Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

"Sopimukseen voidaan kirjoittaa, että lehmät lentää" – kunnat haluavat hyvinvointiyhtymältä laskutustietoja

Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän valtuusto valitti, että kuntalaskutuksen osalta ei noudateta perussopimusta. Palveluiden parantamisesta ei puhuttu.

Jos lääkäriin ei saa aikoja, potilaat ohjautuvat kalliiseen päivystykseen. Kuva: Mirja Hussain

Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän valtuusto penää yhtymältä lisää ennakoitavuutta sote-menoihin. Kunnat haluaisivat, että niitä laskutettaisiin suoriteperusteisesti ennalta sovitun hinnaston mukaan kuten perussopimuksessa on määritelty. Suoriteperusteinen laskutus tarkoittaa sitä, että myynti kirjataan sille hetkelle, jolloin tuote on myyty, eli yhtymän tapauksessa kuntaa laskutettaisiin reaaliajassa, kun kunnan asukas on käyttänyt hyvinvointiyhtymän palveluita.

Hyvinvointiyhtymän mukaan suoritusperusteiseen laskutukseen ei kuitenkaan tällä hetkellä pystytä, koska eri tietojärjestelmät eivät sovi yhteen. Tietoja pitää kerätä eri lähteistä, ja keräilyssä on myös virheiden vaara. Pahimmillaan laskutukseen itsessään käytetään paljon rahaa.

Haastava laskutus

Iitin edustaja Eemeli Lehtinen (sd.) teki maanantaina valtuuston kokouksessa aloitteen siitä, että perussopimuksessa määriteltyä suoritusperusteista laskutustapaa noudatetaan.

– On selkeästi havaittavissa, että kuntalaskutuksessa ei ole noudatettu perussopimusta, mutta onko sitä edes haluttu noudattaa? Toimitusjohtaja Eetu Salunen sanoi Iitissä, että perussopimukseen voi kirjoittaa vaikka sen, että lehmät lentää, eikä ne silti lennä, Lehtinen sanoo.

Lehtinen perui myöhemmin aloitteen muiden valtuutettujen toiveesta ja valtuusto päätti pysyä huhtikuussa tehdyssä päätöksessä, jonka mukaan valtuusto edellyttää, että vuoden 2019 laskutusperusteet toteutetaan perussopimuksen mukaisesti ja mahdollisimman pitkälle myös 2018 vuoden osalta. Yhtymän talousjohdosta tosin huomautettiin heti, että suoritusperusteisen laskutuksen onnistuminen vuonna 2019 tulee myös olemaan äärimmäisen haastavaa.

– Kuntalaskutus on mennyt ihan päin prinkkalaa ja toivon todella toimenpiteitä jotta se saadaan toimimaan, Lehtinen sanoo.

– On eri asia laittaa hinta voipaketille kuin yli 300:lle monimutkaiselle toimenpiteelle, Salunen huomauttaa.

Poikkeuksellinen vuosi

Laskutuskeskustelusta huolimatta valtuusto hyväksyi hyvinvointiyhtymän ensimmäisen toimintavuoden tilinpäätöksen ja merkitsi toimintakertomuksen tiedokseen.

Salunen muistutti, että vuosi 2017 oli kaikin puolin poikkeuksellinen. Yhtymä perustettiin kolme kertaa nopeammin kuin muissa maakunnissa, esittelijänä oli ensin toimitusjohtaja Timo Louna, sitten muutosjohtaja Jouko Isolauri ja myöhemmin uutena toimitusjohtajana Salunen itse. Valtuusto ja hallitus vaihtuivat kesken vuoden vaalien jälkeen, organisaatiota uudistettiin ja yhtymän uudet esimiehet valittiin vasta huhtikuussa. Vuodelle asetetuista tavoitteista toteutui kahdeksan, kymmenen toteutui osittain, 13 ei toteutunut ja kahdeksan kohtalosta ei tiedetä.

– Toiminnallisesti vuosi 2017 oli onnistunut. Palvelurakennetta kevennettiin eniten ikääntyneiden palveluissa, Salunen sanoo.

Niukka palvelutaso

Valtuutettu Pertti Laaksonen (kd.) Orimattilasta kysyi, riittääkö palveluita vielä tasapuolisesti. Esimerkiksi ikääntyneiden kotihoidon pitää toimia myös Artjärvellä ja Hämeenkoskella. Vuokko Kautto (vas) Lahdesta kysyi, kenen kustannuksella sote-menot laskivat yhtymässä.

– Vammaispalvelussa on suuria ongelmia, siellä mennään laillisuuden rajamailla ja päätökset viipyvät, Kautto sanoo.

– Kunnilla on vastuu siitä, että palveluita saadaan. Päijät-Hämeen sote-budjetista puuttuu valtakunnallisen laskelman mukaan 41 miljoonaa euroa. Mikä on jatkossa kuntien säästötavoite, että palvelut säilyvät? sanoo puolestaan Martti Talja (kesk.) Lahdesta.

– Kustannuksia on saatu alas, mutta palvelut eivät ole sitä, mitä kunnissa on haluttu, sanoo Mira Nieminen (ps.) Asikkalasta.

– Palvelutaso on niukka. Toivon, että pidätte sen mielessä kun ensi vuoden talousarviosta päätetään, Salunen sanoo.

Salunen kertoo, että ensi vuoden palvelutasosopimuksista on päästy sopuun 11 kunnan kanssa. Iitin kanssa keskustellaan vielä siitä, onko Iitin sote-budjetti realistinen ja Sysmässä on haluttu lisää tietoa ensihoidon palvelutasosta. Valinnanvapauspilotista on tulossa rahaa, jota saa käyttää toimintamenoihin, mutta rahoitus varmistuu vasta silloin, jos eduskunta hyväksyy uudet sote-lait.

Emmi Tuomisto
emmi.tuomisto@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 7,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
7,90€

Oletko jo tilaaja?

Aiheet:

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi