Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

Kunnat eurojahdissa kiinteistökartoituksilla - Asikkala ja Heinola keräsivät neliötarkastusten kautta lisää satoja tuhansia euroja

Kiinteistövero on kunnille merkittävä tulonlähde. Lahti, Hollola sekä Hartola aloittivat rakennuskantansa tarkistamisen viime vuonna. Heinolassa rekisteriin vietiin 10 000 rakennusta.

Rakennustarkastaja Tapio Tonteri seuraa Pekka Niemisen talon rakentamisen etenemistä Asikkalassa. Parvekekaide puuttuu vielä. Kuva: Aku Isotalo

Kunta saattaa saada lisätuloja kymmeniä ja jopa satoja tuhansia euroja tekemällä kiinteistökartoituksen alueellaan. Kiinteistönomistajat saattavat ilmoittaa kiinteistöveron perusteena olevat neliöt puutteellisesti tai jättää osan neliöistä kokonaan ilmoittamatta. Näin kunnalta saattaa jäädä saamatta mukava potti kiinteistöverotuloja.

Kartoitukset on jo tehty Asikkalassa ja Heinolassa, ja Lahti, Hollola sekä Hartola aloittivat rakennuskantansa tarkistamisen viime vuonna.

Asikkalan kiinteistökartoitus tehtiin vuosina 2012–2017. Projektiin otettiin mukaan omakoti- ja lomakiinteistöt sekä maatilat. Keskimääräinen lisäys rakennusta kohti oli 26,36 neliötä, jota pidetään tarkastusprojektin loppuraportissa "melko suurena". Kaikkiaan rakennuksiin tuli tarkistusmittauksen kautta lisäneliöitä 42 400. Eniten muutoksia tuli yhden asunnon taloihin ja loma-asuntoihin.

Asikkalan rakennustarkastaja Tapio Tonteri laski Etelä-Suomen Sanomille projektin tuoton ottaen huomioon kiinteistöveron korotuksen. Mikäli rakennuskanta ja verotus eivät oleellisesti muutu, projektin ennustettu yhteistuotto neljän vuoden ajalta on 336 550 euroa.

– Projekti maksoi kunnalle noin 263 000 euroa. Mutta neljän vuoden työ on jo maksanut itsensä takaisin, ja tulevina vuosina kunta pelkästään hyötyy. Kartoitus kannatti tehdä, Tonteri sanoo.

Lopulliset eurot näkyvät vasta vuoden 2019 syksyllä, koska viimeiset rakennuspäivitykset on saatu verottajalle syksyllä 2017. Silloin nähdään myös, onko verottaja pystynyt reagoimaan lähetettyyn aineistoon ja päivittämään rekisterinsä.

Pekka Niemisen tontilla Asikkalassa ovat talonrakennuspuuhat täydessä käynnissä. Kuva: Aku Isotalo

"Lopputulos osoitti, että kunnan kannattaa tehdä selvitys"

Hartolassa aloitettiin niin ikään viime vuonna kaksivuotinen projekti, jonka aikana käydään läpi koko kunnan rakennuskanta. Itä-Häme kertoi taannoin, että Hartolan kiinteistöverotulojen ennakoidaan nousevan noin 35 000 euroa vuodessa.

Heinolassa toteutettiin kiinteistöveroprojekti koko kunnan alueella vuosina 2010–2016. Noiden vuosien aikana kunnan saamat kiinteistöverotulot nousivat 900 000 euroa, ja rekisteriin vietiin 10 000 rakennusta.

– Selvitys oli todella työläs tehdä, mutta lopputulos osoitti, että kunnan kannattaa se tehdä. Kiinteistövero on kunnalle yksi suurimpia tulonlähteitä, sanoo Heinolan vastaava rakennustarkastaja Juha Mara.

Maran mukaan Heinolassa ilmoitettuja neliöitä uupui niin teollisuusrakennuksista kuin kerrostaloista. 82 prosenttia rekistereistä puuttuneista rakennuksista oli talousrakennuksia ja 13 prosenttia saunoja.

Lue myös: Venäläisten unohtamista kesäasunnoista tuli ongelma Hartolassa
 

Kaikille vanhoille liitereille ei tarvitse rynnätä hankkimaan lupaa

Hollola aloitti viime vuoden alussa rakennuskannan tarkistamisen, mutta sitä ei tehdä järjestelmällisesti koko kunnan alueella, vaan tarkistettavat alueet päätetään erikseen. Tarkistuksen jälkeen rekisteriin merkitään 10 neliön tai sitä suuremmat talousrakennukset.

– Mutta esimerkiksi 10 vuotta vanha liiteri saa olla paikallaan, jos se on mahdollista. Lupa tulee hakea rakennukselle, jos terveellisyys tai turvallisuus sitä vaatii. Suurin osa ihmisistä osaa hakea luvat ja hoitaa nämä asiat kuntoon, sanoo Hollolan vs. johtava rakennustarkastaja Jari Eklund.

Hollolassa rakennuskannan tarkistamista varten palkattiin työntekijä, Harri Nevavuo. Hän kertoo tarkastaneensa lähinnä teollisuusalueita ja kaksi pientä uudehkoa omakotialuetta.

– Luvattomia rakennuksia löytyi aika vähän. Jonkin verran neliöitä oli jäänyt ilmoittamatta verottajalle. Sitä minun on vaikea lähteä arvioimaan, johtuuko ilmoittamatta jättäminen tietämättömyydestä, huolimattomuudesta vai tahallisuudesta, Nevavuo sanoo.

Kuva: Anssi Hietamaa
Saara Larkio
saara.larkio@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 7,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
7,90€

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi