Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

Tulenteko on taitolaji, mutta hifistelyä ei tarvita – näillä ohjeilla nuotio syttyy ilman turhautumista

Jonne Salosen mukaan nuotion sytyttämisen ei tarvitse olla hifistelyä. Hyvä valmistelu on kaiken a ja o. Kuva: Leevi Vähälä

Nuotion sytyttäminen on periaatteessa yksinkertainen taito: puita ja sytykkeitä kasaan ja tulitikku perään.

Väärillä tekniikoilla tulensytytyksen kanssa saa kuitenkin ahertaa pitkään. Siksi pyysimme vinkkejä tulentekoon Koulutuskeskus Salpauksen kala- ja luonto-opetuksen koulutusohjelmassa opettavalta Jonne Saloselta.

Sytykkeiden kanssa ei kannata pihtailla. Hyvä määrä on kourallinen eri kokoisia sytykkeitä. Kuva: Leevi Vähälä

1. Sytykkeet ja puukko mukaan

Salosen mukaan tulenteossa tärkein osa on valmistelu. Tarvikkeiden on hyvä olla valmiina jo ennen aloittamista. Jos sytykkeitä joutuu hakemaan tai puita pilkkomaan kesken kaiken, tulenalku ehtii sammua.

Mukana kannattaa olla puukko tai retkikirves ja lisäksi sytykkeitä. Sytykkeet ja tulitikut kannattaa suojata kosteudelta laittamalla ne suljettaviin muovipusseihin.

– Lahden alueella pitää usein kantaa puut mukana, koska ne voivat olla nuotiopaikalta loppu, Salonen huomauttaa.

Myös sammutusvesi unohtuu Salosen mukaan retkeilijöiltä usein. Tuli pitää voida sammuttaa tarvittaessa nopeasti.

2. Päästä happi nuotioon

Salosen mukaan lopulta ei ole väliä, miltä nuotio näyttää. Periaatteet täytyy kuitenkin tietää. Yksi niistä on, että tuli tarvitsee happea.

– Ensimmäinen virhe on se, että nuotion kasaaminen aloitetaan nuotiomontun pohjalta. Montun pohjalla happi loppuu nopeasti.

Salonen aloittaa itse nuotion kasaamisen laittamalla nuotion pohjalle pari halkaistua nuotiopuuta. Ne nostavat nuotiota hieman ylemmäs ja samalla eristävät sen kosteasta maasta.

Nuotion sytyttäminen kannattaa aloittaa laittamalla nuotion pohjalle pari halonpuolikasta. Nuotio saa paremmin happea eikä kylmä maa pääse kosketuksiin tulen kanssa. Kuva: Leevi Vähälä

– Muuten kapillaari-ilmiö imee kosteutta maasta, Salonen kuvailee toista tavallista virhettä.

Kolmas virhe Salosen mukaan on se, että sytykkeitä on liian vähän. Toisaalta nuotioon saatetaan laittaa niin paljon tavaraa, ettei happi kulje. Oleellista on, että nuotio pysyy ilmavana.

Pohjapuiden päälle aletaan laittaa sytykkeitä... Kuva: Leevi Vähälä

3. Kehikkonuotio syttyy helposti

Nuotiolle tehdään sytykkeistä sydän: ensin pientä sylttyä, sitten vähän isompaa. Erikokoisia sytykkeitä tarvitaan tavalliseen nuotioon ison kourallisen verran kutakin kokoa. Ympärille ladotaan kehikoksi jämäkämpää puuainesta, joka kannattaa halkaista tai karhaista. Päälle laitetaan vielä uusi puukerros katoksi ja hieman lisää suurempia sytykkeitä.

...ja puita kehikkomaisesti niin, että nuotio saa tarpeeksi happea sytyttyään. Kuva: Leevi Vähälä

Salonen vinkkaa irrottamaan tuohesta kaarnan pois, sillä kaarna ei pala. Jos tuohia ei ole, puusta voi vuolla kiehisiä, eli lastuja, jotka ovat toisesta päästään puussa kiinni.

– Yleisin virhe on, että puuta käytetään liikaa, Salonen huomauttaa ja lisää, että laavupalot saavat usein alkunsa liian suurista nuotioista.

Sytytysvaiheessa Jonne Salonen laittaa tulitikun nuotion sydämeen. Kuva: Leevi Vähälä

4. Aika sytyttää nuotio

Salonen sytyttää nuotionsa yleensä keskeltä.

– Toiset sanovat, että nuotio sytytetään aina päältä, mutta väitän, että sellaiset ihmiset eivät kauheasti eräile, hän toteaa.

Tuulen huomioiminen unohtuu Salosen mukaan monelta. Nuotio kannattaa sytyttää tuulen alapuolelta ja kovalla tuulella tulen alkua voi suojata omalla kropalla tai takilla, eli asettautua tuulen ja nuotion väliin selkä tuulta vasten.

Tulta voi auttaa puhaltamalla sivusta. Kuva: Leevi Vähälä

Hyviä tulitikkuja ovat pitkät takkatikut. Tulitikku laitetaan nuotion sydämeen – tätä voi helpottaa nostamalla päälle ladottuja puita hieman. Kun valmistelutyöt on tehty hyvin, nuotio syttyy hyvinkin helposti.

Kun nuotio on kunnolla syttynyt ja palaa iloisesti, uutta puuta voi lisätä tarpeen mukaan.

Myös nuotion sammutuksesta täytyy muistaa huolehtia hyvin. Metsähallitus neuvoo varmistamaan aina ennen lähtöä, että nuotio on todella sammunut eikä jää kytemään.

Juuri syttyneen nuotion päälle ei kannata latoa raskaita halkoja, sillä muuten tuli saattaa sammua. Kun nuotio on syttynyt, puita lisätään tarpeen mukaan. Kuva: Leevi Vähälä

+ Märät olosuhteet vaativat malttia

Jos sää on vetinen tai polttopuut kastuneet, nuotion sytyttäminen vaatii enemmän kärsivällisyyttä. Varsinkin silloin on apua mukana kulkevista kuivista sytykkeistä.

Oleellista on eristää nuotio märästä maasta ja hakata kastuneesta puusta märät osat irti niin, että jäljelle jää kuiva sydän. Kiehisistä on paljon apua, sillä ohuet suikaleet syttyvät vähän märkinäkin. Tulta pitää myös ruokkia koko ajan, ettei alkava tuli pääse sammumaan.

Näin iloisesti nuotio lopulta palaa. Kuva: Leevi Vähälä

Jonne Salonen muistuttaa olemaan kirveen käytössä varovainen. Puut hakataan niin, ettei vahingossa lipeävä kirves osu jalkaan tai käteen. Jos käytössä on veistelevä ote, kirvestä käytetään kuin puukkoa ja siihen tartutaan kiinni terän läheltä.

– Kun mukana on retkikirves, puukko, sytykkeitä ja tulitikut, niin nuotio syttyy ennemmin tai myöhemmin, Salonen huomauttaa.

Kiehinen on hyvä apu nuotionsytytykseen. Kuva: Leevi Vähälä

Kun nuotio saadaan syttymään, märkiä puita voi laittaa kuivumaan nuotion reunustalle myöhempää lisäämistä varten.

Nuotion sytyttämistä kannattaa harjoitella Salosen mukaan jo ennen retkelle lähtöä. Erilaisia sytytystapoja voi kokeilla vaikka saunanpesässä.

Nuotion voi saada syttymään jopa märillä puilla. Silloin puita kannattaa laittaa kuivumaan nuotion reunalle ennen lisäämistä nuotioon. Kuva: Leevi Vähälä

Tulitikkujen kastuessa voi olla apua kipinäraudasta. Sen käyttö vaatii kuitenkin harjoittelua.

Retkeilijälle hyvä varustautuminen on tärkeää. Kuva: Leevi Vähälä
Välineet

Älä unohda näitä

Retkikirves ja puukko.

Tulitikut minigrip-tyylisessä pussissa kosteudelta suojattuna. Takkatikkujen sijaan voi käyttää myrskytikkua. Niissä on magnesiumia, joten ne palaavat hitaammin ja huomattavasti kuumemmin kuin tavalliset tulitikut.

Sytykkeet (tuohet, kiehiset, sytytyspalat) kosteudelta suojattuina.

Vettä täynnä oleva ämpäri sammutukseen.

Polttopuita.

Ensiside eli puristusside, joka on tärkein ensiapuväline puukon tai kirveen lipsahtaessa.

Säännöt

Saako täällä polttaa?

Tulen tekeminen ei ole jokamiehenoikeus, vaan siihen vaaditaan aina maanomistajan lupa.

Esimerkiksi retkeilyalueilla ja kansallispuistoissa tulen saa tehdä vain merkityillä paikoilla.

Myöskään maa-ainesta ei saa ottaa ilman lupaa. Esimerkiksi elävistä puista ei saa repiä kaarnaa, sillä se voi jopa tappaa puun.

Metsäpalovaroituksen aikana nuotiota ei saa tehdä. Silloin saa käyttää ainoastaan retkikeitintä palamattomalla alustalla tai laittaa tulet hormilla varustetussa keittokatoksessa.

Marjaana Lahola
marjaana.lahola@ess.fi

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tämä sisältö on avoinna vain tilaajillemme.

Tilaa ESS Verkko Plus 3 kk
vain 7,90 €/kk (norm. 14,50 €)

Tilaa tästä

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments

Asiasanat:

Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi X