Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

"Varo, siellä on pyörteitä, jotka imaisevat sinut!" - Huhu Mytäjäisten vaarallisuudesta elää sinnikkäästi

Mytäjäisten pohjasta on löydetty muun muassa auto, ase ja patruunoita. Kuinka moni muistaa Tallinpassin?

Raine ja Helga Ahonen ovat olleet yhdessä jo liki 60 vuotta. Kuva: Katja Luoma
Mytäjäinen sijaitsee aivan keskustan tuntumassa. Kuva: Anssi Hietamaa

– Varo, siellä on pyörteitä, jotka imaisevat sinut!

Näin kuului huuto Anneli Seppälälle, joka oli uimassa lammen poikki 1980-luvulla. Seppälä ei ole kovin hyvä uimari, joten huuto säikäytti hänet pahemman kerran.

Vielä tänäkin päivänä liikkuu huhuja Mytäjäisen lammessa olevista pyörteistä. Lahden liikuntapaikkamestari Harri Uurainen tyrmää puheet.

– En ole koskaan kuullutkaan, että uimarit olisivat joutuneet vaikeuksiin minkäänlaisten pyörteiden kanssa.

Myös Lahden vesiensuojelupäällikkö Ismo Malin kiistää väitteen. Lahden ympäristöpalvelut ottaa Mytäjäisten syvimmästä kohdasta näytteet kaksi kertaa vuodessa, eikä lammesta ole löytynyt huhupuheissa kuultuja erikoisia virtauksia.

– Vaikka lammen virtaukset eivät tuota turvallisuusuhkaa, vanhempien kannattaa pysyä valppaina aina, kun lapset ovat uimassa, Malin toteaa.

Mytäjäinen ei ole suppilo, vaan siinä on kaksi syvää kohtaa. Malinin mukaan Mytäjäinen on vanhan Lahden alueen syvin lampi. Mytäjäisen syvyys on suurimmillaan yksitoista metriä, kun esimerkiksi Joutjärven syvyys on parhaimmillaan viisi metriä. Lähes yhtä syviä ovat Likolampi ja Valkealampi.

Jo sotien aikaan Mytäjäisiin muuttanut Raine Ahonen ei myöskään allekirjoita väitteitä.

– Lähteitä ja syviä kohtiahan siellä on, mutta ei mitään pyörteitä, Ahonen toteaa.

Mytäjäisten rannalla viihtyvät muutkin kuin uimarit ja auringonpalvojat. Kuva: Katja Luoma

Historia läsnä

Ahonen tuntee Mytäjäisten alueen kuin omat taskunsa. Hänen lapsuudenkotinsa oli Mytäjäisten rannalla, ja myöhemmin hän osti talon lammen toiselta puolelta, jossa hän asuu vaimonsa kanssa. Talo kuului aikoinaan ratapäällikölle.

– Muistan, kuinka pommit putoilivat rantaan ja ikkunat sekä pihan leikkimökki menivät säpäleiksi. Kerran sodan aikaan löysimme lammesta puisen laatikon, joka oli täynnä kiväärinpaukkuja, Ahonen kertoo.

Kun lampi oli jäässä, Ahonen pelasi muiden lasten kanssa jääpalloa mailalla, jonka hän oli itse tehnyt. Pojat tekivät lammen ympärille juoksuradan, jota he juoksivat ympäri kilpaa. Myös omenavarkaissa käyminen oli suosittua puuhaa.

– Yhdellä papalla oli hyviä omenoita. Kerran, kun olimme omenoiden kimpussa, hän totesi: "Pojat, pojat. Omenoita voitte ihan reilusti ottaa, mutta oksia ei saa katkoa".

Lue myös: Mistä risteyksistä Lahden kaupunki saa eniten valituksia?
 

Ahonen kertoo, että lapsilla oli tarkka kahtiajako lammen toisella puolella asuvien kanssa.

– Kerran toisen puolen porukka hyökkäsi lumisotaan, mutta olimme varautuneet mielettömällä määrällä lumipalloja. Olimme häviöllä, joten juoksin toiseen pihaan ja otin pyykkinarua pidätelleen kepin, jolla huidoin. Sieltä sitten omistaja juoksi perään ja huusi: "Ahosen poika, et vie sitä pyykkikeppiä mihinkään!"

Lammen varteen oli rakennettu myös kisamaja, jossa pidettiin häitä ja pikkujouluja. Lisäksi Mytäjäissä on ollut aikoinaan Puolustusvoimien uimala, jossa sotilaita opetettiin uimaan.

– Oli sellainen pitkä keppi, jonka päässä oli köysi ja silmukka. Kukaan ei osannut uida, joten vyötärön ympärille laitettiin silmukka, ja sitten tönäistiin veteen. Huudettiin vaan, että ui, ui!

Raine Ahonen arvelee portin pyörien olevan sota-ajoilta peräisin. Kuva: Katja Luoma

Pohjan aarteita moneen lähtöön

Lahden avantouimareiden rantavastaava Siviä Kähkönen on pitänyt rannasta huolta vapaaehtoisesti jo parikymmentä vuotta. Hän muun muassa kerää rannalta roskia ja siivoaa vessaa. Nuoriso aiheuttaa toisinaan päänvaivaa. Kähkönen on joutunut soittamaan poliisit paikalle useamman kerran.

– Joka vuosi on uudet nuorisoporukat, ja aina yksi heistä on porukan riiviö, Kähkönen kertoo.

Sukeltajat käyvät keväisin tarkastamassa uimapaikkojen turvallisuuden. Lahden pingviinien puheenjohtaja Sakari Niemisen mukaan Mytäjäisen pohjasta on aikoinaan löydetty autonromu. Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen ruiskumestari Tommi Katilan mukaan Mytäjäisestä poimitaan joka vuosi polkupyöriä ja uimareiden tavaroita, kuten puhelimia. Sen lisäksi lammesta on löydetty patruunoita ja ase.

Monta eri nimeä

Lampi tunnetaan monilla eri nimillä, kuten Mytäjäinen, Mytsky, Mytäjärvi, Mytiäinen ja Tallinpassi. Lahden seudun oppaana toimiva Seppälä järjestää opaskierroksia Mytäjäisten varikkoalueelle ja on perehtynyt alueen historiaan. Seppälän mukaan Tallinpassi-nimitys on peräisin varikon veturitallista, kun ihmiset kutsuivat aikoinaan lätäköitä passeiksi.

On myös arveltu, että Mytäjäinen viittaisi mytiäiseen eli pieneen hyttyseen, joka esiintyy sanana Lönnrotin sanakirjassa.

Seppälä kertoo, että Mytäjäinen on ollut aikoinaan rautatietyöläisten asuinaluetta, ja lammen läheisyydessä on ollut myös perunajauhotehdas.

– Perunajauhon valmistukseen tarvittiin suuri määrä vettä, jota otettiin Mytäjäisistä. Siitä nousi hirveä meteli, kun lammen pinta laski rajusti. Lampea alettiin täyttää Vesijärven vedellä, josta lampi kärsi, Seppälä kertoo.

Tallinpassin eli Mytäjäisten uimala oli myös aikoinaan kovassa käytössä. Kuva: Lahden uimaseura ry

Historiasta halutaan pitää kiinni

Nykyisin Mytäjäisissä riittää vilinää kesäisin. Raine Ahosen mukaan monet alueen vanhoista taloista ovat säilyneet sukupolvilta toisille. Ahonen toivoo, etteivät varikkoalueen uudistukset lisäisi liikennettä kotikadulle.

– On ihan liian vilkasta. Ei se ole enää samanlaista kuin ennen, Ahonen huokaisee.

Myös Seppälä on harmissaan varikkoalueen uudistuksesta. Hän muistelee haikein mielin vanhoja vetureita, niiden kääntöpöytää ja lumiauraa.

– Talon kokoinen lumiaura oli evakkojen kotina siihen aikaan. Siellä he lämmittivät kamiinassa ruokaa, pesupaikasta ei ollut puhettakaan, Seppälä kertoo.

Suurin osa kalustosta on poistettu, ja varikkoalueelle on suunnitteilla rakentaa uusi kerrostalo.

– Tämä osa Lahdesta nukkuu entisajan unta. Nykypäivän lahtelainen löytää sieltä vanhaa Lahtea. Olisin toivonut, että alueesta oltaisiin saatu museoalue, jolloin turistitkin olisivat löytäneet paikalle. Nyt se on jo myöhäistä, Seppälä toteaa.

Jenna Lempinen
jenna.lempinen@ess.fi

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tämä sisältö on avoinna vain tilaajillemme.

Tilaa ESS Verkko Plus 3 kk
vain 7,90 €/kk (norm. 14,50 €)

Tilaa tästä

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments

Asiasanat:

Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi X