Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

Valokuitupäätös venyy Iitissä – poliitikot erimielisiä toteutustavasta

Kunta haluaa selvittää tarkoin rahoituksen ehdot ja riskit.

Päätökset valokuidun rakentamisesta Etelä-Iittiin ja Vuolenkoskelle viivästyvät toivotusta aikataulusta.

Päätökset Etelä-Iitin ja Vuolenkosken valokuituhankkeista venyvät. Iitin vastahyväksyttyyn strategiaan on kirjattu, että päätöksiä asiasta tehdään kesäkuun alkuun mennessä. Näin ei kuitenkaan tule tapahtumaan.

Syynä viivästykseen on Kymijoen Kyläkuitu -osuuskunnan viivästyneet rahoitusneuvottelut. Osuuskunta ei ole kyennyt toimittamaan Iittiin päivitettyä rahoitushakemusta, koska neuvottelut erityisrahoitusyhtiö Finnveran kanssa ovat venyneet.

– Tarkoitus on tuoda uusittu esitys lainoituksesta kesän aikana. Laki laajakaistarakentamisesta on muuttunut useaan otteeseen ja rahoitusehdot ovat helpottuneet. Nyt haemme ehtoihin Finnveralta kannanottoa. Se antaa askelmerkit sille, mitä lainaa, mille ajalle ja millä korkotasolla voimme hakea, kertoo Kymijoen Kyläkuidun toimitusjohtaja Jarno Laitinen.

Iitiltä haetaan miljoonalainaa

Kyläkuidun rahoitusneuvottelujen aikana myös Iitissä on selvitetty rahoituksen edellytyksiä. Kymijoen Kyläkuidun aiemmin kunnalle toimittama lainahakemus valokuidun rakentamisesta Etelä-Iittiin ja Vuolenkoskelle oli noin 2,3 miljoonaa euroa. Summasta noin 1,4 miljoonaa euroa olisi pitkäaikaista lainaa.

– Olemme valmistelussa laskeneet sitä, mikä on realistinen laina-aika ja korkotaso tuloihin nähden. Alkuperäisessä hakemuksessa laina-aika oli kymmenelle vuodelle ja Kyläkuidustakin myönnettiin, että sitä olisi muutettava jossain vaiheessa. Toivomme sellaista esitystä, jossa ehdot ovat niin selvät, ettei niitä tarvitse lähteä enää käsittelyssä muuttamaan, sanoo Iitin hallinto- ja talousjohtaja Jarkko Salonen.

Selvityksissä Iitti ei Salosen mukaan ole saanut ehdottoman kielteistä kantaa valokuituhankkeen rahoittamiseen. Jo uudistunut kuntalaki pakottaa kuitenkin kunnan arvioimaan tilannetta huolellisesti.

– Riskiarvio pitää tehdä entistä tarkemmin. Päivitetyt rahoituslaskelmat vaikuttavat oikeudelliseen arvioon siitä, missä kohtaa kyseeseen tulee kuntalain tarkoittama merkittävä riski. Laajakaistojen osalta on katsottu yleisesti, että ne kuuluvat kunnan toimialaan, joten sinänsä rahoitusta voidaan antaa.

SDP ajaa kilpailevaa ratkaisua

Poliittista keskustelua valokuituhankkeesta on Iitissä varmasti odotettavissa, vaikka juridiset ja liiketaloudelliset edellytykset hankkeen rahoittamiseksi täyttyisivät. Salosen mukaan onkin juuri poliitikoiden tehtävä pohtia, kuinka tarkoituksenmukaista ja missä laajuudessa valokuidun rakentaminen on.

Iitissä valokuituhanke on ollut tärkeä etenkin valtapuolue keskustalle. Kunnanhallituksessakin hanketta näkyvästi ajanut keskustan valtuustoryhmän puheenjohtaja Merja Lonka toivoo, että valokuitua päästäisiin rakentamaan Etelä-Iittiin ja Vuolenkoskelle mahdollisimman nopeasti.

– Tässä on mennyt liian monta vuotta. Hanketta olisi voinut kiirehtiä, mutta tässä on ollut poliittista venkoilua. Valokuitua ei ole haluttu viedä eteenpäin.

Lonka ei halua nimetä mielestään poliittiseen venkoiluun syyllistyneitä tahoja. Julkisesti valokuituhankkeeseen on suhtautunut skeptisesti SDP kunnanhallituksen puheenjohtajan Eemeli Lehtisen johdolla.

Lehtisen mukaan ryhmä on valmis tukemaan nopeiden tietoliikenneyhteyksien rakentamista Iittiin, mutta halvemman, Ukkoverkkojen tarjoaman vaihtoehdon pohjalta.

– Se olisi taloudellisesti selvästi edullisempi vaihtoehto. Neljän tukiaseman rakentaminen maksaisi noin 240 000 euroa ja ne riittäisivät hyvin arkiseen käyttöön.

Lehtisen mukaan on selvää, että Kymijoen Kyläkuidun aiemmin toimittamat lainaehdot eivät ole kestävät, vaan rahoitus edellyttää maksuaikojen pidentämistä sekä korko- ja provisiotason laskua.

– Iitissä päätettiin vasta nostaa kunnan omistamien yhtiöiden lainaprovisioita. Minusta olisi aika absurdia, että nyt yksityisen toimijan provisiota lähdettäisiin laskemaan.

Lakimuutos poistaa aikarajoja

Kymijoen Kyläkuidun toimitusjohtaja Jarno Laitinen luottaa siihen, että valokuitu saadaan toteutettua Etelä-Iittiin ja Vuolenkoskelle. Hänen mukaansa Suomeen valmisteltu digi-infrastruktuurin strategia edellyttää valokuitua.

– Tulevaisuuden 5G on mahdollinen ainoastaan valokuiduilla.

Elokuun alusta voimaan tulevaksi tarkoitettu muutos lakiin laajakaistarakentamisesta poistaa vuosittaiset rajat valtion tuen hakemiselle. Muutos poistaa Laitisen mukaan kiireen rahoituksen varmistamiselle, kun tukihakemukset on tehty ja lainvoimaiset päätökset niille ovat olemassa.

– Tässä on kyse rakentamisen rahoituksesta. Siinä menee oma aikansa, jotta kaikki menee lainsäädännön mukaisesti. Toki toivoisin vauhdikkaampaa etenemistä. Tahtotila alueella on kuitenkin olemassa. Viimeisimmässä hankkeessa Kouvolan puolella 71 prosenttia alueen asukkaista liittyi valokuituun.

Kimmo Kangas
kimmo.kangas@ess.fi
Tämä sisältö on avoinna vain tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS Verkko Plus 1 kk vain 7,90 € (norm. 14,50 €) ja pääset käsiksi kaikkiin Etelä-Suomen Sanomien maksullisiin sisältöihin.

Tilaa tästä 1 kk 7,90 €

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi X