Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

Lahden Greenpeace puuttui Evon metsien parturointiin – Metsähallitus luopuu avohakkuista retkeilyalueella

"Jos ihmiset tulevat retkeilyalueelle ja Natura-alueelle, eivät he odota, että pääsevät kävelemään avohakkuulle", sanoo hollolalainen Greenpeace-aktiivi ja Kannaksen lukion biologian ja maantiedon opettaja Hanna Rosti.

Hanna Rosti tarkastelee Evon Hokajärven hakkuuaukeaa alueelle pystytetystä passitornista. Avohakkuuta oli tarkoitus laajentaa, mutta Metsähallitus on muuttanut suunnitelmiaan. Kuva: Vili Uuskallio

Metsähallitus luopuu metsien avohakkuista Evon retkeilyalueella. Hämeenlinnan Lammilla ja osin Padasjoen puolella sijaitsevalla Evolla on Metsähallituksen maita noin 8 000 hehtaaria, mistä 3 000 hehtaaria on metsätalouden käytössä.

Uudistushakkuita on tähän saakka tehty osittain avohakkuina myös retkeilyalueella, jonka pinta-ala on 4 862 hehtaaria. Esimerkiksi Hokajärven alueella tehtiin puolitoista vuotta sitten yli kymmenen hehtaarin laajuinen vanhan metsän avohakkuu, jota ympäristönsuojelujärjestö Greenpeace on pitänyt Evon hoito- ja käyttösuunnitelman vastaisena.

Tavoitteena on, että avohakkuualuetta näkisi yhdestä pisteestä katsottuna alle kolmen hehtaarin verran.

– He tietävät itsekin, ettei hakkuu ole hoitosuunnitelman mukainen, hollolalainen Greenpeace-aktiivi Hanna Rosti sanoo.

"Ajatuksena oli tuplata"

Rosti kuuluu Greenpeacen Lahden paikallisryhmään, joka on runsaan vuoden ajan käynyt Metsähallituksen kanssa keskustelua Evon hakkuista.

– Suunnitelmissa oli laajentaa Hokajärven hakkuita, mutta nyt ne ilmeisesti on vedetty takaisin. Ajatuksena oli suunnilleen tuplata hakkuualue, hän kertoo.

Runsaan kymmenen hehtaarin laajuinen Hokajärven avohakkuu tehtiin loppuvuodesta 2016. Kuva: Vili Uuskallio

Hokajärven hakkuualueelle on jätetty jonkin verran puustoa pystyyn, mutta maisema näyttää silti avohakkuulta. Myllätyssä kenttäkerroksessa kukkii siellä täällä metsäorvokkia ja metsätähteä.

– Jos ihmiset tulevat retkeilyalueelle ja Natura-alueelle, eivät he odota, että pääsevät kävelemään avohakkuulle.

"Hieman liian iso"

Suunnittelupäällikkö Niklas Björkqvist Metsähallitus Metsätalous -yhtiöstä kertoo, että sidosryhmiltä saatu palaute vaikutti osaltaan hakkuutapojen muuttamiseen.

– Hakkuita ei tulla tekemään sillä tavalla kuin mistä on keskustelu lähtenyt liikkeelle. Evolla valtaosa hakkuista on jatkossa harvennushakkuita tai poimintahakkuita. Avohakkuita tullaan tekemään enää lähinnä kulotusjatkumon ylläpitämiseksi. Lisäksi tehdään ennallistamispolttoja valmistavia hakkuita.

Lue myös: Neljä lahtelaista halusi auttaa ja nosti kaadettuja hautakiviä - "Kun tekniikka opittiin, se alkoi mennä aika näppärästi"
 

Björkqvist huomauttaa, että avohakkuiden määrä olisi jäänyt Evon metsien pinta-alaan suhteutettuna pieneksi. Hän myöntää, että Hokajärvellä hakkuualue oli "hieman liian iso".

– Minusta uudistusala on varsin hyvin rajattu ja työnjälki siistiä. Säästöpuuryhmien paremmalla sijoittelulla lopputulos olisi ollut vielä parempi.

Kaikkia retkeilijöitä avohakkuut eivät häiritse.

– Yleisesti toivotaan vaihtelevaa maisemaa, hyvää näkyväisyyttä ja avonaisuutta. Halutaan, että on luonnontilaisiakin alueita. Kun tehdään joku toimenpide, siitä jää väkisinkin jälkiä. Kun muutama vuosi on mennyt, alue alkaa näyttää ihan hyvältä, Björkqvist sanoo.

"Metsiä käsitelty kautta historian"

Hokajärven hakkuuaukean keskelle on pystytetty uusi passitorni. Rosti epäilee, että laaja avoin alue olisi tehty hirvijahtien helpottamiseksi.

Björkqvist vakuuttaa, että hakkuut tehdään metsänhoidollisista lähtökohdista retkeilykäyttöön sovittaen.

– Hirviä on riittänyt metsästystä varten. Tietenkin menee niin, että jos ei ole taimikoita ja nuorta lehtipuustoa, hirvet siirtyvät muualle. Talvi- ja kesälaitumet saattavat olla pysyvämpiä. Se että hirviä varten tehtäisiin aukkoja, ei pidä paikkaansa.

Monitoimikone kulki hakkuuaukean reunaa pitkin haastattelutuokion aikana. Kuva: Vili Uuskallio

Björkqvistin mukaan Evon alueen metsänhoidosta on saatu palautetta lähinnä Greenpeacelta.

– Evo on kuitenkin kautta historian ollut alue, jossa metsiä on hoidettu ja käsitelty. Siellä ei ole tapahtunut muutosta, että olisi ruvettu hakkaamaan enemmän. Luulen, että kävijät tietävät, että siellä myös hakkuita tehdään. Toisaalta noin puolet retkeilyalueesta on kaikenlaisten metsätalouden hakkuiden ulkopuolella.

Hakattu aiempaa enemmän?

Greenpeacen tietojen ja havaintojen mukaan Evolla sijaitsevia valtion metsiä on parin viime vuoden aikana hakattu aiempaa enemmän.

– Tämä näkyy niin maastossa kuin Metsähallituksen viranomaisille tekemissä metsänkäyttöilmoituksissa, Suomen Greenpeacen metsävastaava Matti Liimatainen kertoo.

Liimatainen suhtautuu varauksellisesti tietoon Evon avohakkuiden lopettamisesta.

– Aiotaanko sitten tehdä siemenpuuhakkuita, jotka ovat käytännössä lähes sama asia kuin avohakkuut? Jos ja kun avohakkuu korvataan pienaukkokasvatuksella, pieleen menee. Käytännössä tämä hakkuutapa on pieniä avohakkuita vieri viereen eikä sovi Evolle.

Opiskelijat ovat kysyneet, että miten on mahdollista, että retkeily- ja Natura-alueella voidaan tehdä avohakkuita? Hanna Rosti

Björkqvistin mukaan metsänhoitotapojen muuttamisen vaikutusta korjuumääriin ei ole arvioitu.

– Pitkän aikavälin korjuumäärät riippuvat puuston kasvusta. Lähivuosien hakkuumäärään vaikutus ei ole kovin suuri.

Myöskään tietoa Evon alueen vuotuisista puunmyyntituotoista ei ole saatavilla.

– Emme laske erikseen, paljonko tuon kokoiselta alueelta tulee euroja. Kokonaisuudet, joilla toimitaan, ovat paljon isompia. En edes muista tarkkoja hakkuumääriä.

Avohakkuista kansalaisaloite

Hanna Rosti on tyytyväinen siihen, että Evon avohakkuut luvataan korvataan muilla korjuutavoilla.

– Siitä on hyvä mieli. Tuntuu siltä, että yleinen ilmapiiri on muuttunut, ja Metsähallituksen on pakko reagoida siihen.

Rosti mainostaa eri ympäristöjärjestöjen tekemää kansalaisaloitetta, jossa vaaditaan avohakkuista luopumista kaikissa valtion metsissä. Aloitteen oli perjantaihin mennessä allekirjoittanut noin 19 000 henkeä.

– On olemassa laskelmia, että jatkuvan kasvatuksen menetelmät ovat yhtä kannattavia kuin avohakkuu. Avohakkuiden lopettaminen ei tarkoita, että oltaisiin viemässä tuloja Suomen valtiolta. Jatkuvan kasvatuksen menetelmässä marjastukseen, sienestykseen ja retkeilyyn liittyvät arvot säilyisivät.

Hanna Rosti esittelee vanhaa kuusikkoa, joka on säästymässä avohakkuulta. Kuva: Vili Uuskallio

Avohakkuut palvelevat Rostin mielestä lähinnä metsäteollisuuden etua.

– Metsäyhtiön myyvät metsäomistajille koko paketin, johon kuuluu myös maapohjan käsittely. Sillä yhtiöt saavat enemmän tuloja kuin jatkuvan kasvatuksen menetelmällä. Esimerkiksi kantojen repiminen on biologisesti aivan hullua.

Evo IB-lukion kurssikohteena

Rosti pitää Evon aluetta tärkeänä Lahden alueen asukkaille, koska Päijät-Hämeestä ei vastaavaa retkeilyaluetta löydy. Esimerkiksi Lahden Lapakiston suojelualueen pinta-ala on "vain" 230 hehtaaria.

– Meidän näkemyksemme on, että koko Evo pitäisi rauhoittaa, koska Etelä-Suomessa vanhoja metsiä on niin vähän. Jos käsittelyä tehdään, sen pitää olla jotain muuta avohakkuuta.

Kannaksen lukion biologian ja maantiedon opettajana työskentelevä Rosti on käyttänyt Evoa opetuskohteena IB-lukion kursseilla.

– Meillä on opetussuunnitelmassa, että täytyy käydä tutustumassa johonkin metsäalueeseen ja johonkin paikalliseen ympäristökiistaan. Metsähallitus tarjoili kohteen.

Rostin mukaan opiskelijoita halutaan kasvattaa aktiivisiksi kansalaisiksi, jotka osaavat ottaa kantaa yhteiskunnallisiin asioihin. Hän kertoo näyttäneensä opiskelijoille esimerkkiä Greenpeacen vapaaehtoisena.

– Opiskelijat ovat kysyneet, että miten on mahdollista, että retkeily- ja Natura-alueella voidaan tehdä avohakkuita?

Rosti ei näe ristiriitaa siinä, että hänen roolinsa opettajana ja Greenpeace-aktiivina ovat menneet päällekkäin.

– Mielestäni kaikkien pitäisi tarvittaessa ottaa kantaa siihen, miten yritykset ja varsinkin valtion yhtiö noudattavat ympäristönsuojelua. Siksi sitä opetetaan myös koulussa. Meidän ei pidäkään toimia Metsähallituksen etujen puolustajina.

Retkeilyalue

90 000 kävijää

Hämeenlinnan ja Padasjoen alueilla sijaitseva Evo on yksi Etelä-Suomen suurimmista metsäalueista.

Evolla voi retkeillä noin 8 500 hehtaarin suuruisella alueella, mistä valtion retkeilyaluetta on 4 862 hehtaaria.

Evolla on yhteensä noin 70 kilometriä merkittyjä reittejä ja luontopolkuja.

Alueella voi yöpyä laavuilla, telttailuun varatuilla paikoilla tai vuokrattavissa mökeissä.

Retkeilyalueella oli vuonna 2016 lähes 90 000 kävijää. Alue on ollut ehdolla kansallispuistoksi.

Metsähallituksen omistuksessa on noin 8 000 hehtaaria Evon maita. Tästä 3 000 hehtaaria on metsätalousaluetta. Luonnonsuojelualueita on noin 1 500 hehtaaria. Lisäksi Metso-ohjelman kautta on suojeltu 1 500 hehtaarin alue, jolla tehdään vain ennallistavia toimenpiteitä. Hämeen ammattikorkeakoulun hallinnassa on 2 000 hehtaarin laajuinen opetusmetsä.

Evon hoito- ja käyttösuunnitelman mukaan metsänhoitotoimet tehdään pienialaisina ja maisemaan sovittaen.

Vili Uuskallio
vili.uuskallio@ess.fi
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 7,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
7,90€

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi