi sivuuttaa.

Tarvitaanko Asikkalaan silti kokonaan uutta, suurin piirtein nykyisen kokoista koulurakennusta?

Sivistysjohtaja Juha Leppialho esitti tammikuussa, että uutta koulua aletaan suunnitella 450:lle oppilaalle. Se ei kuitenkaan kasvatus- ja opetuslautakunnalle kelvannut. Koulua päätettiin alkaa puuhata 530:lle oppilaalle. Se on vähintäänkin optimistinen oletus Asikkalan oppilasennusteita tutkaillessa.

Tämän tiedostaa myös sivistysjohtaja Leppialho. Hän sanoi maanantaina valtuustossa, että oppilasmäärän pitäminen nykyisellä tasolla edellyttää "erinomaista onnistumista" ja Asikkalan vetovoiman parantumista.

– Tämä on ilman muuta meille riski-investointi, Leppialho sanoo Etelä-Suomen Sanomille.

Päättyneenä lukuvuonna VYK:issä opiskeli yhteensä 525 yläkoululaista ja lukiolaista.

Kannattaako Asikkalan satsata miljoonia uuden koulun rakentamiseen? Koulun, jonka käytävät voivat hyvinkin 2020-luvulla kumista väljyyttään.

Uuden VYK:in puolesta liputtavia ei voi ainakaan pessimismistä syyttää, mitä tulee oppilasmäärien kehitykseen – päinvastoin.

Tulevat ikäluokat ovat noin 75 lasta, kun nykyiset ikäluokat liikkuvat noin sadassa, Leppialho sanoo.

– Jos kunnan asukasluku ei käänny kasvuun, koulu ei tule täyteen.

Tulevaisuudessa myös VYK:in vieressä olevan Aurinkovuoren koulun kapasiteetti saattaa olla vajaakäytöllä. Tarkoittaako se joidenkin kyläkoulujen lakkauttamista?

– Sepä se. Ei siihenkään halua ole ollut.

VYK:issä yläkoulua käy tätä nykyä noin sata hollolalaista lasta. Mitä käy, kun Lahti saa Kivimaan koulun kuntoon vuonna 2020? Vaikka vain puolet Vesikansan alueen lapsista siirtyisi opiskelemaan Vääksyn sijasta Lahteen, vähentäisi se dramaattisesti VYK:in koulun tilatarvetta.

Kuten Leppialhokin toteaa, Asikkala ottaa riskin, jos valtuusto päättää syksyllä aloittaa uuden, hulppean yhteiskoulun rakentamisen nykyisen tilalle.

Tämän hetken arvioiden mukaan uuden koulun rakentaminen maksaa viitisentoista miljoonaa euroa, ja jos kulttuurihistoriallisesti arvokas A-osa remontoidaan purkamisen sijaan, nousee hintalappu yli 20:n miljoonan ilman, että summassa on huomioitu esimerkiksi väistötiloista koituvia kustannuksia.

Valtuusto päätti maanantaina hakea A-osalle purkulupaa. Sen saaminen ei ole lainkaan läpihuutojuttu. Esimerkiksi Päijät-Hämeen maakuntamuseo vastustaa 1930-luvulla rakennetun A-osan purkamista.

Halpaa ei olisi nykyisen remontointikaan. Konsulttiyhtiön tekemän arvion mukaan nykyisen koulun peruskorjauksen ja parantamisen hintalappu liikkuisi sekin liki 14 miljoonassa eurossa. Summa sisältää A-osan peruskorjauksen. Sen peruskorjaus maksaisi yksinään jo peräti 4,6 miljoonaa euroa.

Kunnanhallituksen puheenjohtaja Juri Nieminen (koku.) muistutti, että rakentamispäätös tehdään vasta myöhemmin.

Kuntataloudellisia vaikutuksia penäsi erityisesti kevennetyn peruskorjauksen puolella ollut Hannu Mäkinen (sd.).

Niemisen mukaan uuden koulun rakentamisella ei ole suurta vaikutusta kunnan talouteen. Nieminen muistutti, että remonttiin tai uudisrakentamisvaihtoehtoon on ehditty jo varautua yli neljän miljoonan euron investointivarauksilla.

Niemisen mukaan puheet yli 20 miljoonan euron investoinnista voidaan unohtaa.

– Jos päädymme yli 20 miljoonaan euroon, olemme epäonnistuneet pahasti. Jos haluamme, selviämme kymmenellä miljoonalla eurolla, Nieminen sanoi valtuustolle.

Maksoi koulu lopulta mitä tahansa 10–20 miljoonan euron väliltä, on Asikkalassa kuitenkin tarkasti pohdittava, mitä seinillä tehdään, jos oppilasmäärä alenee tai jopa romahtaa tulevina vuosina.

Juri Niemisen mukaan hukkatilariski pystytään välttämään tilojen suunnitteluvaiheessa.

Jos oppilasmäärä laskee, on tilojen kelvattava muuhunkin kuin koulukäyttöön.

Mihin käyttöön?

Siitä ei kukaan ole puhunut mitään.

Erno Laisi
erno.laisi@ess.fi
Tämä sisältö on avoinna vain tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS Verkko Plus 1 kk vain 7,90 € (norm. 14,50 €) ja pääset käsiksi kaikkiin Etelä-Suomen Sanomien maksullisiin sisältöihin.

Tilaa tästä 1 kk 7,90 €

Oletko jo tilaaja?

Asiasanat:

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi X