Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

Lahtelainen Helka Peuhkuri, 80 vuotta, painaa tänään päähänsä ylioppilaslakin - "Ilman lapsiani en olisi tässä"

Helka Peuhkurin harvinaiseen suoritukseen liittyy myös dramatiikkaa: hän ehti jo kerran pettyä hylkäyksestä. Tekninen virhe kuitenkin paljastui, ja lakkiaiset voidaan pitää.

Tuore ylioppilas osaa nauttia valkolakistaan. Kuva: Pirjo Kamppila

Helka Peuhkurin rinnassa kimaltelee kaksi lyyraa, niin sanottua äidinlyyraa. Sellaisen antaa tuore ylioppilas äidilleen kiitokseksi huolenpidosta. Peuhkurin tapauksessa myös äiti kiittää lapsiaan, joiden ansiosta hän saa tänä viikonloppuna itse valkolakin.

Ehkä hämmästyttävintä on Peuhkurin ikä: hän on 80-vuotias eli syntynyt vuonna 1938. Hän kirjoitti nyt ylioppilaaksi Lahden yhteiskoulun aikuislukiosta.

Ylioppilastutkintolautakunta ei tilastoi kirjoittajien ikää, joten ikäennätystä ei tiedetä. Tänä vuonna on julkisuudessa esiintynyt ainakin 82-vuotias uusi ylioppilas.

Kompastuskivenä englanti

Peuhkurin harvinaiseen suoritukseen liittyy myös erityistä dramatiikkaa. Hän reputti pitkässä englannissa syksyllä, ja niin näytti käyneen tänä keväänäkin. Koe järjestettiin ensimmäistä kertaa sähköisenä.

– Sisar kertoi kuulleensa, että yli 7 000 kokelaalla oli ollut samassa kielten kokeessa teknisiä ongelmia, joiden vuoksi kaikkia pisteitä ei ehkä ole otettu huomioon.

– Poikanikin soitti ja kysyi, olenko varma, että kaikki tiedot siirtyivät muistitikun vaihtuessa toiseen kesken kokeen. Hän sanoi, että minulla on oikeus katsoa tulokset. Minä soitin rehtorille ja ilmoitin, että valitan tuloksesta.

Isä sanoi, ettei tyttöjä kannata kouluttaa, ne menevät kuitenkin naimisiin. Kevään ylioppilas Helka Peuhkuri

Lopputulos oli, että perjantaina kerrottu reputus vaihtui keskiviikkona läpimenoon.

Näkökin palautui

Ylioppilastutkintolautakunta tosin korjasi oma-aloitteisesti teknisistä ongelmista kärsineiden kielikokeiden tulokset. Sen vuoksi noin 7 800 koesuorituksen kokonaispisteet nousivat vähintään yhdellä pisteellä ja noin 500 koesuorituksen arvosana nousi.

Samalla noin kymmenen reputtanutta nousikin riman yläpuolelle, Peuhkuri ilmeisesti heidän joukossaan.

Peuhkurin maailma kirkastui kokeen hyväksymisen aikoihin muustakin syystä. Hän kävi juuri kaihileikkauksessa, jolla sai pahoin sumentuneen näkönsä takaisin. Silmäsairauskaan ei estänyt Peuhkurin opiskelua.

– Piti lukea pätkissä.

Lue myös: "Oman tiensä kulkijoita on ollut aina" – äidinkielen ylioppilaskoe innoitti aikoinaan Petri Tammisenkin kokeilemaan kepillä jäätä, huonolla menestyksellä
 

Urakointi alkoi

Lukion suorittaminen alkoi syksyllä 2015 Peuhkurin rakkaudesta kirjoittamiseen. Se sai hänet ottamaan selvää, voisiko aikuislukiossa suorittaa äidinkielen kursseja.

– Selvisi, että voinkin kirjoittaa ylioppilaaksi.

Aikuislukion rehtori Riitta Yrjänä selittää, että Peuhkurin aikuisena suorittamat kurssit voitiin laskea hyväksi. Koko lukion kurssipakettia ei tarvinnut suorittaa.

Helka Peuhkuri luki yhdessä talvessa kaikki äidinkielen kurssit ja tarpeeksi yhteiskuntaopin kursseja, jotta pääsi kirjoittamaan ne jo seuraavana syksyllä 2016. Tuona keväänä myös yksi lapsenlapsista kirjoitti ylioppilaaksi.

Äidinlyyra on lahja lapsilta, mutta Helka Peuhkuri haluaa myös itse kiittää lapsiaan.

Salaa pääsykokeisiin

Lapsuuden koti oli kuusilapsinen maanviljelijäperhe Savitaipaleella. Sisukas tytär joutui ponnistelemaan koulutiellä lapsesta asti.

Keskikoulu sijaitsi kaukana kotoa ja oli maksullinen, mitkä olivat isoja esteitä sinne pääsyyn, vaikka opettaja patistikin.

– Mutta me poljimme luokkatoverin kanssa pyörillä salaa pääsykokeisiin kahtena päivänä. Matkaa oli 21 kilometriä suuntaansa. Molemmat pääsimme sisään, eikä perhe enää ollut vastaan.

Se tarkoitti muuttoa vuokra-asuntoon kirkonkylään 13-vuotiaana. Koulutie päättyi keskikouluun eli nykyiseen peruskouluun.

– Isä sanoi, ettei tyttöjä kannata kouluttaa, ne menevät kuitenkin naimisiin.

Työvuodet kuluivat lukuisissa työpaikoissa Lappeenrannassa ja Lahdessa. Samalla hän kouluttautui omalla ajallaan, perhe rakensi Lahteen omakotitalon ja sai kaksi lasta. Kunnallista lastenhoitoa tai äitiyslomia ei ollut, joten kotiin palkattiin mummoja ja nuoria tyttöjä.

Suru ja huoli tyttären perheestä

Työelämä nosti kirjanpitäjäksi, luotonvalvojaksi ja lopulta kassapäälliköksi lahtelaisella hitsauslaitevalmistaja Kempillä. Ura loppui 1990-luvun lamaan, jolloin hän pääsi ennenaikaiselle eläkkeelle.

70-vuotiaana alkoivat taas vaikeat vuodet. Tytär erosi puolisostaan, sairastui vakavasti ja menehtyi parin vuoden sisällä. Isovanhemmat kantoivat huolta ja vastuuta lastenlapsistaan, kunnes Peuhkuri tunsi uupuvansa.

– Pelkäsin, että romahdan. Päätin, että minun pitää tehdä jotain itselleni. Otin selvää, olenko liian vanha opiskelemaan. Rehtori vakuutti, etten ole.

Lahden yhteiskoulussa on vielä tallessa museopulpetteja. Tällaisessa Helka Peuhkuri kävi koulua 1940-luvulla.

Uuden kirjan tuoksu lumosi

Koulu avasikin aivan uuden maailman. Peuhkuri muistaa jopa ensimmäisen äidinkielen oppikirjansa tuoksun.

Vaikka hän oli työskennellyt numeroiden parissa, matematiikassa hän ei pystynyt kirimään kiinni kurssitovereitaan.

Kaihi vaikeutti myös lukujen näkemistä. Kirjoituksiin valikoituivat äidinkieli, yhteiskuntaoppi, englanti ja ruotsi.

Lukioon piti hankia kannettava tietokone, mutta se ei ollut kynnys.

– Olen käyttänyt tietokonetta 20 vuotta.

Kurssitoverit suhtautuivat iäkkääseen oppilaaseen hyvin, vaikka Peuhkuria joskus itseään huvitti se, että toiset olivat lastenlasten ikäisiä. Kolmen talven aikana myös puoliso oppi uutta, eli laittamaan ruokaa.

Kirjoittaminen jatkuu

Tuore ylioppilasmummo aikoo nyt ainakin jatkaa kirjoittamisharrastustaan. Hän on Salpausselän kirjailijoiden jäsen ja hänen muisteluitaan on muun muassa Petri Tammisen kokoamassa Suomen historia-kirjassa.

Mutta ensin hän aikoo levätä – tai ainakin heti ylioppilasjuhlien jälkeen.

– Ilman lapsiani en olisi tässä. Tyttäreni tarina sai minut opiskelemaan ja pojan soitto valittamaan kirjoituksen tuloksesta.

Aikuislukio

Vanhoista opinnoista hyötyä

Aikuisten lukion oppimäärä koostuu vähintään 44 kurssista. Alle 18-vuotiaana lukio-opinnot aloittaneen on suoritettava vähintään 48 kurssia.

Yhden kurssin laajuus on keskimäärin 28 tuntia.

Koko lukion oppimäärän suorittajalle laaditaan henkilökohtainen opiskelusuunnitelma, jossa aikaisemmat opinnot otetaan huomioon.

Myös muualla hankittu osaaminen voidaan ottaa huomioon.

Lukion oppimäärä on suoritettava neljässä vuodessa.

Koko lukion oppimäärän suorittaminen on maksutonta.

Päijät-Hämeen ainoa aikuislukio toimii Lahden yhteiskoulun yhteydessä. Lukion voi suorittaa myös verkko-opiskeluna.

Ylioppilaiden ikiä ole koottu tilastoksi. Aikuislukioista kirjoitti 1 349 ylioppilasta vuonna 2016. Määrä on neljä prosenttia koko määrästä.

Tämän vuoden erityispiirre oli pitkän kielen sähköine koe, jossa oli teknisiä ongelmia. Niiden korjaaminen korotti tuhansien kokelaitten arvosanoja.

Arvosanoista valitetaan vuosittain satoja kertoja ylioppilastutkintolautakuntaan. Suurin osa ei aiheuta muutoksia, mutta niiden käsittely venyy jopa juhannukseen asti.

Pirjo Kamppila
pirjo.kamppila@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 7,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
7,90€

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi