Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

Antoiko Rafael sahdille toisen mahdollisuuden? ESS vei jalkapalloilijan pussikaljalle tutustumaan olutkulttuuriin

Kesälehden juttusarjassa testataan elävän kulttuuriperinnön kohteita. Hieman fiinimmällä pussikaljaretkellä selvisi, että olutharrastuksessa mikään ei ole pyhää ja tärkeintä on uteliaisuus.

Jalkapalloilija Rafael Vieira sai monta aivan uudenlaista oluttuttavuutta, kun olutharrastajat esittelivät paikallisia erikoisoluita. Kuva: Mirja Hussain

Kun puhutaan suomalaisesta olutkulttuurista, ensimmäisenä ei ehkä tule mieleen pussikaljoittelu puistossa. Ja kun puhutaan pussikaljoittelusta, mielikuva ei ole rivi artesaanioluita ja sirot olutlasit.

Tämä on kuitenkin osa nykyajan olutharrastajien arkipäivää Lahdessa.

Etelä-Suomen Sanomat kutsui Lahdessa pitkään pelanneen jalkapalloilijan Rafael Vieiran tutustumaan elävään suomalaiseen kansanperinteeseen paikallisten olutharrastajien kanssa. Tapaaminen sovittiin Pikku-Vesijärven puistoon.

Olutharrastajaksi Rafael ei tunnustaudu. Entä minkälaista olutta hänen kotimaassaan Brasiliassa juodaan?

– Siellä tykätään oluesta tosi paljon. Varsinkin kun on kuuma keli koko ajan, olut juodaan kylmänä, ihan kylmänä, melkein suoraan pakkasesta pullot jäisinä, Vieira kuvailee.

Rafaelin mukaan brasilialainen olut on aika erilaista kuin suomalainen.

– Lahden Sinisestä tykkään eniten. Se on lähellä brasilialaista olutta. Pehmeämpi ja vaaleampi kuin muut. En tykkää hirveän tummista oluista.

Eikä sahtikaan oikein maistu.

– Forssassa mentiin pelin jälkeen kerran bussilla johonkin, jossa tehtiin sahtia. Se oli aika vahvaa, eikä kaljan maku ollut hyvä, hän muistelee.

– Onko se ollut kotitekoista? Se jättää monelle huonon maun, pitkän linjan lahtelainen olutbloggaaja ja Suomen Olutseuran hallituksen jäsen Teemu Lahtinen sanoo.

Kari Puttonen ja Arto Halonen toivat Rafaelin maisteltavaksi muun muassa Kanavan Panimon Sulku Pilsiä, Teerenpelin Grepa-greippiolutta, Lahden erikoisvehnäolutta ja Lammin sahtia. Kuva: Mirja Hussain

Jalostuneempi pussikaljailta

Olutkulttuuria ovat Rafaelille esittelemässä Lahtisen lisäksi Lahden olutosuuskunnan Kari Puttonen ja Jouni Lehti sekä olutbloggaaja Arto Halonen. Seurue haluaa kertoa, minkälainen on heidän tyypillinen pussikaljailtansa: Jokainen tuo 3–4 olutta, ja niitä maistellaan pieniä annoksia. Yhdestä pullosta riittää monelle. Ja yleensä on grilli mukana.

Eli ei ihan muovipussista kaupan tölkkioluita.

– No vähän ehkä jalostuneempaa, Puttonen sanoo.

Kaadetaan ensimmäinen olut laseihin: ruokakaupoissakin myytävää Lahden erikoisvehnää. Sitten haistellaan.

– Tämä on ihan hyvä. Aika lähellä brasilialaista perusolutta, Rafael kommentoi makua.

Se on kai kohteliaisuus.

Kirkkokaan ei tuominnut

Olutkulttuuri on valittu elävän kulttuuriperinnön listalle siksi, koska sitä on aiemmin valmistettu lähes kaikissa kodeissa.

– Kalevalassakin puhutaan paljon enemmän oluesta kuin maailman luomisesta, Puttonen muistuttaa.

Teollinen oluttuotanto alkoi Suomessa 1800-luvulla, ja olut nähtiin terveellisenä vaihtoehtona kotipolttoiselle viinalle. Kirkkokaan ei tuominnut juomaa.

Kieltolaki raunioitti suomalaisen oluen valmistuksen pitkäksi aikaa.

– Olutta ei yleisesti tuomittu kuin vasta 1900-luvun alussa raittiusliikkeessä. Suomessa oli vuosisadan vaihteessa noin 100 panimoa. Nyt vasta ollaan pääsemässä samaan, Puttonen sanoo.

Nykypäivän trendi on "valikoiva nauttiminen". Juodaan erikoisoluita ja pienpanimo-oluita.

Seuraava maisteltava olut onkin Sulku-pilsneri vääksyläiseltä Kanavan panimolta.

– Ihan hyvä, vähän samantapainen kuin Onnenpekka, Rafael sanoo viitaten lempiolueensa Teerenpelissä.

Humalaa on jo vähän enemmän kuin perinteisissä suomalaisissa oluissa, ja harrastajat uppoutuvat analysoimaan sen vivahteita.

Jouni Lehti ja Rafael tuntevat toisensa jalkapallopiireistä. Kuva: Mirja Hussain

Olutta kerhohuoneistosta

Olutkulttuurin elävyydestä kertoo sekin, että erilaisia seuroja on Suomessa kymmeniä. Lahden olutosuuskunta on perustettu 2016. Sillä on oma kerhohuoneisto, jossa on oluentekolaitteet. Jäsenet kokeilevat erilaisia reseptejä.

Sattumalta Puttonen on ollut suunnittelemassa myös FC Lahden nimikko-olutta, jota pullotettiin 500 kappaletta myös Rafael-etiketillä.

Maistelu puistossa jatkuu. Laseihin kaadetaan maitobakteerilla hapatettua vadelmagosea, greippi-ipaa ja luostariolutta paikallisilta panimoilta.

– Myydäänkö näitä kaljoja vain Lahdessa vai muualla? nykyään Mikkelissä asuva ja Mikkelin Pallokissoja edustava Rafael kysyy jo vähän kiinnostuneena.

Osaa saa kaupoista tai Alkoista, mutta osaa ei välttämättä edes panimolta.

Festivaaleilla makuaisti kovilla

Puhe siirtyy olutfestareihin, jotka ovat yleistyneet Suomessakin. Lahden olutosuuskunta järjesti keväällä omansa ravintola Tirrassa. Rafael ei ole juuri käynyt oluttapahtumissa.

– Paitsi kauan sitten Brasiliassa kotikaupungista parin tunnin päässä oli Oktoberfest 1995 tai -96. Siellä kyllä porukka joi hirveästi. Oli isot tuopit niin kuin Saksassa.

Halonen muistelee Mikkeller-panimon tapahtumaa Tanskassa.

– Kun kerran maksat itsesi sisään, saat juoda niin paljon kuin haluat. Silloin saattoi juoda 50:tä erilaista olutta saman päivän aikana, hän kertoo mutta täsmentää, että annokset olivat pieniä – välillä vain ruokalusikallisen kokoisia.

Puttonen on juuri ollut Tallinnassa artesaanioluttapahtumassa, jossa oli 400 erilaista olutta.

– Siis ympäri maailman? Rafael ihmettelee.

– Kyllähän siinä makuaisti kovilla oli, Puttonen myöntää, vaikkei kaikkia maistanutkaan.

Rafael pitää eniten vaaleista oluista. Olutpiknikillä tuli vastaan eri värisiä uusia tuttavuuksia. Kuva: Mirja Hussain

Sallivampi kuin viinikulttuuri

Yhtä asiaa harrastajat painottavat monta kertaa: olutkulttuuri ei ole homogeeninen, yhtenäinen.

– Olut on hyvin demokraattinen ja epämuodollinen nautintoaine. Jokainen juo tavallaan, Puttonen sanoo.

– Voi juoda kaksi desiä vadelmagosea tai kolme isoa Karjalaa, Halonen havainnollistaa.

Ja olutkulttuuri on sallivampi kuin esimerkiksi viinikulttuuri. Puttonen haaveilee maisteluillasta, jossa yhdistettäisiin sopivia oluita ja juustoja.

Eikö mikään ole olutharrastajille pyhää?

Lue myös: Olutharrastaja Teemu Lahtisen paikallisten oluiden top3, joita kannattaa maistaa kesällä
 

– Minun mielestäni ei pitäisi olla mitään, mitä ei saisi kokeilla, Halonen sanoo.

– Miksei olutta saisi juoda jäillä, Lehti kysyy.

– Tai vaikka pillillä, Halonen jatkaa.

Harrastajat saattavat jopa sekoittaa oluita keskenään, jotta löytyisi uusia makuyhdistelmiä. Erilaisia makuja kokeillaan ennakkoluulottomasti.

Yhtenä maistelukohteena on kahviolut. Se on Rafaelille aivan uusi tuttavuus.

– Pitääkö tämä juoda kylmänä? hän kysyy.

– Itse asiassa tämä on aika optimi lämpötila, Puttonen sanoo puistolämpimästä juomasta.

Maistelijat ovat yhtä mieltä, että kahviolut sopisi vaikka jälkiruoan korvikkeeksi.

Maisteltavia oluita oli pitkä rivi. Kuva: Mirja Hussain

Ei enää valmispakettioluita

Puttonen on aloittanut oluenteon jo opiskeluaikoina 1980-luvulla. Silloin käytettiin valmispaketteja, mutta nyt oikeat tuotantolaitteetkin ovat tulleet halvemmiksi ja internet on auttanut harrastuksen leviämistä. Siinäkin löytyy yhtymäkohta vanhaan suomalaisen olutkulttuuriin.

– Aiemmin tieto kulki perintötietona, nykyään someyhteisöissä. Tieto on nopeammin saatavilla. Ennen piti tietää oikea ihminen, nyt riittää, että löytää oikean ryhmän.

Alkuillan aurinko porottaa Pikku-Vesijärven rannalla. Poliisiauto matelee ohi katsoen seurueen pitkää pulloriviä, mutta ei näe aihetta puuttua piknikhetkeen.

Ja lopuksi vielä sahtia

Enää on jäljellä loppuvastustaja. Rafaelin ilme näyttää hieman kauhistuneelta, kun esiin kaivetaan sahtipullo. Juomassa tuoksuu ja maistuu banaani. Puttonen selittää maun tulevan käymisen tuloksena. Hedelmää ei suomalaisesta alkuperäisoluesta luonnollisestikaan löydy.

– Tämähän on ihan hyvää. Yllätyin täysin, Rafael sanoo ilme kirkastuneena.

Lempiolutta sahdista ei taida tulla, mutta pääsikö Lahden Siniseen tottunut jalkapalloilija sisään olutkulttuuriin?

– Tykkäsin tuosta vehnäkaljasta. Hedelmäoluet eivät ole minun suosikkejani, eikä sahti.

Hän sanoo kuitenkin voivansa harkita esimerkiksi olutfestareita ensi vuonna.

Entä mitä neuvoja harrastajilla on oluen maisteluun? Ainakin se, ettei se ole täydellisen oluen metsästämistä, vaan uusien makujen löytämistä.

– Ennakkoluulot pois. Pieni uteliaisuus pitää aina olla läsnä, Puttonen sanoo.

Elävä kulttuuriperintö

Suomessa yli 50 kohdetta

Elävä, aineeton kulttuuriperintö tarkoittaa ilmiöitä, jotka säilyvät elävinä ja muuntuvina sukupolvilta toiselle.

Opetus- ja kulttuuriministeriö on valinnut Suomesta listalle 52 kohdetta. Mukana ovat olutkulttuurin lisäksi esimerkiksi mölkky, jokamiehenoikeudet, runolaulu, keppihevosharrastus, tivoliperinne ja juhannuksen vietto.

Unesco pitää yllä maailmanlaajuista kulttuuriperintölistaa, jonne voi hakea yksi kohde Suomesta.

Etelä-Suomen Sanomien kesälehti testasi elävän kulttuuriperinnön kohteita Rafaelin, Minna Kaupin ja Mikael Saaren kanssa.

Päijät-Häme

Sahtitapahtumia kesällä

Suuret oluet, pienet panimot Lahden satamassa 5.­–7.7. Lahden sahtimestaruuskilpailu.

Kärkölän Sahtimestimestaruuskisat 1.7. Huovilan puistossa.

Padasjoen Sahtimarkkinat 7.7. ja Ennin "sahtipäivä" Enni Idin taiteilijakodilla Padasjoella 22.7.

Sahtisaluuna ja sahtimestarin valinta Sysmässä Uotinpäivien yhteydessä 28.7.

Lista

Rafaelin piknikillä maistamat oluet

Hartwall: Lahden Erikoisvehnä 5,5 %

Kanavan Panimo: Motti Karamellistout 6,8 %

Kanavan Panimo: Telakka Kahvistout 4,5 %

Kanavan Panimo: Vadelmagose 3,5 %

Kanavan Panimo: Sulku Pils 5,2 %

Teerenpeli: Onnenpekka 4,7 %

Teerenpeli: Grepa Pale Ale 5,5 %

Lammin Sahti: Lammin Sahti 7,5 %

Silja Puttonen
silja.puttonen@ess.fi
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Aiheet:

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Paikallismediat

Lue seuraavaksi