Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Päijät-Häme

Työstressi lyhentää työuria merkittävästi kunta-alalla - tilanteesta ei kuitenkaan haluta puhua

Ura katkeaa herkemmin työstressiä kokevilla, osoittaa väitöstutkimus. Työstressi näkyi myös tuki- ja liikuntaelinsairauksista johtuvissa eläkkeissä. Väitöskirjan tehnyt työterveyslääkäri Anne Juvani sanoo, että parannettavaa on niin esimiestyössä kuin työterveyden ja työpaikkojen yhteistyössä.

Lahden kaupungin työhyvinvointivaltuutettuille Juha-Pekka Toloselle ja Annemari Niemiselle itselleen kiirettä aiheuttaa tällä hetkellä toimipisteen lähenevä muutto, jota varten vanhat aineistot on käytävä läpi. Kuva: Sami Kuusivirta

Työstressiä kokevilla kuntatyöntekijöillä on jopa kaksinkertainen riski päätyä työkyvyttömyyseläkkeelle verrattuna työntekijöihin, jotka eivät koe työstressiä. Tulos käy ilmi työterveyslääkärinä työskentelevän Anne Juvanin tuoreesta väitöskirjasta.

Juvani selvitti väitöskirjatutkimuksessaan kolmen merkittävän työstressitekijän yhteyttä työkyvyttömyyseläkkeisiin lähes 70 000 suomalaisen kunta- ja sairaalatyöntekijän joukossa. Enimmillään yhdeksän vuoden seurannan aikana yhdeksän prosenttia työntekijöistä joutui työkyvyttömyyseläkkeelle.

– Epäsuhta työn vaatimusten ja omien vaikutusmahdollisuuksien välillä sekä vähäiseksi koettu työn palkitsevuus suhteessa työssä tarvittavaan ponnisteluun jopa kaksinkertaistivat työkyvyttömyyseläkeriskin, Juvani kertoo väitöskirjaa koskevassa Turun yliopiston tiedotteessa.

– Aika huolestuttavaa, kun ottaa huomioon työolobarometrin tulokset, kommentoi väitöskirjan tulosta Lahden kaupungin sivistyksen palvelualueen työhyvinvointivaltuutettu Juha-Pekka Tolonen.

Hän viittaa juuri julkaistuun opetusalan työolobarometriin, jonka mukaan opettajien arviot työoloistaan ja työkyvystään ovat heikentyneet selvästi muutaman vuoden takaisesta.

Terveydelle vaarallista työstressiä esiintyy opettajilla enemmän kuin työntekijöillä keskimäärin.

Työstressi näkyi myös tuki- ja liikuntaelinsairauksista johtuvissa eläkkeissä

Keväällä julkaistu Työterveyslaitoksen (TTL) tutkimus osoitti, että ylipitkät työpäivät ja liiallinen työstressi lisäävät riskiä sairastua masennukseen.

Kelan korvaamista sairauspäivistä noin joka neljäs johtuu mielenterveyden häiriöstä kuten masennuksesta. Työkyvyttömyyseläkkeellä olevista 42 prosenttia on määräaikaisella tai pysyvällä eläkkeellä mielenterveyden häiriön vuoksi.

Juvanin tutkimuksessa työstressin aiheuttama kaksinkertainen eläköitymisriski näkyi myös tuki- ja liikuntaelinsairauksista johtuvissa eläkkeissä.

Myös TTL:n analyyseissa vahvana mielenterveyden häiriöiden syynä nousi esiin työntekijän kokema työn vaatimusten ja vaikutusmahdollisuuksien välinen epäsuhta.

– Se asettaa haasteita varsinkin esimiestyölle. Työtehtävä, joka toiselle on sopivan vaativa, voi toiselle ollakin ylivoimainen hänen voimavaroihinsa nähden, sanoi tutkimusprofessori Marianna Virtanen TTL:n tiedotteessa huhtikuussa.

Juvanin tutkimuksen mukaan oikeudenmukaiseksi koettu johtaminen pienensi työkyvyttömyyseläkeriskiä.

Hän korostaa, että työstressin hallinnassa myös työterveyshuollon ja työpaikkojen yhteistyö on tärkeää. Se ei hänen mukaansa ole tällä hetkellä toivotulla tasolla, vaikka yhteistyömuotoja onkin useita.

– Kun esimerkiksi kuntoutuksessa työoloja pyritään muuttamaan, niin yleensä ne muuttuvat vähän hitaasti, Juvani sanoo Etelä-Suomen Sanomille.

Juvanin mukaan työstressi koetaan työpaikoilla pelottavaksi ja hankalaksi, eivätkä työterveyslääkärit välttämättä ole niin kokeneita ja tottuneita työstressiin hoitamisessa.

– Me hoidamme uupumuksen ja ihmisen kuntoon, mutta niihin työoloihin vaikuttaminen on hankalampaa. Työpsykologit ovat siihen enemmän tottuneita, mutta hekin tekevät enemmän yksilö- kuin työpaikkatyötä.

"Korkea kynnys sanoa stressistä"

Lahden kaupungin sivistyksen palvelualueen työhyvinvointivaltuutettu Juha-Pekka Tolonen sanoo, että työntekijöiden ei ole kovin helppo tuoda työstressiään esille.

– Kokemuksesta voin kertoa, että ainakin opettajilla on korkea kynnys sanoa, että kuormitus johtuu juuri työstä tai esimerkiksi oppilaista.

Tolosen mukaan Lahden kaupunki suhtautuu työstressiin vakavasti.

– Työterveys reagoi kohtuullisen matalalla kynnyksellä psykososiaalisiin kuormituksiin, jotka ovat osasyynä koettuun työperäisiin stressiin. Kuormituksen mittaamiseksi tehdään esimerkiksi kohdennettuja työpaikkaselvityksiä.

Tolosen työhön kuuluu edustaa työntekijöitä työterveyshuollossa järjestettävissä työjärjestelyneuvotteluissa. Niissä etsitään sisällöltään tai määrältään sopivaa työtä työntekijälle, jonka työkyky on syystä tai toisesta jollakin tavalla laskenut tai uhattuna.

– Kuormitusta on monenlaista, osa syntyy asiakkaista, osa koulujärjestelmästä ja sen muutoksesta. Järjestelmä on muuttunut todella paljon viimeisten vuosien aikana: on tullut uusi opetussuunnitelma ja erityisopetus on integroitu tavallisiin luokkiin.

Kaupungilla on käynnissä vapaaehtoinen työnohjauksen kokeilu, johon opettajat voivat osallistuvat vapaa-ajallaan. Kokeiluun haki 80 opettajaa eli 10 prosenttia opettajista.

– Työnohjauksella pyritään hallitsemaan työn kuormittavuutta. Tietysti se ei kaikkea korjaa, koska osa työn kuormittavuudesta on rakenteellista.

Työkyvyttömyys

Mielenterveys kärjessä

Mielenterveyshäiriöt ohittivat tuki- ja liikuntaelinsairaudet työkyvyttömyyden suurimpana syyryhmänä vuonna 2000.

Anne Juvanin kansanterveystieteen väitöstutkimuksessa selvitettiin kolmen merkittävän työstressitekijän yhteyttä työkyvyttömyyseläkkeisiin lähes 70 000 suomalaisen kunta- ja sairaalatyöntekijän joukossa. Tekijät ovat epäsuhta työn vaatimusten ja vaikutusmahdollisuuksien välillä, vähäiseksi koettu työn palkitsevuus suhteessa ponnisteluihin sekä epäoikeudenmukaiseksi koettu johtaminen.

Työstressiä arvioitiin tutkimukseen osallistuneiden oman arvion perusteella sekä objektiivisemmin työpaikkakohtaisten keskiarvojen avulla. Eläketiedot ja osallistujien terveydentilaan liittyvät taustatekijät kerättiin kansallisista rekistereistä.

Turun seudun lisäksi sairaanhoitopiireissä Varsinais-Suomessa, Kanta-Hämeessä, Vaasassa, Pirkanmaalla, Pohjois-Pohjanmaalla ja HUS:ssa.

Juvani työskentelee perusturvakuntayhtymä Karviaisessa Vihdin työterveyshuollossa työterveyslääkärinä.

Lähteet: Eläketurvakeskus, Turun yliopisto
Teemu Leppänen
teemu.leppanen@ess.fi
Tämä sisältö on avoinna vain tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 2 vk 0 € ja pääset käsiksi kaikkiin Etelä-Suomen Sanomien maksullisiin sisältöihin

Tilaa tästä 2 vk
0 €

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi X