Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

Kukinta enteilee jättimäistä omenasatoa, mutta helteen jatkuminen voi koitua kohtalokkaaksi

Omenapuiden runsas kukinta enteilee komeaa satoa. Nyt tarvitaan kiireesti kimalaisia töihin, mutta sekään ei vielä yksin riitä.

Omenasadosta tulee runsas, jos puiden kukinnan pölytys onnistuu. Se tarkoittaa, että kimalaiset ja muut hyönteiset kuljettavat siitepölyä puun kukkiin. Kuva: Janne Ranne

Omakotitonttien puolelta korkealle kaareutuvat omenapuiden ja syreenien oksat antavat Anttilanmäen kapeille kaduille miltei holvimaista ilmettä. Omenapuiden kukinta on tänä keväänä poikkeuksellisen runsasta.

Anttilanmäellä asuvan Jorma Tammisen tontilla vanhimmat omenapuut ovat 80–100-vuotiaita. Pienin puu on suojattu metalliverkolla.

– Rusakoita on täällä keskellä päivää. Ei niitä kukaan hätyyttele.

Viime vuosi oli Tammisen mukaan huono omenavuosi. Tämän vuoden näkymä on tyystin toisenlainen.

Ylituotanto ongelmana

Lahtelainen Pirkko Ala-Arvela kertoo tonttinsa omenapuiden tuottavan satoa liiankin hyvin. Kuva: Janne Ranne

Tammisen naapurissa asuvan Pirkko Ala-Arvelan tontilla on viisi puuta, jotka puskevat omenaa hänen mukaansa liiankin hyvin. Ylijäämää on aika lailla turhaa laittaa portin viereen tyrkylle ohikulkijoita varten.

– Tästä kulkee vain omaa porukkaa. Kaikilla on silloin paljon omenoita, kun on hyvä omenavuosi.

Hän on hyödyntänyt runsaita satoja tekemällä omenahilloa sekä -piirakkaa. Omenamehuakin talosta aikanaan löytyi, mutta nyt juojia ei enää ole.

Ala-Arvela muutti taloonsa yhdessä puolisonsa kanssa 1950–1960-luvun taitteessa. Puut olivat tontilla jo silloin.

– Niitä ei ole leikattu oikein. Siksi ne ovat tuon näköisiä.

Viime vuosi onnistui

Puut ovat joka tontilla pukeutuneet parhaimpiinsa sen vuoksi, että viime vuosi oli niiden kannalta suotuisaa aikaa. Omenapuiden silmut syntyvät loppukesällä ja alkusyksyllä, joten taakse jääneen kesän kelit ovat siihen mennessä ratkaisseet paljon. Viime kesänä riitti kosteutta ja joskus lämmintäkin vaikka ilmat olivatkin paljolti viileät.

– Kasvit eivät tarvitse helteitä, huomauttaa yli-intendentti Henry Väre Helsingin yliopiston kasvititeen yksiköstä.

Hyvän sadon toteutuminen riippuu kuitenkin pölyttäjistä. Niitä ovat kimalaiset ja muut hyönteiset, jotka kuljettavat omenapuun kukalle siitepölyn jostain toisesta lajikkeesta.

Kimalaisia on toistaiseksi näkynyt hedelmöityshommissa vähänlaisesti. Lämpimät ilmat nopeuttivat hedelmäpuiden kukintaa niin, että pölyttäjät eivät ole pysyneet perässä.

– Alkukeväästä kimalaisia oli paljon, mutta seuraava sukupolvi ei ole vielä syntynyt, sanoo hedelmän- ja marjanviljelyn erikoiskonsulentti Tuija Tanska Puutarhaliitosta.

Helle voi kääntyä haitaksi

Rastas ei piittaa maahan pudonneista omenapuun kukkien lehdistä. Sillä on kiire poikasten ruokintaan. Kuva: Janne Ranne

Helteiden jatkuminen johtaa siihen, että puut alkavat kärsiä kuivuudesta. Korkeat lämpötilat verottavat jatkuessaan satoa myös siksi, että kukinta on nopeasti ohi eikä pölytystä tapahdu riittävästi.

Toisaalta täydellistä onnistumista ei Tanskan mukaan edes tarvita. Jos pölytys onnistuu ylenpalttisen hyvin, niin puut tuottavat paljon omenoita raakileina, jotka putoavat keskenkasvuisina maahan ennen aikojaan.

– Ammattiviljelijöillä on pieniä puita ja he pyrkivät raakileharvennukseen, että omenoita olisi järjellinen määrä.

Omenapuu voi Tanskan mukaan myös pitää välivuoden. Näin käy silloin, kun puu käyttää koko voimansa tuottaakseen runsaan sadon, jolloin se ei seuraavana vuonna se ei tuota juuri mitään. Puun hoitamattomuus voi myötävaikuttaa siihen, että hyvää vuotta seuraa huono.

Leikkaaminen askarruttaa

Itä-Hämeen Martoille tulee jonkin verran kyselyitä omenapuiden hoidosta. Puutarhamartta Leena Sulosen mukaan kyselyt liittyvät yleensä oksien leikkaamiseen. Kysyjiä on muun muassa askarruttanut, mistä kohtaa oksa leikataan ja missä asennossa leikkurin terän on katkaisuhetkellä oltava.

Leikkaamiseen on toivottu käytännön opetusta, ja sellaista on myös järjestetty. Samoin internetistä löytyy kotipuutarhurille paljon tietoa.

– Yleisin laiminlyönti on se, ettei puuta leikata lainkaan, koska ei osata leikata oikein, kertoo Sulonen.

Kukinta kertoo hyvästä kunnosta

Runsas kukinta on merkki siitä, että puu voi hyvin. Lopputulokseen tosin vaikuttavat muutkin asiat kuin leikkaaminen. Marttaliiton johtava asiantuntija Asta Kuosmanen kehottaa kotipuutarhureita ottamaan estoitta kunnian itselleen, jos omenapuut ovat hyvässä hapessa.

– Se innostaa eteenpäin puutarhanhoidossa.

Nyt tosin kannattaa seurata erityisen tarkasti, että puut myös pysyvät elinvoimaisina. Omenapuu voi näet pitkään jatkuvan hellejakson vuoksi alkaa kärsiä kuivuudesta, mikä näkyy puun lehdistä.

– Nyt mennään jo toista viikkoa kovassa kuumuudessa, muistuttaa yli-intendentti Henry Väre.

Petri Koivisto
petri.koivisto@ess.fi
Tämä sisältö on avoinna vain tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS Verkko Plus 1 kk vain 7,90 € (norm. 14,50 €) ja pääset käsiksi kaikkiin Etelä-Suomen Sanomien maksullisiin sisältöihin.

Tilaa tästä 1 kk 7,90 €

Oletko jo tilaaja?

Asiasanat:

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi X